Pyhäinhäväistys
Pyhäinhäväistys on loukkaus jotakin pyhänä pidettävää kohtaan.[1] Se voi olla pyhän asian vahingoittamista, loukkaamista (väärin menettelemisen merkityksessä) tai rienausta.[2]
Muinaisilla israelilaisilla oli kattavat lait pyhien ja siunattujen asioiden suojelemiseksi loukkauksilta. Antiikin Kreikassa pyhäinhäväistys yhdistettiin maanpetokseen, sillä temppeliä pidettiin valtion suojelijan kotina, ja sieltä varastaminen oli rikos valtiota vastaan. Varhaiskristityille pyhäinhäväistys tarkoitti useimmiten pyhien esineiden varastamista, mutta 300-luvulla käsitteen merkitys kristityille oli laajentunut, ja siihen kuuluivat myös uskosta luopuminen, harhaoppisuus, skisma, juutalaisuus, pakanallisuus, kirkon ja papiston koskemattomuuden loukkaaminen, sakramenttien häpäiseminen ja sapatinrikos. Keskiajalla pahimmaksi pyhäinhäväistykseksi nostettiin öylätin häpäisy. Protestanteille pyhäinhäväistys ei ole yhtä vakava asia kuin katolisille, sillä protestantit eivät pidä esineitä luontaisesti pyhinä kuten katolilaiset.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ pyhäinhäväistys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b sacrilege Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.5.2022.