Avaa päävalikko

Laihian kirkko

kirkko Laihialla

Laihian kirkko on Tukholman yli-intendentinvirastossa 1797 päivättyjen piirustusten mukaan 1803-1805 Laihialle rakennettu tyyliltään varhaista uusklassismia edustava suuri puinen tasavartinen ristikirkko.

Laihian kirkko
Kirkko kuvattuna kesäkuussa 2017.
Kirkko kuvattuna kesäkuussa 2017.
Sijainti Laihiantie 37, Laihia
Seurakunta Laihian seurakunta
Rakentamisvuosi 1803 -1805
Materiaali puu
Istumapaikkoja 1200
Tyylisuunta varhainen uusklassismi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkon rakennutti vaasalainen raatimies Herman Höckert[1], se on järjestyksessä Laihian kolmas kirkko. Vuonna 1642 valmistunut edellinen kirkko purettiin 1809 ja sen hirsistä rakennettiin Ylipotin luhtiaitta Laihian Potilan kylään[2]. Kirkon läntiseen sakarapäätyyn liittyy korkea suorakulmainen torni lyhtyineen, tornin kellot ovat vuosilta 1724 ja 1869 ja tornin huipulla on kukko. Kirkon ristikeskustassa on pieni kattoratsastaja. Tornissa on kaareutuva kupu. Kirkkosalin sisäkatteena ovat päädyistään pyöristetyt puuholvit, jotka yhtyvät ristikeskustassa. Sisäseinät ovat hirsipinnalla[1]. Sakasti on sijoitettu kirkon kuorisakaraan, poikkisakaroita käytetään seurakuntatiloina. Kirkon pinta-ala on 800 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 1200 hengelle. Kirkon alttaritaulun Lasaruksen herättäminen on maalannut Lennart Segerstråle 1956, kirkossa on lisäksi veistoksia 1400-luvun alttarikaapista. Kirkon urut valmisti Kangasalan urkutehdas alun perin vuonna 1943 ja laajensi niitä 49+2 -äänikertaisiksi vuonna 1957.[3]

Kirkon pohjoisen ristivarren päässä on kirkkomuseo, jossa on muun muassa kirkon alkuperäinen vaasalaisen Immanuel Almin 1807 maalaama alttaritaulu. Kirkkoa on korjattu 1913, 1956 ja 1978. Ensin mainittuna vuonna toteutettiin suuria korjaus- ja muutostöitä Vaasan lääninarkkitehti Alfred Wilhelm Stenforsin suunnitelman mukaan. Torniin tehtiin korkea lyhdynmuotoinen katto, kuorin takainen sakaristo purettiin ja uusi sakaristo erotettiin väliseinällä itäisen ristivarren päästä. Muutkin poikkisakarat katkaistiin väliseinillä.[2]

Kirkkotarhan sankaripatsaan on suunnitellut Kalervo Kallio. Patsas sijaitsee Matti Visantin Suomen sisällissodan Iäisyyden portti -muistomerkin edustalla. Raivaajapatsaan vuodelta 1956 on taas veistänyt Veikko Leppänen.[2]

Laihian kirkko kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[4].

LähteetMuokkaa

  1. a b Laihian kirkko Laihian seurakunta. Viitattu 26.4.2015.
  2. a b c Laihian kirkko Museovirasto. Viitattu 26.4.2015.
  3. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 167. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  4. Laihian kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.