Jaakko Teppo

suomalainen muusikko

Jaakko Sakari Teppo (16. helmikuuta 1953 Iisalmi[1]26. helmikuuta 2024 Joensuu[2]) oli suomalainen kuplettilaulaja, kansantaiteilija, satiirikko ja trubaduuri. Erityisesti hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin pakinoissakin ovat esillä oman kotiseudun, Savon ja Pohjois-Karjalan murre, maaseutukulttuuri ja yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hänen satiirinsa kohdistuu. Teposta käytettiin nimityksiä ”Ruikonperän multakurkku” ja ”karjalaistunut savolainen”. Näkemyksiltään Teppo oli vasemmistolainen[3].

Jaakko Teppo
Jaakko Teppo Kuusankoskella vuonna 1987.
Jaakko Teppo Kuusankoskella vuonna 1987.
Henkilötiedot
Syntynyt16. helmikuuta 1953
Iisalmi
Kuollut26. helmikuuta 2024 (71 vuotta)
Joensuu
Muusikko
Aktiivisena 1980–1995
Tyylilajit kupletti, iskelmä
Soittimet laulu, kitara
Aiheesta muualla
www.jaakkoteppo.fi

Jaakko Tepolla oli tapana peilata yhteiskunnallisia asioita kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien, erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo ”Topi” Ryynäsen, Veikko Römppäisen sekä Visa P. A. Kottisen tekemisten sekä olemisten kautta.

Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pamela”, ”Pilkillä”, ”Hilma ja Onni”, ”Mikko-sika Mallorcalla”, ”Työttömän veisu”, ”Ieva”, ”Rötösrock” ja ”Sammakkoprinssi”.

Ura muokkaa

Koko kansan kuplettitähti muokkaa

Jaakko Teppo opiskeli koneinsinööriksi. Hän sai paperit vasta 35 vuotta myöhemmin.[4] Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Keikkailu kuplettilauluperinteen ylläpidon merkeissä suuntautui ensin lähialueille, mutta myöhemmin myös pääkaupunkiseudulle.

Vuosina 1978 ja 1979 Teppo voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden, jonka ansiosta suosio ja kiertuetahti koveni entisestään.

Suosionsa huipulla ”Ruikonperän multakurkku” oli 1980–1990-luvuilla, jolloin kuplettilauluja syntyi kuuden CD-levyllisen verran. Kerrotaan, että Teppo olisi sanoittanut sekä säveltänyt uusia kappaleita pysäköintialueilla ja jopa auton ohjauspyörässä. Välissä hän ehti toimia vielä pakinoitsijana lehdissä, muun muassa Karjalan Heili -lehdessä[5] ja radiossa. Vuonna 1984 hänet valittiin Suomen seksikkäimmäksi miesesiintyjäksi. Kisassa taakse jäivät muun muassa Urpo Martikainen, sekä Frederik. 1992 Jaakko Teppo valittiin Vuoden viihdetaiteilijaksi.

Sairauskohtauksesta uuden sukupolven suosioon muokkaa

Jaakko Tepon menestyksekäs ura katkesi vuonna 1995 aivoinfarktiin, jonka osittain laukaisi Tepon epäonnistunut yritys julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä. Tämä yhdessä siitä seuranneine velkataakkoineen vei Tepon työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolikkaan työeläkkeensä lisäksi Tepolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Hän lopetti keikkailun, mutta jatkoi pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Vuonna 2008 Jaakko Teppo kirjoitteli yhä vakituisesti Joensuussa ilmestyvään Karjalan Heili -ilmaisjakelulehteen.[6]

2000-luvulla Tepon kappaleita ovat esittäneet hänen poikansa Ilja ja Johannes sekä Sössölandian Kultakurkut -yhtye, jossa esiintyvät Ismo ja Ilkka Alanko sekä Cyde Hyttinen. Vuonna 2009 ilmestyi Pörsänmäen Sanomat -tribuuttilevy, jossa Tepon kappaleita esittävät muun muassa Nightwish, Kotiteollisuus, Happoradio, Värttinä, Jarkko Martikainen, Eläkeläiset ja useat muut suomalaiset artistit. Myös Turnusband-orkesteri on 2000-luvulla versioinut Jaakko Tepon kappaleita raskaammalla otteella.[7]

16. heinäkuuta 2006 ilmestyi Jaakko Teppo -aiheinen DVD-levy Onnen kerjäläiset[8].

Joensuun Popkatu-tapahtuman yhteydessä pidettiin 10. heinäkuuta 2007 Jaakko Teppo -ilta, jolloin julkistettiin Karjalan kunnailla 1984 -äänite sekä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu. Karjalan kunnailla -äänite on äänitetty Joensuussa Karjalan Messuilla vuonna 1984.

Huhtikuussa 2008 julkaistiin Tepon siihen asti kattavin kokoelmajulkaisu Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986. Tupla-CD:n muodossa julkaistu kokoelma sisältää yhteensä 56 esitystä, joukossa 15 aiemmin julkaisematonta kotiäänitystä ajalta ennen ensimmäistä albumia.

Heinäkuussa 2009 kokoelma sai jatkoa, jolloin julkaistiin tupla-CD Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987–1993. Kokoelma sisältää 63 esitystä, joista noin viidesosa on aiemmin julkaisemattomia.

Syksyllä 2009 alkoi kiertue ”Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo musikaali”, joka kiersi maata myös vuonna 2010.

Vuodesta 2010 Jaakko Teppo toimi taustavaikuttajana poikiensa Iljan ja Johanneksen perustamassa joensuulaisessa viihdealan yrityksessä Fun Pandemiassa[9].

Ruikonperän Sinfonia -nimiset[10] Tepon 70-vuotisjuhlakonsertit järjestettiin Kuopiossa 15. elokuuta 2023 ja Joensuussa 17. elokuuta 2023.

Kesällä 2023 Joensuun Utran Uudessa Teatterissa esitettiin 70 vuotta täyttäneen Tepon kunniaksi musiikkikomedia Jaska, jonka käsikirjoittivat Antti Heikkinen ja Ilja Teppo. [11]

Aleksis Kiven Seura myönsi Tepolle Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon 2017.

Yksityiselämä muokkaa

Muusikot Ilja ja Johannes Teppo ovat Jaakko Tepon poikia.[12]

Teppo oli vielä 1980-luvulla SKDL:n jäsen ja esiintyi muun muassa Kalevi Kivistön presidentinvaalikiertueella. Hän luonnehti myös myöhemmin itseään vasemmistolaiseksi. Tepon isä oli Iisalmen kaupunginvaltuustossa SKDL:n edustajana.[13]

Jaakko Teppo oli innokas raviharrastaja ja omisti myös itse osuuden suomenhevosesta.[14]

Diskografia muokkaa

Albumit muokkaa

Kokoelmat muokkaa

Livealbumit muokkaa

Singlet muokkaa

  • Hilma & Onni / Haiseva henki (1980)
  • Työttömän laulu / Rakkaus & metsärahat (1982)
  • Pilkillä / Tuupovaaran yössä (1982)
  • Pamela / Onnen kerjäläinen (1984)
  • Mikko sika Mallorcalla / Rötösrock (1984)
  • Ryynäsen Vartti / Rantaleijona (1986)
  • Sammakkoprinssi / Lenita (1992)

Dvd-levyt muokkaa

Palkinnot ja tunnustukset muokkaa

Näytelmä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Tiitto, Veikko: Jaakko Teppo Pomus.net. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 4.3.2009. .
  2. Julkunen, Petri & Ronmainen, Anna: Muusikko Jaakko Teppo on kuollut 27.2.2024. Yle. Viitattu 27.2.2024.
  3. Salo, Sanna: Jaakko Tepon pojalta koskettava päivitys Iltalehti.fi. 27.2.2024. Viitattu 7.3.2024.
  4. Ruikonperän Multakurkku saa insinöörin paperit 35 vuoden jälkeen savonsanomat.fi. Viitattu 19.11.2016.
  5. Jaakko Teppo laittoi kitaran naulaan: "Kuka se Ziikki on?" iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2016.
  6. Jaakko Tepolle ei löydy mitat täyttävää seuraajaa HS.fi. 13.7.2008.
  7. Turnusbandin kotisivut
  8. Jaakko Teppo - Onnen kerjäläiset (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. http://www.funpandemia.fi
  10. Ruikonperän Sinfonia – Jaakko Teppo 70v
  11. Suonna Kononen: Suuri savokarjalainen hahmo on poissa. Karjalainen 28.2.2024, , s. 5.
  12. Juuti, Mikko: Jaakko Tepon poikien bändi tekee menevää suomidiscoa – Kaukolasipartion uutuusvideo vain ISTV:ssä Ilta-Sanomat. 30.9.2014. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 27.2.2024.
  13. Drufva, Juha: Jaakko Teppo on viimeisiä puhdasverisiä kupletisteja 20.2.2017. Kansan Uutiset. Viitattu 7.3.2024.
  14. Lind, Harri: Innokas raviurheilun seuraaja on poissa (Julkaistu alunperin 5.3.2019 nimellä ”Ravimatka jatkuu”.) 27.2.2024. Hevosurheilu. Viitattu 27.2.2024.
  15. Antti Halonen: ”Myö naatittiin monenlaista sekotusta” - kulinaria Jaakko Tepon laulussa Jälkitauti. Kulinaarinen tiedekunta, 2009. Teoksen verkkoversio.
  16. Niemi Päivi: Ruikonperän multakurkku palkittiin Helsingin Sanomat. 13.1.1992. Viitattu 3.11.2022.
  17. STT: Reino Helismaa -palkinto Jaakko Tepolle Helsingin Sanomat. 18.3.1994. Viitattu 3.11.2022.
  18. Eskon puumerkki Jaakko Tepolle – "häntä kuunnellessa on iloinen kuin oinas" Nurmijärven Uutiset. 10.10.2017. Viitattu 3.11.2022.
  19. Hötkyilemättömyys toi Savolainen sanavalmius-palkinnon Ilkka Herolalle - Pohjois-Savon liitto www.pohjois-savo.fi. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 3.11.2022.
  20. Aivoinfarktin jälkeinen elämänmuutos teki hyvää Jaakko Tepolle: ”En minä oo yllytyshullu – ennää” Ilta-Sanomat. 3.3.2019. Viitattu 3.11.2022.
  21. Suomi-palkinto kahdeksalle Helsingin Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 30.11.2022.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa