Riina Katajavuori

suomalainen runoilija ja kirjailija

Riina Maaria Ulriikka Katajavuori (vuoteen 1991 Marttila; s. 1. joulukuuta 1968 Helsinki) on suomalainen runoilija ja prosaisti.[1]

Riina Katajavuori Turun Kirjamessuilla 2010.

Elämä ja ura

muokkaa

Katajavuori valmistui ylioppilaaksi vuonna 1987. Hän opiskeli kirjoittamista Oriveden Opistossa 1987–1988 ja Kriittisessä korkeakoulussa 1988–1991 sekä kirjallisuutta Helsingin yliopistossa 1989–1995 ja Edinburghin yliopistossa 1991–1992.[2] Katajavuori valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1995.[1]

Vuosina 1988–1998[1] Katajavuori työskenteli elokuva-arvostelijana Yleisradion Teksti-TV:ssä. Hän on ollut myös kolumnisti muun muassa lehdissä Martat (2006–2007), Lapsen Maailma (2006–2014), Kaksplus (2008–2009), Ekspressi (2012–2013), Hyvä Terveys (2013–2014) Helsingin Sanomat (2015) sekä Kirkko ja kaupunki (2016).[2] Lisäksi hän on kirjoittanut tekstejä muun muassa Nuoreen Voimaan, Parnassoon ja Imageen.

Katajavuoren runoja on käännetty lähes 30 kielelle.[3] Vuonna 1992 ilmestyi Katavuoren esikoisrunokokoelma Varkaan kirja. Katajavuoren runoteos Koko tarina oli Einari Vuorela -palkintoehdokkaana vuonna 2005 ja Lahjat-romaani Runeberg-palkintoehdokkaana vuonna 2004. Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi hän on ollut ehdolla vuosina 1999, 2002 ja 2018[3]. Vuonna 1995 hän sai Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kunniamaininnan ja vuonna 1995 Tanssiva karhu -palkinnon kunniamaininnan. Vuonna 1994 hän sai Kansan Sivistysrahaston Katri Vala -stipendin. Lastenkirja Mennään jo kotiin sai Punni-palkinnon 2017 ja Suomen sisällissodasta kertova Oravien sota oli Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaana 2022. Katajavuori valittiin Vuoden helsinkiläiskirjailijaksi vuonna 2015. Hän sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2017 ja Alfred Kordelinin palkinnon vuonna 2018.[3]

Katajavuori oli Nuoren Voiman Liiton hallituksen jäsen 1992–1997, varapuheenjohtaja 1993–1994 ja puheenjohtaja 1994–1995. Vuosina 1996–1998 hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen ja 2006–2008 liiton kirjailijalautakunnan jäsen.[1] Hän on ollut keskeinen hahmo myös Elävien Runoilijoiden Klubin toiminnassa.[2] Kaudella 2023–2027 Katajavuori toimii kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kirjallisuuskummina kansanedustajille.[4]

Yksityiselämä

muokkaa

Riina Katajavuoren vanhemmat ovat toimittaja Juhani Marttila ja kirjailija Satu Koskimies. Hänellä on kolme lasta.[1] Katajavuoren äidinäiti oli kanteletaiteilija Ulla Katajavuori ja äidinisä viulutaiteilija Eero Koskimies.

Teoksia

muokkaa

Runokokoelmia

muokkaa
  • Varkaan kirja (Otava 1992), runoja
  • Kuka puhuu (Otava 1994), runoja
  • Painoton tila (Tammi 1998), runoja
  • Koko tarina (Tammi 2001), runokokoelma
  • Riina Katajavuori & Andy Willoughby: Peripheries - Periferioita. Ek Zuban, 2007, runoja
  • Kerttu ja Hannu (Tammi 2007), runoja
  • Omakuvat (Tammi 2011), runoja
  • Maailma tuulenkaatama (Tammi 2018), runoja
  • Vasemman käden runot (Tammi 2023), runoja

Romaaneja, novelleja ja kirjoituskokoelmia

muokkaa
  • Hevikimmat (Tammi 1999), romaani aikuisille ja nuorille
  • Lahjat (Tammi 2004), romaani
  • Kirjeitä Jekaterinburgiin (Tammi 2006), novellikokoelma
  • Perhehytti: havaintoja lapsista ja vanhemmuudesta (Karisto 2012), kirjoituskokoelma
  • Wenla Männistö. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7983-0.
  • Kypros : romaani. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2824-2.

Lasten- ja nuortenkirjoja

muokkaa
  • Pentin aprillipäivä (Tammi 2002), kuvittanut Salla Savolainen, lasten kuvakirja
  • Pentti Kanariansaarilla (Tammi 2006), kuvittanut Salla Savolainen, lasten kuvakirja
  • Mennään jo kotiin (Tammi 2007), kuvittanut Salla Savolainen, lasten kuvakirja
  • Pentti miesten Lapin-reissulla (Tammi 2008), kuvittanut Salla Savolainen, lasten kuvakirja
  • Onerva kokkaa (Tammi 2012), kuvittaneet Anne Vasko ja Erika Kallasmaa, lasten kuvakirja
  • Pentti ja kitara (Tammi 2013), kuvittanut Salla Savolainen, lasten kuvakirja
  • Herra Paasio. (Kuvitus: Liisa Kallio) Hämeenlinna: Karisto, 2014. ISBN 978-951-23-5730-7.
  • Joulupukki ja Korvatunturin väki. (Kuvitus: Anna Bernal & Kiira Kalliomäki) Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7782-9.
  • Sumusaaren merirosvo. Kuvitus: Christer Nuutinen. Hämeenlinna: Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-5881-6
  • Pulmu keinuu. Helsinki: Schildts & Söderströms, 2015. ISBN 978-951-52-3681-4.
  • Riina Katajavuori, Maiju Tokola & Riikka Toivanen: Meidän pihan perhesoppa. (Kuvitus: Christel Rönns) Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8502-2.
  • Pulmu reissaa. (Kuvittanut Salla Savolainen) Helsinki: Kustantamo S&S, 2017. ISBN 978-951-52-4124-5.
  • Mennään jo naapuriin. (Kuvittanut Salla Savolainen) Helsinki: Tammi, 2017. ISBN 978-951-31-9661-5.
  • Pulmu asuu. (Kuvittanut Salla Savolainen) Helsinki: Kustantamo S&S, 2019. ISBN 978-951-52-4711-7.
  • Talvikki ja ensimmäinen älypuhelin. (Kuvittanut Liisa Kallio) Hämeenlinna: Karisto, 2019. ISBN 978-951-23-6554-8.
  • Kaksi kotia. (Kuvittanut Jenny Lucander) Helsinki: Tammi, 2020. ISBN 978-952-04-1375-0.
  • Kielo loikoilee. (Kuvittanut Hannamari Ruohonen) Vantaa: Enostone, 2020. ISBN 978-952-7389-19-5.
  • Kielo miettii. (Kuvittanut Hannamari Ruohonen) Vantaa: Enostone, 2021. ISBN 978-952-7389-59-1.
  • Talvikki ja kymmenes musiikkileiri. (Kuvittanut Liisa Kallio) Hämeenlinna: Karisto, 2021. ISBN 978-951-1-39269-9.
  • Oravien sota. (Kuvittanut Martin Baltscheit) Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2570-8.
  • Kielo ja Kaito-kissa. Kuvittanut Hannamari Ruohonen. Vantaa: Enostone, 2022. ISBN 978-952-399-004-3

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Kuka kukin on 2011, s. 358. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. a b c Katajavuori, Riina Kirjasampo.fi. Viitattu 15.1.2015.
  3. a b c Riina Katajavuori Tammi. Viitattu 3.5.2024.
  4. Kirjallisuuskummit – keitä he ovat? 20.10.2023. Sanasto. Viitattu 3.5.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa