Avaa päävalikko

Anjalankoski

Suomen entinen kaupunki, nykyisin osa Kouvolaa
Tämä artikkeli kertoo entisestä kaupungista. Kymijoen koskesta kertoo artikkeli Ankkapurha.

Anjalankoski oli Kymenlaaksossa sijainnut suomalainen kaupunki, josta tuli osa Kouvolaa vuonna 2009. Kaupungin maapinta-ala oli 726,6 km²[1] ja asukasluku 16 379.[2] Kaupungin tärkeimmät taajamat olivat Myllykosken ja Inkeroisten teollisuustaajamat sekä Anjalan kirkonkylä ja Ummeljoki, jotka kaikki sijaitsevat Kymijoen varrella. Kaupungin hallinnollinen keskus oli Keltakangas Myllykosken eteläpuolella.

Anjalankoski
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola
Anjalankoski.vaakuna.svg Anjalankoski.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°45′00″N, 026°49′25″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 754
Hallinnollinen keskus Keltakangas
Perustettu 1975
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Anjala (1975)
Sippola (1975)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Elimäki
Jaala
Kuusankoski
Valkeala
Anjalankoski
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 752,92 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 726,6 km²
– sisävesi 26,32 km²
Väkiluku 16 379  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 22,54 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 63,9 %
– yli 64-v. 20,1 %

Nykyään Anjalankoski on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2015 siellä oli 15 000 asukasta.

VäestöMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Anjalankosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
20 174
1985
  
19 716
1990
  
18 895
1995
  
18 396
2000
  
17 631
2005
  
16 930
2008
  
16 373
2015
  
15 000
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Anjalankosken suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Anjalankosken kaupungin alueen.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2000 lopussa Anjalankoskella oli 17 631 asukasta, joista 13 618 asui taajamissa, 3 933 haja-asutusalueilla ja 80 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Anjalankosken taajama-aste oli 77,6 % [5]. Anjalankosken taajamaväestö jakautui neljän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2000)
1 Myllykoski 7 250
2 Inkeroinen 6 038
3 Kaipiaisten asemanseutu 303
4 Metsäkylä* 27

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskillä (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain. Anjalankosken keskuspaikka (Keltakangas), ei muodostanut omaa taajamaa, vaan oli osa Myllykosken taajamaa.

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1743 Turun rauhassa Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Anjalankoskea halkovaan Kymijokeen. Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien kapina vuonna 1788 kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana. Anjalan liitto sai nimensä upseerien kokouspaikkana olleesta Anjalan kartanosta.

Anjalankoski perustettiin vuonna 1975 yhdistämällä Kymijoen länsipuolinen Anjalan ja itäpuolinen Sippolan kunta Anjalankosken kauppalaksi. Kauppala sai kaupunkioikeudet 1977. Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi 1.1.2009.[6] Kaupungin nimeksi tuli Kouvola.

Kaupunginosat ja kylätMuokkaa

Anjalankoskella oli seitsemän asemakaavassa kaavoitettua kaupunginosaa.[7]

Kyliin kuuluu muun muassa Ahvio, Enäjärvi, Haapala, Hirvelä, Junkkari, Kaukasuo, Liikkala, Muhniemi, Saaramaa ja Takamaa.

LiikenneMuokkaa

Kaupungin alueella kulkee Kotkan rata, josta erkanee ennen myös Haminan rata Inkeroisten rautatieasemalta. Koillisosaa halkoo Riihimäki–Pietari-rata. Entisestä hallinnollisesta keskuksesta Keltakankaalta on matkaa Helsinkiin 142 kilometriä, Kouvolaan 17 kilometriä, Haminaan 33 kilometriä, Kotkaan 38 kilometriä, Lahteen 80 kilometriä ja Lappeenrantaan 98 kilometriä.

TalousMuokkaa

Myllykoskella ja Inkeroisissa on paperiteollisuutta sekä metalli- ja kemianteollisuutta. Tärkeimmät tuotantolaitokset ovat Inkeroisissa sijaitsevat Stora Enson Anjalan paperitehdas, Inkeroisten kartonkitehdas sekä vesivoimala. Myllykoski-yhtiön Myllykoski Paper suljettiin vuoden 2011 lopussa.

Lisäksi Kaipiaisissa on Raision tehtaiden rehutehdas. Suurimmat työnantajat olivat Stora Enso, Anjalankosken kaupunki, Myllykoski Paper, S-ryhmään kuuluva Ympäristö Yhtymä ja Metso Oyj. Kaupungin veroprosentti oli 19,0 (2006). Vapaa-ajan asuntoja kaupungin alueella oli 738.

NähtävyyksiäMuokkaa

KulttuurinähtävyydetMuokkaa

2009 kun Anjalankoski oli yhdistynyt muiden kuntien kanssa uuteen Kouvolan kaupunkiin, se luetteloi seuraavat asuinpaikat muinaismuistoalueiksi: Ahvionkoski (754010001), Wredeby, Penttilä, Vähä-Korhonen, Stålström, Taipale, Koivuoja, Peltonen, Sippolan koulukoti, Pajari, Savi-Mäkelä, Puistola, Peltola, Pateri, Vakkari, Puhakka, Tillolankallio, Kuusela ja Savilamminpelto (754010024) sekä Tuomela (754010027) ja Riuksila (1000010326). Puolustusvarustuksista oli luetteloitu Kuoppalan Linnavuori (754010025), Liikkalan linnoitus (1000002101), Liikkala Alapää 1 (1000007695) ja Alapää 2 (1000007696). Kultti- ja tarinapaikoiksi oli luetteloitu Hirsimäki 1 (1000002514) ja 2 (1000002514). Kivirakenteiden muinaismuistotyyppiin kuului Anjalankoskella Kaupinmäki. [12]

RuokakulttuuriMuokkaa

Anjalankosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuuvinki eli imelletty perunalaatikko, uuniliha, klimppisoppa, kaalinlehden päällä paistetut lehtokaiset sekä uunissa kypsennetty ruispuolukkapuuro, jolla on monta nimeä: pirana, marjaretsikka, marjaretsi ja marjaretsu.[13]

Urheilu- ja harrastustoimintaMuokkaa

Anjalankosken tunnetuin urheiluseura oli eittämättä menestyksekäs jalkapalloseura Myllykosken Pallo, joka pelaa kotiottelunsa Myllykosken Saviniemessä sijaitsevalla Saviniemen jalkapallostadionilla. Luonnonratakelkkailua on harrastettu Junkkarinvuorella.[14]

Muita alueella toimivia yhdistyksiä ovat:

Ystävyys- ja kummikunnatMuokkaa

Anjanlankosken ystävyys- ja kummikunnat olivat:

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  5. [1]
  6. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
  7. http://www.anjalankoskentontit.fi
  8. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  9. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  10. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  11. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  12. http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=2376&fileId=6136
  13. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 98. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  14. http://yle.fi/alueet/kymenlaakso

Aiheesta muuallaMuokkaa