Wikipedia

Bollnäsin kunta

kunta Gävleborgin läänissä, Ruotsissa

Bollnäsin kunta (ruots. Bollnäs kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hälsinglandiin. Kunnan keskustaajama on Bollnäs.[3]

Bollnäsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Hälsingland
Keskustaajama Bollnäs
Kuntakoodi 2183
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 814,04 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 26 809
 – Väestötiheys 14,8 as./km²









Näkymä Bollnäsiin.
Talvista Hälsinglandia.
Näkymä Rengsjöhön Bullerbergetiltä.
Varpen-järvi.
Ljusnan-jokea Orbadenin kohdalla.
Växbon mylly.

Kunnan maapinta-ala on 1 814,04 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 809 henkeä (31.12.2020).[2]

Kirjailija Timo K. Mukka on syntynyt Bollnäsissä hänen perheensä ollessa siellä evakossa Lapin sotaa. Bollnäsissa pelaa myös jääpallojoukkue Bollnäs GoIF/BF, joka pelaa Ruotsin korkeimmalla pääsarjatasolla Elitserienissä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 117,04 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin kuusi maalaiskuntaa. Vuonna 1888 Bollnäsin maalaiskuntaan perustettiin Bollnäsin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1906 taajaväkisestä yhdyskunnasta perustettiin Bollnäsin kauppala. Vuonna 1907 Arbrån maalaiskuntaan perustettiin Arbrån taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1919 Bollnäsin maalaiskuntaan perustettiin vielä Björkhamren taajaväkinen yhdyskunta, josta vuonna 1923 tehtiin Björkhamren kauppala. Vuonna 1942 kauppalat yhdistettiin Bollnäsin kaupungiksi.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Undersvik liitettiin Arbråhon ja Segersta Hanebohon. Bollnäsin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta jo vuonna 1959 Bollnäsin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon, jolloin Bollnäsin kaupungista tuli Bollnäsin kunta. Vuonna 1974 kuntauudistus saatiin päätökseen liittämällä kuntaan Alftan, Arbrån, Hanebon ja Rengsjön kunnat. Vuonna 1977 tehtiin vielä yksi muutos siirtämällä entinen Alfta Bollnäsin länsipuolella sijaitsevaan Ovanåkerin kuntaan.

Vaakuna muokkaa

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä hopeinen kurki, jonka päälaki, jalka ja nokka punaiset, pitämässä punaista kiveä ylös nostetussa oikeassa jalassaan, seisten kahden jänteenä olevan hopeisen aaltokoron päällä. (Ruotsiksi I blått fält en trana av silver med hjässa, ben och näbb röda, vilken i sin upplyfta högra fot håller en röd sten, stående ovanför två av vågskuror bildade strängar av silver.)

Bollnäsin kaupunki sai vaakunan vuonna 1943. Siinä olivat kurki (pitäjänsinetistä 1600-luvulta) ja rautatietä symbolisoiva pyörä. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen Bollnäsin kunnan vaakunaa muutettiin poistamalla pyörä, koska rautatien merkitys oli vähentynyt. Sen sijaan vaakunaan lisättiin kaksi jännettä, jotka symboloivat Ljusnan- ja Voxnan-jokia. Vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1976. Vaakuna otettiin käyttöön sinä aikana, jolloin Alfta oli osa kuntaa, ja jänteet tulevat osin myös Alftan vaakunasta.

Seuraavassa on esitetty nykyisen Bollnäsin alueella sijainneiden entisten kuntien vaakunoita. Undersvikillä, Segerstalla, Hanebolla ja Rengsjöllä ei ollut omaa vaakunaa.

  •  
    Alftan maalaiskunta
    (1970–1970)
    Alftan kunta
    (1971–1973)
  •  
    Arbrån maalaiskunta
    (1949–1970)
    Arbrån kunta
    (1971–1973)
  •  
    Bollnäsin kaupunki
    (1943–1970)
    Bollnäsin kunta
    (1971–1973)
  •  
    Bollnäsin maalaiskunta
    (1952–1958)
  •  
    Bollnäsin kunnan nykyinen vaakuna
    (1976–)

Väestönkehitys muokkaa

Bollnäsin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 29 352
1955
  
 29 289
1960
  
 29 079
1965
  
 28 234
1970
  
 27 716
1975
  
 27 667
1980
  
 27 877
1985
  
 27 871
1990
  
 28 094
1995
  
 27 933
2000
  
 26 735
2005
  
 26 237
2010
  
 26 248
2015
  
 26 594
2020
  
 26 809
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 761 10,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 483 1,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 970 3,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 22 380 84,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 218 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 192 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 173 585 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,0 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,5 4,2
  jalostus 21,2 23,6
  palvelut 73,0 70,8
  tuntematon 1,4 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 11 130 11 543
  työpaikkaomavaraisuus 96,4

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,5 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 518 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Bollnäs 12 842
2 Arbrå 2 215
3 Kilafors 1 126
4 Lottefors 392
5 Segersta 313
6 Sibo 301
7 Vallsta 277
8 Rengsjö 264

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bollnäsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 3 4 6 6 5 7 5 6 5 6 5 4 4 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 16 14 13 10 8 8 8 8 7 13 13 5 5 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 5 5 4 3 5 5 4 3 3 7 3 5 2 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 1 3 1 4 3 2 2 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 3 3 2 1 1 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 22 23 25 24 24 20 26 19 16 17 14 14 14 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 4 4 3 3 3 3 3 7 3 3 2 3 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 6 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 3 8 8 8 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 45 45 45 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Bollnäsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Bollnäs
  • Rengsjö
  • Hanebo-Segersta
  • Arbrå-Undersvik

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Annefors*
  • Arbrå
  • Bollnäs
  • Hanebo
  • Katrineberg*
  • Rengsjö
  • Segersta
  • Svabensverk* (ei ollut seurakunta)
  • Undersvik

Kirkot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.11.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Bollnäs Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 26.11.2021. (ruotsiksi)
  20. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bollnäsin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Bollnäs kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.
 
Gävleborgin läänin kunnat
Bollnäsin kunta • Gävlen kunta • Hoforsin kunta • Hudiksvallin kunta • Ljusdalin kunta • Nordanstigin kunta • Ockelbon kunta • Ovanåkerin kunta • Sandvikenin kunta • Söderhamnin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bollnäsin_kunta&oldid=20656098”