Köpingin kunta
Köpingin kunta (ruots. Köpings kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Köping.[3]
Köpingin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Västmanlandin lääni |
Maakunta | Västmanland |
Keskustaajama | Köping |
Kuntakoodi | 1983 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 604,27 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 26 133 |
– Väestötiheys | 43,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 604,27 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 113 henkeä (31.12.2021).[2]
Teollistumisen myötä Köpingiin on asettunut huomattava määrä ruotsinsuomalaisia, joista osa on ottanut Ruotsin kansalaisuuden. Köpingissä on kaksi suomalaista seuraa: Köpingin Suomiseura ja Suomalainen Kulttuuriseura.
Vuonna 2007 kunnassa oli 161,66 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 26,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuonna 1919 Köpingin maalaiskunta liitettiin Köpingin kaupunkiin. Vuonna 1939 Bron ja Malman maalaiskunnat liitettiin yhteen Bro-Malman maalaiskunnaksi, joka muutti vuonna 1950 nimensä Kolsvan maalaiskunnaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi "suurkuntaa":
- Munktorp (Munktorp ja Odensvi)
- Medåker (Arbogan maalaiskunta, Himmeta, Medåker ja Västra Skedvi)
Köpingin kaupunkiin ja Kolsvan maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Köpingin kunta yhdistämällä kaupunki, Kolsvan ja Munktorpin maalaiskunnat sekä Himmeta ja Västra Skedvin seurakunnat jaetusta Medåkerin maalaiskunnasta.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 006 | 19,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 561 | 6,1 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 993 | 7,8 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 997 | 66,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 508 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 6,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 197 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 457 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,0 %
- 18–64-vuotiaat: 58,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,6 | 2,3 | |
jalostus | 34,9 | 32,3 | |
palvelut | 61,8 | 64,7 | |
tuntematon | 0,7 | 0,8 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 10 819 | 10 813 | |
työpaikkaomavaraisuus | 100,1 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 254 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Köping | 17 743 |
2 | Kolsva | 2 453 |
3 | Munktorp | 455 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Köpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 6 | 6 | 8 | 8 | 8 | 7 | 9 | 9 | 7 | 8 | ||
Keskustapuolue | 11 | 11 | 9 | 7 | 6 | 5 | 5 | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 4 | 4 | ||
Liberaalit | 3 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 1 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 26 | 26 | 26 | 28 | 27 | 25 | 23 | 26 | 21 | 23 | 22 | 22 | 22 | 18 | ||
Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 7 | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 7 | 11 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Köpingsbygden
- Malma
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Himmeta
- Kolsva (Bro, Bro-Malma)
- Kolsva norra kbfd* (Bro-Malma norra kbfd)
- Kolsva södra kbfd* (Bro-Malma södra kbfd)
- Köping (Köpings stadsförsamling)
- Köpings landsförsamling*
- Malma*
- Munktorp
- Odensvi
- Västra Skedvi (Skedvi)
Kirkot
muokkaa-
Bron kirkko
-
Himmetan kirkko
-
Köpingin kirkko
-
Malman kirkko
-
Munktorpin kirkko
-
Odensvin kirkko
-
Västra Skedvin kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Köping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)