Mykyrokka

savolainen perinneruoka

Mykyrokka on savolainen perinneruoka. Se on keittoruoka, joka sisältää perunoita, lihaa (yleensä sianlihaa), sydäntä, sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, sekä oleellisesti mykyjä. Mykyt (tai myvyt) ovat jauhosta ja verestä valmistettavia sattumia, jotka kypsennetään kiehuvassa vedessä.[1] Perinteisesti mykyrokka on ollut syksyllä (kekrin aikoihin) tapahtuvaan teurastukseen liittyvä sesonkiruoka.[2]

Mykyrokkaa lautasella.

Mykyrokkaa tarjotaan paikallisissa kouluissa kouluruokana ja myydään annoksina ja litramyyntinä.lähde? Mykyrokan erityislaji on hirvirokka, jota metsästysseurat tarjoavat peijaisissa.lähde?.

Pohjoispohjalainen rössypottu muistuttaa hieman mykyrokkaa. Rössypotussa myvyt kuitenkin korvaa paloiteltu veripalttu, ja lihana keitossa käytetään perinteisesti sian savukylkeä.

Bertta Räsäsen vuonna 1983 tekemän ehdotuksen pohjalta keittiömestari Jaakko Kolmosen johdolla 450 kuntaan valittiin pitäjäruuat.[3] Myös jokainen Savon silloisista kunnista valitsi omat perinneruokansa. Mykyrokka valittiin vuonna 1984 odotetusti Kiuruveden nimikkoruoaksi, ja Karttulan nimikkoruoaksi äänestettiin sen muunnelma, mykysoppa.[4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Mykykeitto (Kotikokki.net)
  2. Räsänen, Matti & Räsänen, Riitta: Luonnonkäyttäjän työvuosi. Savo ja sen kansa (toim.) Riitta Räsänen, 2008, s. 420. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-987-6
  3. Eila Ollikainen, Sinikka Mättälä, Mauno Hämäläinen: ”Alakuun tekijöiltä”, Savolainen syömälysti, s. 4-5. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009 (3. uudistettu painos). ISBN 978-952-203-100-6
  4. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.