Jumalanpilkka

Jumalan pilkkaaminen
Tämä artikkeli kertoo Jumalan pilkkaamisesta. Jumalanpilkalla viitataan joskus myös rienaukseen, jossa pilkan kohde on muu kuin Jumala.

Jumalanpilkka on Jumalan julkista pilkkaamista.[1] Se on eräs rienauksen muoto.

LaissaMuokkaa

Suomessa vuoden 1734 lain rikoskaari määräsi jumalanpilkasta kuoleman­rangaistuksen.[2]

»1.§. Joca aicomuxesta, sanoilla eli kirjoituxilla, laitta ja pilcka Jumalata, hänen Pyhä Sanans ja Sacramentejä; olcon hengens rickonut. Jos se tapahtu ajattelemattomasti ja picaisudesta, ja hän catu; wetäkön sackoa sata talaria, ja rucoilcan ricoxens julkisesti Seuracunnasa andexi. Jos hän sitä teke toisen erän; tehkön cahdenkertaisen sacon. Joca ei woi sackoa maxaa; kärsikön ruumillans, nijncuin Rangaistus Caaresa sanotan.»
(Vuoden 1734 lain Pahategon Caari)

Vuoden 1823 jälkeen kuolemanrangaistusta tosin ei enää käytännössä sovellettu[3], sillä tuolloin keisari päätti armahdusvaltansa nojalla muuttaa kaikki kuolemantuomiot muiksi rangaistuksiksi, tavallisimmin karkotuksiksi, yleensä Siperiaan.[4]

Vuoden 1889 rikoslaissa oli Jumalan pilkkaamista koskeva pykälä. Vuodesta 1890 eteenpäin enimmäisrangaistus jumalanpilkasta oli neljä vuotta vankeutta ja vuodesta 1970 eteenpäin kaksi vuotta.[4]

»1 § Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa, rangaistakoon kuritushuoneella korkeintaan neljäksi vuodeksi tahi vankeudella. Jos se tapahtuu ajattelemattomuudesta tahi pikaisuudesta; olkoon rangaistus sakkoa tahi vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta.»
(Vuoden 1889 rikoslaki)

Tunnettuja jumalanpilkkatuomioita:

Kirkko ja valtio -komitea esitti mietinnössään vuonna 1977, että rikoslaista olisi poistettava käsite jumalanpilkka ja samalla myös sana Jumala. Sen sijaan olisi säädettävä rangaistavaksi yleisemmin sen halventaminen, mitä jossakin Suomessa laillisesti toimivassa uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään pyhänä.[8]

Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § uskonrauhan rikkomisesta. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli[9] ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.”[10][11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Pahategon Caari 1–14 (1 luvun 1 §) Agricola-historiaverkko. Viitattu 21.5.2010.
  3. Jumalanpilkka 4.2.2009. Uskonnonvapaus.fi: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 8.9.2009.
  4. a b Toivonen, Raimo: Jumalanpilkka taas kerran Vapaa ajattelija. 4–5/2000. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 8.9.2009.
  5. Suomessa Svejkin julkaisija sai syytteen jumalanpilkasta (maksullinen artikkeli) Viitattu 28.3.2019.
  6. Hannu Salama – kirjallisuuspalkittu jumalanpilkkaaja Ylen Elävä arkisto. Viitattu 21.5.2010.
  7. Sikamaalari Harro Koskinen Ylen Elävä arkisto. Viitattu 21.5.2010.
  8. Kirkko ja valtio -komitea: Kirkko ja valtio -komitean mietintö, s. 233. Komiteanmietintö 21/1977. Helsinki: Opetusministeriö, 1977. ISBN 951-46-2246-4.
  9. Rikoslaki 19.12.1889/39, 17 luvun 10 § (muutettu nykyiseen muotoonsa lailla 24.7.1998/563) Finlex. Edita. Viitattu 8.9.2009.
  10. I-SHO:2008:6 Uskonrauhan rikkominen – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate 3.7.2008. Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 8.9.2009.
  11. Uskonnonvapauslaki (453/2003) Finlex. Viitattu 21.5.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jumalanpilkka.