Suuret ikäluokat

toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina 1945-1950 syntyneet ikäpolvet

Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945–1950, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa boomereihin lasketaan vielä vuonna 1964 syntyneet.[1] Suomessa syntyvyyden nousu pian sodan jälkeen oli radikaalimpi kuin muissa maissa mutta jäi lyhytaikaisemmaksi.

Suomen väestö iän mukaan vuoden 2005 lopussa, miesten ikäpalkit vasemmalla ja naisten oikealla.

Suuret ikäluokat Suomessa

muokkaa

Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuun alusta 1945 elokuun lopulle 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun: vuosina 1946–1949 syntyneitä oli yli 100 000/vuosi sekä jo vuonna 1945 ja vielä 1950 lähempänä 100 000:ta kuin 90 000:ta (yli 95 000).

Näistä suurista ikäluokista oli elossa vuonna 2023:[2]

vuosi

syntyneitä
elossa
1945 55 551
1946 63 853
1947 66 851
1948 68 418
1949 67 937
1950 66 697

Suomen suurin ikäluokka vuonna 2020 oli vuonna 1983 syntyneet. Tämän vuosikerran kasvua suurimmaksi nosti maahanmuutto, lähes joka seitsemäs ikäluokan edustaja oli vieraskielinen.[3] Lähes yhtä suuria ovat vuosina 1990 ja 1992 syntyneet. Vuonna 2023 jokaiseen näistä kolmesta ikäluokasta kuului yli 75 000 henkilöä, ja jokaisessa ulkomailla syntyneiden osuus on yli 11 000 henkilöä.[4]

Historia

muokkaa

Suomessa korkean syntyvyyden kausi alkoi loppukesällä 1945 ja korkeimmillaan syntyvyys oli heti kauden alussa elo–syyskuussa 1945. Toistaiseksi eniten uusia suomalaisia tuli maailmaan 24. elokuuta 1945, jolloin syntyi elävänä 495 lasta. Syynä tähän oli se, että pääosa rintamamiehistä oli kotiutettu 9 kuukautta eli raskauden keston verran aiemmin, vuoden 1944 lopulla. Suurimmaksi suurista ikäluokista tuli Suomessa kuitenkin ikäluokka 1947.

Myöhempiä korkeahkon syntyvyyden lyhyempiä aikakausia on ollut 1960-luvulla, 1980-luvun loppupuolella ja 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla. Väestötutkimusten mukaan ensisynnyttäjien ikä on laskenut jälleen 2000- ja 2010-luvuilla. Jotkut tutkimukset ovat kertoneet lamojen vaikuttavan positiivisesti syntyvyyteen[5], vaikka edellä mainittuina aikakausina on eletty nousukautta.

Ikäluokkien koot

muokkaa

Suurten ikäluokkien syntyvyys

Vuosi Lukumäärä     Huomattavaa
1945 95 758 heinäkuun lopulle syntyvyys oli alle 8 000 lasta/kk
1946 106 075
1947 108 168
1948 107 759
1949 103 515
1950 98 065 syyskuusta alkaen syntyvyys oli alle 8 000 lasta/kk

Vertailuvuosia

Vuosi Lukumäärä
1925 78 260
1935 69 942
1960 82 129
1970 64 559
1980 63 064
1990 65 549
2000 56 742
2010 60 980
[6]2020 46 463

Vaikutukset

muokkaa

Varhaiset

muokkaa

Suurten ikäluokkien koko on ollut yhteiskunnalle sekä haitta että etu. 1950-luvulta lähtien koulutusjärjestelmä oli aluksi kovilla, kun kansa- ja sittemmin oppikoulujen oppilaiden määrä kasvoi niin paljon. Joissakin kansakouluissa poikkeuksellisen suuren oppilasmäärän takia käytiin koulua aamu- ja iltavuorossa. Suurten ikäluokkien siirtyminen myöhemmin työelämään oli kuitenkin kansantaloudellisesti myönteinen ilmiö, koska työssä käyvä – eli yhteiskunnalle tuottoisin – ikäryhmä oli silloin suhteellisesti suurempi kuin yleensä.

Myöhemmät

muokkaa
Pääartikkeli: Eläkepommi

2000-luvulle tultaessa yksi kansantalouden suurimpia huolenaiheita oli suurten ikäluokkien lähestyvä eläkkeelle jääminen, jonka pelättiin johtavan 2010-luvulla ongelmiin, kun työssä käyvien suhteellinen osuus väestöstä huomattavasti muutamassa vuodessa laskisi. Tuon pelättiin aiheuttavan työvoimapulan ja vaikuttavan väestöllisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Ongelma sai nimen eläkepommi. Eläkepommi ei toteutunut, koska poliitikot osasivat tehdä suurten ikäluokkien eläköitymistä varten huolellisia, syvällekäypiä erityisjärjestelyjä, mutta luonnollisesti siitä on nyt haittaa jonkin verran, että töissä käymättömien suhteellinen osuus väestöstä on juuri nyt poikkeuksellinen suuri.

Eläkeläisten ja vanhuusiän terveydenhoitoa tarvitsevien määrä nousee korkeaksi suhteessa työssä käyviin ja siten yhteiskunnan maksukykyyn. Tämä vaikuttaa osaltaan muiden tekijöiden kanssa taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Eläkeläiset saavat eläkettä, jonka he ovat joskus osittain maksaneet, mutta työssäkäyvät joutuvat osalle eläkkeellä olevista maksamaan verojen kautta lisää eläkettä.

Muut suuret ikäluokat

muokkaa

Suuria ikäluokkia on ollut Suomen historiassa aiemminkin. Tässä artikkelissa tarkoitettuja suuria ikäluokkia edeltäneet ”suuret ikäluokat” syntyivät Suomen sisällissodan jälkeen vuosina 1920–1923. Syntyneiden määrä oli noina vuosina 2,5–2,7 prosenttia sen aikaisesta väkiluvusta, suhteellisesti lähes yhtä paljon kuin varsinaisten suurten ikäluokkien vuosina (2,6–2,8 prosenttia silloisesta väkimäärästä). Suomen nykyiseen asukaslukuun suhteutettuna 1920-luvun alun syntyvyys merkitsisi 140 000 syntyvää lasta vuodessa.

Vuonna 1909 syntyi lähes tarkalleen yhtä monta lasta kuin suurten ikäluokkien ensimmäisenä vuonna 1945. Vuoden 1909 syntyvyys oli 3,3 prosenttia tuolloisesta väkimäärästä ja vastaisi nykyiseen asukaslukuun suhteutettuna 170 000 lasta. Syntyvyys laski tälle tasolle 1880-luvun loppuvuosina; sitä edeltäneet suuret ikäluokat syntyivät 1860- ja 1870-luvuilla, jolloin syntyneiden määrä oli käytännöllisesti katsoen selvennä joka vuosi 3,6–3,8 prosenttia silloisesta väkiluvusta ja vastasi kahtasataatuhatta syntyvää lasta vuodessa nykyaikana. Jopa pahimpana katovuonna, jolloin syntyvyys romahti 2,5 prosenttiin väkiluvusta laskettuna, syntyneiden määrä vastasi 130 000 lasta nykyaikana.

Vuoden 1800 jälkeen kaikkein suurimmat ikäluokat syntyivät vuosina 1821 ja 1823, jolloin elävänä syntyneiden lasten suhteellinen osuus oli 4,1 prosenttia Suomen silloista väkiluvusta. Prosenttiosuus vastaa 215 000 lasta vuonna 2005. Vertailun vuoksi: vuosina 1998–2005, siis kahdeksana vuotena peräkkäin, syntyneiden lasten absoluuttinen lukumäärä oli pienempi kuin vuonna 1848. Suhteellisesti laskettuna pienin ikäluokka syntyi vuonna 2002, alle 1,1 prosenttia kokonaisväkiluvusta.

Lähteet

muokkaa
  1. Sepitetyt sukupolvet Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 27.12.2023.
  2. Moniko sinun ikäisistäsi on elossa – katso Ilta-Sanomat. 28.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  3. mtvuutiset: Suuret ikäluokat ovat nyt aivan muita kuin olet luullut: Yksi merkittävä muutos nosti vuonna 1983 syntyneet listan kärkeen mtvuutiset.fi. Viitattu 21.12.2021.
  4. Milleniaaleista on tullut Suomen uusi suurin ikäluokka, ja sillä voi olla odottamattomia seurauksia Helsingin Sanomat. Viitattu 15.8.2023.
  5. Gissler, Mika: Lama, tervehdyttävä lama 22.11.2012. THL. Arkistoitu 23.10.2015. Viitattu 9.12.2012.
  6. Tilastokeskus, Tilastot, Tilastot aiheittain, Väestö, Syntyvyys: Syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa