Andrei Kovaljov

Andrei Jefimovitš Kovaljov (ven. Андре́й Ефи́мович Ковалёв, s. 1915 – ?) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa suurlähettiläänä Helsingissä vuosina 1965–1970 ja sitä ennen ulkoasiainministeriön Skandinavian maiden osaston päällikkönä vuosina 1961–1965.

Kovaljovin aikana puoluelinjaa edustanut lähetystösihteeri Vladimir Stepanov vahvisti asemaansa suurlähettilään rinnalla ja ohikin. Osaltaan tähän vaikutti Stepanovin toiminta Kekkosen Viipuria koskevien toiveiden välittäjänä neuvostojohdon suuntaan.^lähde?

Maaliskuussa 1967 Kovaljov esitti Tamminiemessä hallituksensa toimeksiannosta, että Suomi tunnustaisi DDR:n ja solmisi diplomaattisuhteet sen kanssa.^lähde? Kekkonen torjui ehdotuksen välittömästi.

Marsalkka Mannerheimin syntymän satavuotisjuhlien ajaksi neuvostohallitus kutsui Kovaljovin pois Suomesta. Huhtikuussa 1968 Kovaljov arvosteli Lappeenrannan Paasikivi-seurassa sitä, että Suomessa kansalaissodan lopputulos esitettiin Mannerheimin ja saksalaisten voittona Venäjästä. Samalla hän moitti Karjala-oluen etikettiä miekkoineen ja sapeleineen. Repliikki herätti vilkkaan keskustelun Suomessa, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti. Myöhemmin Stepanov kertoi Kekkoselle, että ankarat moitteet saanut Kovaljov vedetään pois lähettilään paikalta.^lähde?

21. elokuuta 1968 hermostunut Kovaljov saapui presidentinlinnaan tuomaan informaatiota Tšekkoslovakian miehityksestä. Seuraavalla tapaamisella Kekkonen totesi Neuvostoliiton tehneen suuren poliittisen erehdyksen.

Samana syksynä Kovaljov ja Stepanov pyrkivät vaikuttamaan Suomen OECD-jäsenyyden estämiseksi siinä kuitenkaan onnistumatta.