Avaa päävalikko
Välilevyrappeuma

Selkäkipu tarkoittaa selän alueella esiintyvää kipua. Alaselkäkipu on hyvin yleinen oire. Lähes 80 prosentilla ihmisistä on jossakin elämänvaiheessa päivittäisiä toimia haittaavaa selkäkipua.[1] Vuoden 1998 lopussa oli selkäsairauden perusteella työ­kyvyttömyys­eläkkeellä 46 100 henkilöä.[1] Noin 90 prosenttia alaselkäkipupotilaista, joilla kipu on kestänyt alle viikon vastaanotolle tullessa, paranee työkykyisiksi kahden viikon kuluessa.[2]

Selkäkipu voi aiheutua monesta syystä. Akuutiksi alaselkäkivuksi sanotaan alle kuusi viikkoa kestävää kipua, subakuutiksi eli pitkittyväksi selkäkivuksi 6–12 viikkoa ja krooniseksi selkäkivuksi luokitellaan kivun kestäessä yli 12 viikkoa.lähde?

Akuutin selkäkivun hoitona käytetään kipulääkitystä. Potilasta kehotetaan liikkumaan kivun sallimissa rajoissa normaaleissa askareissaan.[3]

Selkäkivun syitäMuokkaa

Fasettinivelen lukkoMuokkaa

Jokaisessa selkänikamavälissä on fasettinivel, jonka keskellä on okahaarake. Fasettinivelessä on neljä nikamien liikkeitä ohjaavaa nivelpintaa, jotka eivät toimi oikein, jos nivel lukkiutuu virheelliseen asentoon. Fasettilukko ärsyttää ympäröivää kudosta, jolloin se tulehtuu ja kipeytyy[7]. Fasettilukkoa ympäröivät lihakset saattavat lisäksi mennä kramppiin, jolloin selän kierto- ja muut liikkeet vaikeutuvat.

Fasettilukon syynä voi olla taakan nostaminen epäergonomisesti, liian staattinen työasento, yksipuolisesti kuormittava työ tai liikunta taikka liikunnan puute. Fasettilukko voi tulla periaatteessa kenelle tahansa[8], mutta fasettinivelen nivelsiteen löysyys lisää fasettilukon muodostumisriskiä[9] ja nivelsiteet löystyvät naisilla miehiä helpommin hormonaalisista syistä[10].

Selkänivelten yliliikkuvuusMuokkaa

Yliliikkuvuutta eli haittoja aiheuttavaa epänormaalin laaja liikerataa voi esiintyä selän missä tahansa nivelessä. Yliliikkuvuus voi johtua nivelsiteiden tai muun sidekudoksen löysyydestä ja se on tavallista yeisempää etenkin lapsilla ja nuorilla naisilla. Kudosten löysyyden yksilöllinen vaihtelu johtuu todennäköisesti lähinnä kollageenista muodostuneen sidekudoksen perinnöllisistä eroista. Raja tarkemmin määriteltyihin sidekudoksen periytyviin tauteihin, kuten Ehlers-Danlosin oireyhtymään, ei ole välttämättä selväpiirteinen.[11] Myös traumat kuten kaatuminen voi aiheuttaa yliliikkuvuuden taustalla olevaa nivelsiteiden väljyyttä[9].

Esimerkiksi SI-nivelen eli risti-suoliluunivelen kipu johtuu usein siitä, että yliliikuva nivel on lukkiutunut virheasentoon. SI-nivelen tehtävänä on vaimentaa iskuja, lieventää lantioon kohdistuvaa rasitusta sekä jakaa kuormitusta alaselän ja jalkojen välillä. SI-nivelen yliliikkuvuus on yleisempää naisilla, koska esimerkiksi hormonitasojen luontainen vaihtelu voi aiheuttaa jopa 30 prosentin vaihtelun SI-nivelen liikkuvuuteen[10].

SI-nivelen virheasento aiheuttaa tyypillisesti eniten kipua heti nivelen lukkiutumisen jälkeen. Ajan mittaan keho alkaa kompensoida nivelen virheellista asentoa muilla muutoksilla, jotka voivat aiheuttaa kipua muualle selkärankaan.[10]

SI-niveliin liittyvä kipu on useimmiten liikkeeseen liittyvää kipua paikallisesti SI-nivelen kohdalla, mutta voi myös säteillä pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. Kipu pahenee yleensä, kun oireilevalle puolelle kohdistuu enemmän kurmitusta, mikä takia kävely ja juoksu pahentavat usein oireita.[12]

RaskausMuokkaa

Raskaudet lisäävät myöhemmällä iällä tapahtuvan nikamansiirtymän riskiä, joka on naisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä. Miltei jokaisella raskaana olevalla naisella esiintyy lisäksi ajoittain selkäsärkyä, joka on lähes puolella niin kovaa, että se haittaa normaalia elämää. Raskaudenaikaiset selkäkivut ovat yleensä pahimmillaan iltaisin rasituksen jälkeen, ja noin kolmasosalla kipu pahenee yöksi. Raskauteen liittyvä selkäkipu on yleensä pahimmillaan 30.–34. raskausviikoilla, ja heikkenee usein 35. viikon jälkeen.[13]

Raskauteen liittyvät hormonimuutokset relaksiinin, estrogeenin ja keltarauhasen tuotannossa muuttavat sidekudosta erityisesti kollageenin osalta, mikä löysyttää nivelligamentteja ja saattaa johtaa muun muassa risti-suoliluunivelen subluksaatioon eli osittaiseen sijoiltaan menoon.[14].Relaksiini-hormonin aiheuttama nivelsiteiden löystyminen ja pehmeneminen raskauden aikana voi johtaa kipuja aiheuttavaan häpyliitoksen, lantiorenkaan ja SI-nivelten yliliikkuvuuteen[10]. Joskus Si-nivelen löysyys jää vaivaamaan vielä synnytyksen jälkeen.

Raskaudenaikaisille selkävaivoille altistavat tärkeimmät tekijät ovat aiemmat selkäkivut sekä työ, jossa esiintyy toistuvia nostamisia, etenkin silloin kun nostoihin liittyy selän kiertoliikkeitä sekä ilman riittäviä taukoja tehtävä fyysisesti yksitoikkoinen istumatyö.[15]

RiskitekijätMuokkaa

Immuunipuolustuksesta vastaava kudosantigeeni HLA-B27 yhdistettynä Yersinia-, Shigella-, Chlamydia-, Salmonella- tai Campyloryhmien bakteereille altistumiseen lisää niveltulehdusten riskiä[16][17]. Ikääntyminen, epäedullinen perimä, nivelvammat ja niiden aiheuttama nivelen epävakaus, virheasennot sekä liian raskas liikunta ja työ, jossa niveliin kohdistuu raskasta kuormitusta kuten etukumaran työskentelyasennon aiheuttamia[18] fasettinivelten ääriasentoja ja hyvin raskaiden taakkojen nostamista lisäävät riskiä sairastua nivelrikkoon.[19] Myös ylipaino altistaa nivelrikolle[20]. Toispuoleisesti fasettiniveliä, SI-niveltä ja alaraajaa kuormittavat työskentely- ja kantoasennot lisäävät selkäkivun riskiä[21].

Eräät istuma-asennot lisäävät niin ikään selkäkivun riskiä. Esimerkiksi naisille aiemmin ohjeistettu epäsymmetrinen istuminen jalat ristissä kuormittaa muita asentoja enemmän lantion niveliä ja lihaksia[22]. Nykyiset suositukset toimistotuoleista ovat lisäksi ristiriidassa tutkimustuloksien kanssa. Vuonna 2006 valmistuneen kanadalais-skottilaisen tutkimuksen lopputulos viittaa siihen, että nykyään viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suosittama 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[23] kuormittaa välilevyjä haitallisella tavalla. Kyseisen tutkimuksen mukaan välilevyjen kannalta haitattomin istuma-asento on nojata selkää voimakkaasti tuolin selkänojaan niin että selän ja reisien välinen kulmaksi tulee vähintään 135 astetta.[24][25]Eurooppalainen toimistotuolien standardi EN 1335 osat 1–3 edellyttää kuitenkin, että tuolissa istuvan henkilön lantiokulma on 90 astetta.

Myös kiertoliikkeistä tai kiertyneestä työasennosta, raskaiden kuormien kantamisesta, ylipainosta, yläraajojen lihaksikkuudesta tai tavallista pidemmän selkärangan aiheuttamasta voimistuneesta vipuvarsiefektistä johtuva lannerangan ylimääräinen kuormitus altistavat selkäkivulle.

Selkäkivun hoitoMuokkaa

Vuodelepoa ei suositella selkävaivoista kärsivälle. Selkäkipuinen voi jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan, mikäli se on mahdollista. Ankara selkäkipu voi pakottaa selkävaivoista kärsivän joksikin ajaksi lepoon, mutta liikkumaan lähdetään mahdollisimman pian kivun sallimissa rajoissa. Akuutissa selkäkivussa (kesto alle kuusi viikkoa) liikkuminen voi tarkoittaa toisesta huoneesta toiseen kävelyä ja muuta kotona puuhastelua. Selkää voi kohtuullisesti käyttää kivun sallimissa rajoissa, myös kevyehköä työtä voi mahdollisesti jatkaa. Tavoitteena on normaalin elämän jatkaminen.[26]

Varsinainen liikunta aloitetaan vasta, kun kipu sallii. Kevyttä liikuntaa suositellaan ankarimman kivun mentyä ohi. Vartalolihasten voimia asteittain lisääviä harjoituksia voi ryhtyä tekemään parin viikon kuluttua ensimmäisestä käynnistä vastaanotolla. Selän hyvinvoinnille suotuisia liikuntalajeja ovat kävely ja sauvakävely, hiihto, vesivoimistelu, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja voimistelu sekä tanssi. Selkää voimistavat myös arki- ja hyötyliikunta. Rentoutusharjoitukset laukaisevat lihasjännityksiä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa.

Työtä ja kotitöitä tehtäessä on etsittävä selkää kuormittamattomia asentoja. Oikeat nosto- ja istuma-asennot säästävät selkää. Selkää kannattaa lepuuttaa jo ennen kuin se alkaa oireilla esimerkiksi taukojumppaamalla.

Hyvän ryhdin saavuttaminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa. Ryhti on hyvä, jos selkäranka on tasapainossa sivuilta ja takaa katsottuna, ja jos selkärangassa on luonnollinen kyfoosi ja lordoosi. Hyvä ryhti säilyy liikkuessa, istuessa ergonomisella tuolilla kuten satulatuolilla ja kaikissa asennoissa kuormittaen selkää mahdollisimman tasapuolisesti. Ryhtiä voidaan parantaa tekemällä sinnikkäästi ja pitkäkestoisesti yksilöllisesti määrättyjä lihasharjoituksia ja venytyksiä.

Lyhytkestoinen sairausloma riittää suuressa osassa selkäkiputiloja. Lääkäri määrää potilaalle yleensä kipulääkitystä käytettäväksi jaksoittain potilaan kivun laadun ja rytmin mukaan. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja lievän opioidin yhdistelmävalmistetta. Myös lihasrelaksantteja saatetaan määrätä potilaalle.[26]

Manipulaatiohoito saattaa lyhentää kivun kestoa, ja sitä voidaan eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan harkita lisähoitona akuutissa alaselkäkivussa. Manipulaatiohoidon tulee olla asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön antamaa (esimerkiksi manuaalisen koulutuksen saanut lääkäri, naprapaatti D.N./AMK, OMT-fysioterapeutti tai laillistettu kiropraktikko (D.C.). [27]

Jos kiputila jatkuu vielä kuuden viikon päästä sen alkamisesta, puhutaan subakuutista kivusta. Moniammatillinen kuntoutus subakuutissa selkäkivussa auttaa potilasta palaamaan aiemmin työhön, lyhentää sairauspoissaoloa ja lievittää koettua haittaa. Moniammatillinen hoito toteutetaan usein pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Kuntoutukseen voi sisältyä työpaikkakäynti ja työhön kohdistettuja toimenpiteitä, kuten ergonomisten olosuhteiden parantamista.

Tässä vaiheessa potilas hyötyy fysioterapeutin toimintakykymittauksista sekä ohjaus- ja neuvontapalveluista (ergonomia, rentoutus, selkäkoulu). Pitkittyvässä selkäkivussa suositellaan asteittain tehostuvia fysioterapeutin ohjaamia lihas- ja yleiskuntoa kohottavia harjoituksia, jolloin potilaan seuranta on tärkeää. Harjoitteluohjelman tulee olla potilaalle räätälöity ja alussa se tulee toteuttaa ohjattuna. Sen on sisällettävä lihasvoimaa lisääviä harjoituksia, venytyksiä ja yleiskunnon kohentamiseen tähtäävää harjoittelua. Selkäkipuisen oma harjoitteluhalukkuus on tärkeää, ja siksi onkin valittava itselle mieluisia lajeja.lähde?

Selkäkivun hoidossa kipu pyritään saamaan hallintaan mahdollisimman pian, jottei se kroonistu. Esimerkiksi työterveyshuoltojen järjestämiä selkäkouluja ja –kursseja suositellaan niille potilaille, joilla on toistuvaa tai kroonista eli yli 12 viikkoa kestävää selkäkipua. Kroonisen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin subakuutin vaiheen kohdalla. Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla on myönteisiä vaikutuksia kroonisen selkäpotilaiden oireisiin ja toimintakykyyn.[26]

Pieni osa alaselkäpotilaista tarvitsee erikoissairaanhoitoa. Tällöin on syytä epäillä muuta kuin tavallista alaselkäkipua. Joissakin tapauksissa esimerkiksi leikkaushoito voi tulla kyseeseen.

Apuvälineitä selkävaivoista kärsivälle:

  • Hyvät kengät vaimentavat selkään kohdistuvia iskuja.
  • Tukiliivin kipuja lievittävästä vaikuttavuudesta selkäkivussa on vain niukkaa näyttöä.
  • Selkälauta saattaa auttaa selän kiputiloihin, mutta asiasta ei vielä löydy tutkimustietoa.
  • Erilaisista alaselkätuotteista kuten tyynyistä voi olla hyötyä jokapäiväisessä elämässä (esimerkiksi lannetukirullat, liiketehostimet ja selkätuet).
  • Istumatyötä tekevälle ergonmoninen satulatuoli ja korkeussäädettävä työpöytä mahdollistavat selkäterveyden kannalta haitattoman työympäristön[28]

AkupunktioMuokkaa

Akupunktio ja jopa akupisteisiin annettu ”hammastikkuhoito” ovat antaneet tavanomaisia keinoja paremmat tulokset selkäkivun hoidossa.[29]

LähteetMuokkaa

  1. a b Antti Malmivaara: Alaselkäkipu YKT 3.10.2004, Lääkärin CD
  2. Alaselän sairaudet, Käypä hoito, 6.4.2001
  3. a b Antti Malmivaara Selkäkipu tietoa potilaalle 29.4.2003, Lääkärin CD
  4. Nivelrikko (artroosi). Lääkärikirja Duodecim 15.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673#s1
  5. Nivelkipu ja niveltulehdus. Lääkärikirja Duodecim 22.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00796
  6. Nivelkipu ja niveltulehdus. Lääkärikirja Duodecim 22.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00796
  7. Omalääkäri. Lihastulehdus selässä. Yle.fi Akuutti.
  8. Näin avaat itse selän fasettilukot Aamuleht 15.6.2017
  9. a b Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel Iltalehti.fi 28.8.2018
  10. a b c d SI–nivelen kipu. Hieros.fi 18.9.2015
  11. Nivelten yliliikkuvuus (hypermobiliteetti). Reumaliitto.
  12. Ristiluun ja lantion suoliluun välissä sijaitsee nivel, jonka toimintahäiriö tekee elämästä helvettiä: Joka kolmannen selkäkivun taustalta löytyy SI-nivel 28.08.2018. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201808212201147663
  13. Raskaus ja selkä. Anna Alanen. Sivut 1767-1768 ja 1771. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo90426.pdf
  14. Raskaus ja selkä. Anna Alanen. Sivut 1767-1768. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo90426.pdf
  15. Raskaus ja selkä. Anna Alanen. Sivu 1769. https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo90426.pdf
  16. Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim 11.5.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00589
  17. Ly-Kudosantigeeni B27 (3075 Ly-HLAB27). Vaasan keskussairaalan laboratorio-ohjekirja 21.07.2014. http://www.vshp.fi/medserv/klkemi/fi/ohjekirja/3075.htm
  18. Selän hermojuuren vapautusleikkaus. https://www.vaasankeskussairaala.fi/potilaille/hoito-ja-tutkimukset/leikkaukset/kirurgia/ortopedia/selan-hermojuuren-vapautusleikkaus/
  19. Nivelrikko (artroosi). Lääkärikirja Duodecim 15.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673#s1
  20. Nivelrikko (artroosi). Lääkärikirja Duodecim 15.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673#s1
  21. Ryhti ja raajojen kuormitushäiriöt. Fysiatrian erikoislääkäri Markku Tunninen, 17.11.2006. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/ryhti-ja-kivut/
  22. Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto. HS 2.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006328626.html
  23. EN 1335 osat 1-3
  24. Oletko istunut aina väärin? Tutkijoilta yllättävä suositus. 22.5.2013. https://www.is.fi/terveys/art-2000000614608.html
  25. http://rsna2006.rsna.org/rsna2006/V2006/conference/event_display.cfm?em_id=4435870
  26. a b c Kirja: The Biomechanics of Back Pain, kappale 15, M. Adams, N. Bogduk, K. Burton, P. Dolan, 2. pianos, kustantaja: Churchill Livingstone, ISBN 9870443100680, ISBN 0443100683
  27. http://www.backpaineurope.org/web/files/WG1_Guidelines.pdf European Guideline of Acute Nonspecific Low Back Pain
  28. Koskelo, R. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-270574-5. 2006.
  29. Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin (Duodecim) 19.5.2009. yle.fi. Viitattu 19.5.2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa