Avaa päävalikko
Hiekkaranta Grenadan saarella Karibialla.
Yyteri on Suomen kuuluisimpia hiekkarantoja.

Hiekkaranta on rannikon muoto, jossa maaperä koostuu enimmäkseen hiekasta. Lisäksi hiekkarannan maaperä sisältää hieman muita hienorakenteisessa muodossa olevia mineraaleja. Lauhkealla vyöhykkeellä sijaitsevilla rannoilla näistä yleisin on pii. Korallihiekkarannat taas sisältävät merkittävässä määrin kalkkia, joka on peräisin polyyppieläinten jäänteistä. Hiekkarannat ovat yleensä sitä matalampia, mitä hienompaa niiden hiekka on, kun taas kivirannat ovat yleensä sitä jyrkempiä, mitä suurempi on kivien keskikoko.

Hiekkaranta on aaltojen vaikutuksesta jatkuvassa muutostilassa. Tähän seikkaan pystyvät sopeutumaan vain harvat eliöt. Useat rantaeläimet sopeutuvat hiekkarannan oloihin kaivautumalla maahan.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Stephen Hutchinson, Lawrence E. Hawkins: ”Hiekkarannat ja somerikot”, Maailman valtameret, s. 220–221. Suomentanut Veikko Ahola, Timo Hautala, Irmeli Kuhlman. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7617-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa