Laholmin kunta
Laholmin kunta (ruots. Laholms kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Laholm.[3]
| Laholmin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Hallandin lääni |
| Maakunta | Halland |
| Keskustaajama | Laholm |
| Kuntakoodi | 1381 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 882,80 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 26 319 |
| – Väestötiheys | 29,8 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 882,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 319 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunta sijaitsee Lagan-joen varrella Laholminlahden rannalla. Kunnan suurin työnantaja on DIAB.
Kunnassa sijaitseva Knäred on tunnettu Knäredin sopimuksen solmimispaikkana. Mellbystrandin kaksitoista kilometriä pitkä hiekkaranta on Ruotsin pisin, ja tämän vuoksi Mellbystrand on merkittävä matkailukohde.
Vuonna 2007 kunnassa oli 227,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Laholmin kunnan alueella oli 11 hallintoyksikköä (Laholmin kaupunki ja 10 pitäjää). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Veinge (Tjärby ja Veinge)
- Ränneslöv (Ränneslöv ja Ysby)
- Karup (Hasslöv, Skummeslöv ja Östra Karup)
Muihin alueen kuntiin (Hishult, Knäred ja Våxtorp) ja Laholmin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 Laholmin maalaiskunta ja Våxtorp sekä Hasslöv ja Skummeslöv jaetusta Karupin maalaiskunnasta liitettiin yhteen Laholmin kaupungin kanssa. Samalla Laholmin kaupungista tuli Laholmin kunta, koska Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Nykyiset rajansa Laholmin kunta sai vuonna 1974, jolloin Hishult, Knäred, Ränneslöv ja Veinge liitettiin siihen.
Vaakuna muokkaa
Nykyinen vaakuna on entisen Laholmin kaupungin vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 986 | 12,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 624 | 2,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 352 | 5,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 19 233 | 79,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 138 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 126 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 141 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,3 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,6 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 8,0 | 6,1 | |
| jalostus | 30,8 | 29,0 | |
| palvelut | 58,7 | 62,9 | |
| tuntematon | 2,5 | 2,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 8 445 | 11 061 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 76,3 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 038 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Laholm | 6 150 |
| 2 | Mellbystrand | 1 619 |
| 3 | Veinge | 1 190 |
| 4 | Knäred | 1 088 |
| 5 | Våxtorp | 970 |
| 6 | Lilla Tjärby | 914 |
| 7 | Vallberga | 657 |
| 8 | Genevad | 565 |
| 9 | Skummeslövsstrand | 491 |
| 10 | Skottorp | 475 |
| 11 | Ränneslöv | 413 |
| 12 | Hishult | 332 |
| 13 | Ysby | 260 |
| 14 | Hasslöv | 228 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Ala
- Allarp
- Edenberga
- Kärr
- Mellbystrand (osa)
- Norra Mellbystrand
- Sandvad
- Skogaby
- Skummelövsstrand (osa)
- Smedjeån
- Tjärby + Daggarp
- Veinge by
- Ålstorp
- Öringe
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Laholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 9 | 10 | 12 | 9 | 10 | 9 | 10 | 8 | 10 | 13 | 9 | 7 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 26 | 25 | 20 | 19 | 15 | 15 | 13 | 13 | 11 | 13 | 9 | 7 | 7 | 7 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 3 | 4 | 5 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 3 | 2 | 1 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 4 | 4 | 2 | 1 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 13 | 14 | 15 | 14 | 15 | 12 | 15 | 13 | 13 | 10 | 9 | 10 | 8 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 3 | 6 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[20] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Laholm
- Hasslöv-Våxtorp
- Skummeslöv
- Hishult
- Ränneslöv-Ysby
- Knäred
- Veinge-Tjärby
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Hasslöv
- Hishult
- Knäred
- Laholm (Laholms stadsförsamling)
- Laholms landsförsamling*
- Ränneslöv
- Skummeslöv
- Tjärby
- Veinge
- Våxtorp
- Ysby
Kirkot muokkaa
-
Hasslövin kirkko -
Hishultin kirkko -
Knäredin kirkko -
Mästockan kappeli -
Ränneslövin kirkko -
Sankt Clemensin kirkko -
Skogabyn kappeli -
Skummeslövin kirkko -
Tjärbyn kirkko -
Veingen kirkko -
Våxtorpin kirkko -
Ysbyn kirkko
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Laholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Laholmin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Laholms Laxfiske (kalastusaiheinen sivusto) (ruotsiksi)
- Suunnistusseuran kotisivut (ruotsiksi)
- Bredband (ruotsiksi)
- Trädgårdsmöbler[vanhentunut linkki] (ruotsiksi)
