Avaa päävalikko

Leo Evald Suonpää (15. kesäkuuta 1911 Oulu12. maaliskuuta 1996 Tampere) oli suomalainen poliitikko. Hän oli kansanedustaja Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmässä (1954–1969), Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtaja, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri (1966–1968), kolmesti presidentin valitsijamies (1956, 1962, 1968) sekä Suomen kommunistisen puolueen poliittisen toimikunnan jäsen (1954–1969, 1970–).[1]

Leo Suonpää osallistui politiikkaan kommunistien salaisissa soluissa 1930-luvulta alkaen. Hän istui tästä syystä kaksi vankilassa vuosina 1934–1936. Sotien jälkeen hän nousi julkisen SKP:n Tampereen piirijärjestön piirisihteeriksi. Hän luopui virasta tultuaan valituksi eduskuntaan 1954. Samana vuonna Suonpää nousi myös SKP:n korkeimpaan johtoon, poliittiseen toimikuntaan. Veli-Pekka Leppänen on pitänyt Suonpäätä tuon ajan merkittävimpänä "ei-helsinkiläisenä" suomalaiskommunistina.[2]

SKP:n jakauduttua 1960-luvun lopulla Suonpää siirtyi puolueopposition riveihin, joiden joukossa hän edusti maltillista siipeä.[2] Puolueen hajottua 1980-luvun puolivälissä Suonpää toimi huhtikuusta joulukuuhun 1986 Demokraattisen vaihtoehdon puheenjohtajana.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Leo Suonpää Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 158–159.
  3. Finparti – Puoluejohtajat linkki

Aiheesta muuallaMuokkaa