Iisalmi–Ylivieska-rata

Iisalmi–Ylivieska
Perustiedot
Reitti	Iisalmi–Ylivieska
	Pyhäsalmi–Pyhäkumpu
Avattu	1923–1925
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	4
Tavarajunia / vrk	10–20lähde?
Tekniset tiedot
Pituus	154,4 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei (rakenteilla)
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	120 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	(Iisalmi)–(Ylivieska)
Ohjauskeskus	Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
	( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Iisalmen–Ylivieskan radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Pyhäjärven kautta Ylivieskaan. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä. Rataosaa kutsutaan myös Kyösti Kallion radaksi. Rata kulkee valtatien 27 rinnalla.

Iisalmi-Ylivieska-rataa Niemiskylässä Kiuruvedellä.

Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, joka sähköistetään 2020–2023.^[1] Liikenteenohjaus on keskitetty Ylivieskaan. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla, jossa liikenneohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat.

Vuonna 2006 rataosan taajamajunaliikennettä alettiin hoitaa Dm12-kiskobusseilla. Veturivetoisia taajamajunia korvaavia kiskobussivuoroja on päivittäin kaksi kappaletta suuntaansa.

HistoriaMuokkaa

Rataosuus avattiin liikenteelle useassa osassa. Ensin valmistui osuus Iisalmesta Kiuruvedelle, joka otettiin käyttöön vuonna 1923. Loppuosuus avattiin liikenteelle kolmessa osassa vuonna 1925 seuraavasti: Kiuruvesi–Pyhäsalmi, Pyhäsalmi–Haapajärvi ja viimeisenä Haapajärvi–Ylivieska.

Pyhäkummun kaivosrataMuokkaa

Rataosuus erkanee Iisalmen–Ylivieskan radalta Pyhäsalmen rautatieaseman itäpuolella Pyhäkummun erkanemisvaihteelta ja päättyy Pyhäkummun ratapihalle Pyhäkummun kaivoksen luokse. Rataosuus palvelee yksinomaan kaivoksen liikennetarpeita, ja sen pituus erkanemisvaihteelta Pyhäkummun ratapihan kauimmaiseen pisteeseen on 2,6 kilometriä.

Ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminenMuokkaa

Iisalmi–Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantamishankkeen yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2012. Suunnitelmassa esitetään, että radalle rakennetaan kolme uutta liikennepaikkaa: Lapinsalmi, Karvoskylä ja Raudaskylä, sekä parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja. Lisäksi Iisalmeen ollaan toteuttamassa kolmioraide helpottamaan liikennöintiä Kontiomäen radalle. Suunnitelma sisälsi myös radan sähköistyssuunnitelman.^[2]

Tärkein syy radan kehittämiselle on odotettavissa oleva voimakas raideliikenteen kasvu ja siitä aiheutuva ratakapasiteetin puute Kainuussa sijaitsevasta kaivostoiminnasta johtuen.^[3]

Vuosina 2020–2023 Väylävirasto toteuttaa hankkeen, jossa Iisalmeen rakennetaan kolmioraide ja sekä Iisalmi–Ylivieska- että Siilinjärvi–Ruokosuo-osuudet sähköistetään. Hankkeen on määrä valmistua joulukuussa 2023. Sen kustannuksiksi on arvioitu 55 miljoonaa euroa, josta 44 miljoonaa euroa on arvioitu kuluvan Iisalmi–Ylivieska-osuuden sähköistämiseen, 9,5 miljoonaa euroa Iisalmen kolmioraiteeseen ja 1,0 miljoonaa euroa Siilinjärvi–Ruokosuo-osuuden sähköistykseen.^[1]

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Ylivieska-Iisalmi-radan sähköistys 17.12.2019. Väylävirasto. Viitattu 5.2.2020.
↑ Iisalmi–Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantaminen Liikennevirasto
↑ Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet (pdf) 3/2013. Liikennevirasto. Viitattu 19.9.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iisalmi–Ylivieska-rata Wikimedia Commonsissa

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[vayla-1] Ylivieska-Iisalmi-radan sähköistys 17.12.2019. Väylävirasto. Viitattu 5.2.2020.

[2] Iisalmi–Ylivieska-radan toiminnallisuuden parantaminen Liikennevirasto

[kasvu-3] Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet (pdf) 3/2013. Liikennevirasto. Viitattu 19.9.2013.

[1]

[2]

[3]