Creutz [kröits][1] on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.[2] Suku on omistanut Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano.

Kreivi Gustaf Philip Creutz
Creutz-suvun vaakuna.

Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92.[2] Lorentz Creutz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.[2]

Suvun jäseniä muokkaa

Aakkosjärjestyksessä

Katso myös muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X.

Lähteet muokkaa

  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
  2. a b c Creutz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  3. Media 1, Tammi 1978
  4. Yo Uppsalassa 28.1.1674 vapaaherra Karl Gustaf Creutz Carolus Gustavus Laurentii, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  5. 1683/84 vapaaherra Ernst Johan Creutz Ernestus Johannes, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  6. Kenraalimajuri Carl Gustaf Creutz (16.5.1728–14.4.1739) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. sl. 1748 kreivi Gustaf Philip Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  8. 22.6.1838 kreivi Carl Magnus Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Aiheesta muualla muokkaa