Jakob De la Gardie

ruotsalainen aatelinen, marsalkka ja valtiomies

Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583 Tallinna12. elokuuta 1652 Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Jakob De la Gardieta kutsuttiin Suomessa nimellä Laiska-Jaakko, koska tämän johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Tämä sai suomalaisjoukot piruilemaan sanoen: ”Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”.

Jakob De la Gardie
Jakob Pontusson De la Gardie
Tuntemattoman taiteilijan öljymaalaus vuodelta 1606
Tuntemattoman taiteilijan öljymaalaus vuodelta 1606
Henkilötiedot
Syntynyt20. kesäkuuta 1583
Tallinna, Ruotsin valtakunta
Kuollut12. elokuuta 1652 (69 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat De la Gardien sotaretki (1609-1610)
Sotilasarvo marsalkka
Postimerkki ”Laiska-Jaakosta” vuodelta 1934.

De la Gardien vanhemmat olivat Pontus I De la Gardie ja Sofia Johansdotter Gyllenhielm, joka oli Juhana III:n ja tämän rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären tytär. Sofia kuoli Tallinnassa synnyttäessään poikaansa Jakobia vuonna 1583, ja Pontus hukkui Narvanjokeen pari vuotta myöhemmin. Orvoksi jäänyt Jakob de la Gardie lähetettiin Vääksyn kartanoon Kangasalle isoäitinsä hoiviin. Jakob oli naimisissa Ebba Brahen kanssa, jonka kanssa hän sai useita lapsia. Kuuluisimmat heidän lapsistaan olivat Axel Julius De la Gardie ja Magnus Gabriel De la Gardie.

De la Gardie palveli Morits Oranialaisen armeijassa Alankomaissa vuodet 1606–1608. Hän oli vastuussa alankomaalaisen taktiikan käyttöönotosta Ruotsin kuningas Kaarle IX:n armeijassa. Aluksi hanke epäonnistui ja tuloksena oli Kirkholman taistelun katastrofi vuonna 1605. Myöhemmin De la Gardie onnistui paremmin ja ruotsalaiset käyttivät taktiikkaa menestyksekkäästi.

De la Gardie johti Ruotsin armeijaa Venäjän-sotaretkellä vuosina 1608–1613. Hän pyrki tukemaan Ruotsin kanssa liittoutunutta tsaari Vasili IV:tä Puola-Liettuaa ja toista Vale-Dmitriä vastaan hyökkäämällä vuonna 1610 Moskovaan Novgorodista käsin. Matkalla De la Gardien pääosin suomalaisista koostuvat joukot purkivat Troitse-Sergijeva lavran piirityksen ja sen jälkeen miehittivät Moskovan. Samana vuonna puolalais-liettualaiset kuitenkin voittivat De la Gardien ja venäläisten joukot Smolenskin lähellä Klušinon taistelussa.

De la Gardie toimi vuosina 1619–1630 Baltiassa kuvernöörinä. Marsalkan arvon hän sai vuonna 1620. Jakob De la Gardie on haudattu Ruotsissa Enköpingin kunnassa sijaitsevaan Veckholmin kirkkoon. Ebba Brahen perustama Pietarsaaren kaupunki (ruotsiksi Jakobstad) on nimetty Jakob De la Gardien mukaan.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.

Viitteet muokkaa

  1. Tietoa Pietarsaaresta (PDF) Pietarsaaren kaupunki. Arkistoitu 3.4.2012. Viitattu 11.5.2009.

Aiheesta muualla muokkaa