Vääksyn kartano
Vääksyn kartano (ruots. Växiö) on 1500-luvulla perustettu Kangasalla Huutijärven kylässä ja Vääksyn kaupunginosassa sijaitseva kartano.
Historiaa
muokkaaVääksyssä sijainneesta rälssitilasta tuli kuninkaankartano 1560-luvulla, kun eräs Suomen vauraimmista aatelismiehistä Jöns Västgöte ja hänen vaimonsa Kerstin Pedersdotter (Jägerhorn af Spurila), joka oli saanut kylän Vääksystä huomenlahjakseen ensimmäiseltä mieheltään, lahjoittivat kartanon kruunulle 22. marraskuuta 1555, pidättäen elinikäisen hallintaoikeuden. Jöns Västgöten kuoltua syksyllä 1561, Juhana III lahjoitti kartanon edelleen rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle vuonna 1564, ja sai hallintaoikeuden Kerstin Pedersdotterin kuoltua 1566.[1]
Vuosina 1899–1908 kartanossa toimi puutarhakoulu.[2] Talvisodan aikana kartanossa toimi 10. sotasairaalan Vääksyn toipilaskoti, jossa oli 60 paikkaa.[3] Vääksyn kartanon alueelle on perustettu 1900-luvun alun rappioitumisen jälkeen kauppapuutarhat, ratsastuskeskus ja muuta yritystoimintaa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Piirteitä Kangasalan pitäjästä. Aamulehti, 18.12.1910, nro 294, s. 11. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.7.2016.
- ↑ Yleiskatsaus Vääksyn Puutarha-koulun toimintaan 1899–1908. Puutarha, 1909, nro 3, s. 47–48. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.6.2025.
- ↑ 4: SPK 3717 10. Sotasairaala, 13.10.1939–1.6.1940 1939–1940 Digihakemisto. Viitattu 6.3.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa