Sippolan hovi
Sippolan hovi eli Sippolan kartano on Kouvolan Sippolassa sijaitseva entinen rälssisäteri, jonka maat on nykyisin palstoitettu[1]. Kartanon vuonna 1836 valmistunut uusrenessanssityylinen päärakennus on Suomen suurin puukartanorakennus.[2] Vuosina 1857–1899 siellä toimi Saveron pullolasitehdas[1]. Kartanossa on toiminut vuodesta 1909 alkaen koulukoti.[3]
Alexander von Daehn perusti Sippolaan vuonna 1856 Suomen ensimmäisen juustomeijerin.[1] Kartanon pihassa kasvaa niin kutsuttu juustomänty. Puu on saanut nimensä siitä, että kartanon juustomestariksi hankittu nuori sveitsiläinen Rudolf Klossner keitti sen oksasta roikkuneessa padassa ensimmäisen Suomessa valmistetun emmentaljuuston vuonna 1856.[4] Klossner houkutteli Sveitsistä Suomeen kymmeniä muitakin juustomestareita, ja hänestä itsestään tuli Suomen ensimmäinen valtiomeijeristi.[5]
Sippolan kartanon omistajia
muokkaaKartanon muodosti valtaneuvos, paroni Lorentz Creutz. Hän sai alueita läänitykseksi, osti talonpojilta sukuoikeuksia ja tiluksia ja sai muodostettua Sippulaksi kutsuttuun kylään maatilan, jolle myönnettiin säterioikeudet. Näin syntyi kartano. Sippula ja Ahvenkoski periytyivät Lorentz Creutzin toiseksi vanhimmalle pojalle, kreivi Johan Creutzille.
Pikkuvihan aikana 1740-luvulla kartanon rakennukset poltettiin ja tila autioitui. Creutzien piti vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen luopua Vanhaan Suomeen jääneistä omistuksistaan. Kreivin perilliset myivät Sippolan, ja sen omistaja vaihtui usein. Lopulta omistajasuvuksi vakiintui von Daehn -suku.
Ennen von Daehnin aikaa Sippolan hovin pinta-ala oli noin 8 000 hehtaaria[6], josta viljelysmaata oli vain noin 100 hehtaaria[7]. Alexander Gustav von Daehnin aikana hovin pinta-ala kasvoi 10 000 hehtaariin[8].
Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1600-luvun lopulta lukien[7]:
- valtaneuvos, paroni Lorentz Creutz 1649–1676
- Elsa Duval (edellisen vaimo) 1676–
- maamarsalkka, kreivi Johan Creutz 1676–1726
- Gertrud Sofia von Treyden (edellisen vaimo) 1721–1737[9]
- sotaneuvos, kreivi Svante Creutz –1746
- paroni Otto Reinhold von Stackelberg –1755
- talollinen Bertil Niilonpoika Koskela 1756–1760
- tuomiorovasti Fabian Gudseus 1761–1783
- hovineuvos, asessori, tykistökapteeni Johan Samuel von Daehn 1784–1814
- kuvernementtisihteeri Alexander Gustav von Daehn 1814–1855
- kapteeni Alexander Leonard von Daehn 1856–1894
- ministerivaltiosihteeri Woldemar von Daehn 1894–1898
- Halla Oy (Kymi Oy) 1899 (piti metsät, myi pois kartanon)
- eversti Lennart Forstén 1899–1909
- hovineuvos Bjugg 1909
Saveron hovi
muokkaaSaveron hovi perustettiin Sippolan hovin sivutilaksi Saverolle 1857[10]. Hovi paloi vuonna 1910 ja sijaitsi todennäköisesti osoitteessa Niittypolku 22. Sitä kutsuttiin myös nimellä Härkähovi. Hovissa oli tilanhoitaja, kaksi renkiä ja yksi piika.
Saveron torpat tekivät taksvärkkiä Härkähoville. Sieltä toimitettiin myös maitoa päähovin juustolaan ja lasitehtaan väelle.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 784
- ↑ http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/s/mesis/manor_mesis_fi.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sippolan koulukoti senaatti.fi.
- ↑ Anjalankoski on teollisuuskeskus luonnon helmassa MTV3.fi 8.1.2008 [vanhentunut linkki]
- ↑ Kaaro, Jani (toim.): ”Juusto”, Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta, s. 98. SKS, 2017. ISBN 978-952-222-826-0
- ↑ Marianna Heikinheimo: Sippolan koulukoti, Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, s. s. 26. Helsinki: Senaatti.kiintestöt / Arkkitehtitoimisto arkbyroo, 8.6.2015. ISBN 978-952-7062-39-5
- ↑ a b V. Vesalainen: Sippolan hovi ja sen torpparit. Myllykosken Kirjapaino Osakeyhtiö, 1953.
- ↑ Räntilä, Kari: Kaakon kuriiri, s. s. 30 Kari Räntilä, Sippolan hovi - von Daehnien sotilaskartano. Pohjois-Kymenlaakson Kadettipiiri, 1993. ISBN 952-90-4318-X
- ↑ Hellgren, Kirsti: Sippolan historia, s. 196. Sippolan kunta, 1957.
- ↑ Seppä, Antti: Savero - Kahden vuosisadan kylä, s. 28-33. Polven kirja ja vihko, 2001. ISBN 951-97261-6-0
Aiheesta muualla
muokkaa- Sippolan hovi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- Sippola gård hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Sippolan koulukodin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)