Wikipedia

Anssi Halmesvirta

suomalainen historioitsija

Anssi Antero Halmesvirta (s. 18. heinäkuuta 1956 Kiuruvesi)[1][2] on Jyväskylän yliopiston yleisen historian määräaikainen professori ja dosentti.[3] Jyväskylän yliopiston aatehistorian dosenttina hän on toiminut vuodesta 1996.[4]

Akateeminen ura ja tutkimukset muokkaa

Anssi Halmesvirta on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi 1983.[4] Jo tuolloin hän erikoistui aatehistorian tutkimukseen. Hänen pro gradu -tutkimuksensa aiheena oli historian selittämisestä 1950- ja 1960-luvuilla käyty kiistely.[5] Halmesvirta väitteli 1990 tohtoriksi Sussexin yliopistossa, Englannissa.[1] Hänen aatehistorian alaan kuuluva väitöskirjansa (The British Conception of the Finnish ’Race’, Nation and Culture 1760–1918) käsitteli englantilaisten käsityksiä suomalaisista ja Suomen kulttuurista vuosina 1760–1918.[4]

Valmistumisen jälkeen Halmesvirta on työskennellyt tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi siellä aluksi 1987–1989 luennoitsijana.[4] Syksyllä 1988 hän oli sen ohella vierailevana luennoitsijana Lontoon yliopistossa.[4] Hän toimi 1989–1990 yleisen historian apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa.[4] Sen jälkeen työskenteli 1990–1994 Suomen Akatemian tutkijana.[4]

Akatemiaprojektin jälkeen Halmesvirta palasi Jyväskylän yliopistoon. Hän työskenteli siellä 1994–1995 vanhempana tutkijana.[4] Yleisen historian dosentiksi hänet nimitettiin 1996. Samana vuonna hän aloitti varttuneena tutkijana Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka päättyi vuonna 1997.[4] Vuosina 1997–2012 hän oli Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliassistentti.[4]

Professorina muokkaa

Yleisen historian määräaikaisena professorina Halmesvirta on työskennellyt ajoittain vuodesta 1998 lähtien.[4] Syksyllä 1999 hän oli lisäksi vierailevana professorina unkarilaisessa Debrecenin yliopistossa.[4] Eurooppalaisen integraation historian tutkimusta edistävän Jean Monnet -ohjelman professorina hän on toiminut vuodesta 2003.[4]

Halmesvirta on tutkimuksen ja opetuksen ohella osallistunut yliopiston hallintotyöhön laitoksellaan. Jo Joensuun yliopistossa hän oli tiedekuntaneuvoston jäsen.[4] Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut 1999–2001 historian laitoksen varajohtajana.[4] Laitos muutti sittemmin nimensä historian ja etnologian laitokseksi. Halmesvirta oli tämän uudistetun laitoksen strategisen suunnittelutyöryhmän jäsenenä 2003–2005.[4]

Professori Halmesvirta on ohjannut 15 väitöskirjaa ja hän on laatinut useita julkaisuja yleisen historian, aatehistorian ja Unkarin poliittisen historian aloilta.

Tutkimustyö muokkaa

Anssi Halmesvirran tutkimuskohteita ovat aatehistoria, Englannin ja Unkarin poliittinen historia vuosina 1800–2000, ideologioiden historia, urheiluhistoria ja lääketieteen historia.[6]

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset muokkaa

Tieteellisen työnsä ohella professori Halmesvirta on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälissä luottamustehtävissä. Hän on toiminut muun muassa 1996–2006 EU:n Erasmus/Socrates-ohjelmien unkarin kielen opintojen koordinaattorina Jyväskylän yliopistossa.[4] Hän on ollut myös useiden historian alan instituutioiden ja toimielimien jäsenenä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksen jäsen hän on ollut vuosina 1998–2001.[4] Hän on ollut Julkisen sanan neuvoston varajäsen vuodesta 2009.[7][4]

Ansioistaan tieteellisen tutkimuksen alalla Halmesvirta on vuonna 1995 saanut Osk. Huttusen säätiön mitalin.[1] Hän sai elokuussa 2016 János Lotzin ansiomitalin ja kunniakirjan tunnustuksena pitkästä urastaan Unkarin historian tutkimuksen alalla sekä vuosikymmenien mittaisesta työstään hungarologian tunnetuksi tekemisessä.[8] Palkinto on saanut nimensä unkarilaisen kielitieteilijä János Lotzin (1913–1973) mukaan. Halmesvirta vastaanotti tunnustuksen 22. elokuuta 2016 Kansainvälisen Unkarin Tutkimuksen Seuran vuosikokouksessa, joka pidettiin Pécsin yliopistossa.[8]

Teoksia muokkaa

  • Anssi Halmesvirta: Kiista historian selittämisestä: analyyttistä historianfilosofiaa vuosina 1950–1965. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, 1983. ISBN 951-679-017-8
  • Reijo Valta & Anssi Halmesvirta (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 1999. ISBN 9789519113487
  • Friedrich Nietzsche & Anssi Halmesvirta: Historian hyödystä ja haitasta elämälle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto, 1999. ISBN 9789513904722
  • Kalevi Ahonen, Anssi Halmesvirta & Ilkka Nummela (toim.): Historia ja herrasmies. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005. ISBN 9789513923372
  • Anssi Halmesvirta: Ideology and argument: Studies in British, Finnish and Hungarian thought. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 9789517468053
  • Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen: Unkarin kansannousu 1956. WSOY, 2006.ISBN 9789510318140
  • Anssi Halmesvirta: Rakkaat heimoveljet: Suomi ja Unkari 1920–1945. Historietti, 2010. ISBN 9789529279074, on myös unkariksi Kedves Rokonok. Magyarország és Finnország 1920-1945. Napkút kiadó: Budapest, 2013.
  • Anssi Halmesvirta (toim.): Land unter dem Nordlicht: Eine Kulturgeschichte Finnlands. (saks. käännös: Rolf Klemmt). Saksa: Primus Verlag GmbH, 2013. ISBN 9783863123598
  • Anssi Halmesvirta, Aatehistorian harjoitus. Jyväskylän yliopistopaino, 2012.
  • Anssi Halmesvirta, Vaivojensa vaingit. Atena, 1998.
  • Anssi Halmesvirta, Co-operation across the Iron Curtain. Studies in General History 12. JYU Press, 2007.
  • Anssi Halmesvirta & Rolf Klemmt, Typisch Deutsch - fand Snelmann. JYU Press, 2012.
  • Anssi Halmesvirta (Hrsg.), Olavi Paavolainen, Zu Gast im Dritten Reich. Rhapsodie. Acabus: Hamburg, 2016.
  • Anssi Halmesvirta, (Szerk.), Finnország története. Debrecen Univ. Press, 2002.
  • Anssi Halmesvirta, (Ed.), Kádár's Hungary - Kekkonen's Finland. Hungarologische Beiträge 14. JYU Press, 2002.
  • Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen (Eds.), Bridge Building and Political Cultures: Hungary and Finland 1956-1989. Hubgarologische Beiträge 18. JYU Press, 2006.
  • Anssi Halmesvirta, Vapauden kapea polku. István Bibón julkinen moralismi. Spectrum Hungarologicum vol. 9. JYU University Library Press, 2017.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Finnland Anssi Halmesvirta Finnlandcool.fi, 2014. (englanniksi) Viitattu 21.3.2016.
  2. ↑ Vuosikymmenet täyteen monella kirjepelaajalla. Kirjeshakki 1/2007, s. 8
  3. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 134. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Anssi Halmesvirran Curriculum Vitae ias.ceu.edu (PDF) (englanniksi) Viitattu 21.3.2016.
  5. ↑ Anssi Halmesvirta: Kiista historian selittämisestä: analyyttistä historianfilosofiaa vuosina 1950–1965. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, 1983. ISBN 951-679-017-8
  6. ↑ Anssi Halmesvirta, esittely Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.10.2013.
  7. ↑ Julkisen sanan neuvoston kokoonpano Viitattu 30.10.2013.
  8. ↑ a b Anssi Halmesvirralle János Lotzin ansiomitali ja kunniakirja Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2016. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anssi_Halmesvirta&oldid=18747230”