Hyttikortteli
Hyttikortteli on Riihimäen Hirsimäellä sijaitseva, vuosina 1910-1990 toimineen Riihimäen Lasin työntekijöiden asuinalue.
Kun Riihimäen Lasi aloitti toimintansa paikkakunnalla 1910, piti lasitehdas monin tavoin huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista.[1] Lasitehtaan ympärille rakennettu työläisten asuinalue, Hyttikortteli, oli yksi esimerkki tästä. Asunnot puistomaisine ympäristöineen olivat arvokas lisä lasitehtaan työntekijöille ja heidän perheilleen. Omistamiensa asuinrakennusten lisäksi lasitehdas tuki myös työntekijöittensä omaa omakotirakentamista. Rakennukset sijoittuvat kahteen vierekkäiseen jonoon miltei pohjois-eteläsuunnassa. Rakennusten, kuten myös koko alueen, suunnittelusta vastasti tehtaan perustaja ja teknillinen johtaja Mikko Kolehmainen.
Hyttikortteli kaavoitettiin 1966 vahvistetulla asemakaavalla ulkomuseoalueeksi.[2] Rakennukset on kunnostettu alkuperäisen ilmeen säilyttämistä edellyttävän, vuonna 1983 laaditun rakentamisohjeen mukaisesti. Vaikka lasitehtaan toiminta loppuikin 1990, on Hyttikorttelin vanha asuinmiljöö säilynyt pääpiirteissään ennallaan.[1] Alueelle on lisäksi rakennettu miljööseen sopivia uusia omakoti- ja rivitaloja. Lasitehtaan alueen rakennukset suojeltiin asemakaavalla vuonna 2000 ja Hyttikorttelin työväenasuntoalue on läheisen Lasimuseon kanssa merkitty valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.[3]
Rakennukset muokkaa
Kellaripytinki muokkaa
Lehmustien varrella sijaitseva vuonna 1920 valmistunut kellarirakennus, joka toimi lasitehtaan työläisten varastotiloina. Aluksi rakennettiin betonirakenteinen, holvikattoinen kellarirakennus. Myöhemmin sen päälle rakennettiin tiilirakenteinen asuinkerros. Rakennuksen pohjoispäädyssä toimi alkujaan tehtaan ruokala ja muu osa oli asuinkäytössä. Rakennus kunnostettiin uudestaan asunnoksi 2000-luvun taitteessa sen oltua tyhjillään parisenkymmentä vuotta. Rakennus on suojeltu vuoden 2000 asemakaavalla.
Kolehmaisen talo muokkaa
Vuonna 1916 asuinrakennukseksi rakennettu betonikivijalalle perustettu puolitoistakerroksinen puurakennus. Rakennus toimii nykyisin asuin- ja liiketilana ja se on suojeltu vuoden 2000 asemakaavalla.
Lehmushovi muokkaa
Lasitehtaan perustajan ja teknillisen johtajan Mikko Kolehmaisen suunnittelema puolitoistakerroksinen puurakennus, joka rakennettiin vuonna 1911. Talossa oli kaksi asuntoa, joista toiseen muutti toimitusjohtaja Aatu Kolehmainen ja toiseen insinööri K. V. Koskimies. Kolehmaisen kuoltua 1944 ehti talossa asua useampi tehtaan johtajista, kunnes se jäi pariksi vuodeksi tyhjilleen. Tämän jälkeen rakennus on ollut ravintola- ja juhlakäytössä. Päärakennus on suojeltu vuoden 2000 asemakaavalla.
Leipomo- ja pesularakennus muokkaa
Hyttikorttelin itälaidalle vuonna 1913 valmistunut leipomo- ja pesularakennus. Rakennusta laajenettiin vuonna 1916 sekä vuonna 1964, jolloin eteläpäätyyn rakennettiin käymälätilat. Rakennus oli aikanaan asuinalueen keskus. Kahdessa pakarituvassa tehtaan työntekijät leipoivat leipää ja pesutupaakin käytettiin ahkerasti. Rakennuksen takana oli alun perin myös alueen ainoa kaivo. Nykyisin rakennus on asuinkäytössä. Rakennus jää RKY 2009-alueen ulkopuolelle, mutta sitä tulee kohdella osana Hyttikorttelin valtakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta.
Maikkila muokkaa
Alueen ensimmäinen ja vanhin tehtaan entisten johtajien asuinrakennuksista. Rakennuksen suunnitteli teknillinen johtaja Mikko Kolehmainen, josta tuli myös talon ensimmäinen asukas. Rakennuksessa toimi aluksi myös lasitehtaan konttori. Tehtaan käytössä rakennus toimi viimeisimmäksi neuvottelutilana. Rakennus nimettiin 1960-luvulla Maikkilaksi. Rakennus on suojeltu vuoden 2000 asemakaavalla.
Työnjohdon asunnot muokkaa
Vuonna 1946 virkamiesasunnoksi rakennettu puolitoistakerroksinen, betoniperustuksellinen puurakennus. Rakennusta on laajennettu 1954.
Katso myös muokkaa
- Riihimäen Lasi - lisää tietoa Riihimäen Lasin toiminnasta.
- Rautatienpuisto - Riihimäellä sijaitseva rautatieläisten entinen asuinalue.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Nähtävyydet - Riihimäen kaupunki (kohta Hyttikortteli), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.
- ↑ Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 40, 6 - Hyttikortteli), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.
- ↑ Riihimäen rakennuskulttuuria 2010 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 35-36 - Riihimäen Lasi), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.
- ↑ Riihimäen rakennetut kultturiympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivut 42-47, kohteet 7-12), riihimaki.fi, viitattu 23.9.2020.