Leipä
Leipä on viljasta valmistettua ruokaa, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan. Yleensä leipätaikinaan lisätään hiivaa tai käytetään taikinajuurta, jotta taikina nousisi. Leipäjauhojen tärkein viljalaji on länsimaissa vehnä.
Sisällysluettelo
Historia ja merkitysMuokkaa
Leipä on yksi vanhimmista ruuista, se on tunnettu jo neoliittisella kaudella. Muinaisessa Egyptissä leivän leipominen oli yksi tärkeimmistä ruuanvalmistuksen aloista, oluen valmistuksen ohella, ja sillä oli myös uskonnollinen merkitys.[1] Leipä on ollut Euroopassa pääruokalaji ainakin 1000-luvulta eaa. nykypäiviin. Viljaa on käytetty ruoaksi jo 10 000 vuoden ajan, aluksi veteen sekoitettuna puurona.
Suomessa leipää on leivottu yleisesti paitsi vehnästä, myös rukiista. Tapa lienee perua kaskiviljelystä, jossa tärkein viljeltävä viljalaji oli korpiruis. Pohjoisessa Suomessa myös ohra on ollut tärkeä leipävilja.
Itse leipä-sana on germaanista alkuperää. Jo ensimmäisen Raamatun käännöksessä tunnetaan sana hlaifs ja vanhempi muoto hlaiba, jotka ovat muinaisesta gootin kielestä 300-luvulta (jaa.). Suomessa ennestään leivistä käytettiin nimityksiä kyrsä ja rieska.[2]
Markkinoilla on monenlaisia erikoisleipiä, muun muassa vähähiilihydraattinen leipä, jossa jauhot korvataan siemenillä, kuidulla, rasvalla tai proteiinilla.[3].
Kulttuurinen ja uskonnollinen merkitysMuokkaa
Leivällä on tärkeä uskonnollinen merkitys juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Kristinuskon piirissä leipää käytetään myös ehtoollisleipänä.
Osittain Raamatun vaikutuksesta leipä merkitsee länsimaisissa kielissä kuvaannollisesti myös ylipäänsä ravintoa tai laajemmassa merkityksessä toimeentuloa[4], esimerkiksi sanonnoissa "pitää perhe leivässä" ja "leipälaji" sekä englannin sanassa "breadwinner" = perheen elättäjä. Myös Isä meidän -rukouksessa esiintyy lause "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme"[5], jonka Luther selitti Vähässä Katekismuksessa tarkoittavan "kaikkea, mitä ruumiimme ravinnoksi tai muuten välttämättä tarvitsee"; ruoan ja muiden aineellisten hyödykkeiden lisäksi siihen kuuluu hänen mukaansa myös muun muassa "kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, hyvät säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.[6]
Suomalaisia leipälajejaMuokkaa
Suomessa tehdään monenlaisia leipiä, koska maassa kohtaavat itäinen ja läntinen kulttuuri.[7]
JuhlistaminenMuokkaa
Vuosittain vietetään kansainvälistä leipäpäivää (World Bread Day), joka on 16. lokakuuta. Suomessa vietetään lisäksi leipäviikkoa viikolla 37. [8]
Katso myösMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
Sitaatteja aiheesta Leipä Wikisitaateissa
LähteetMuokkaa
- ↑ Leivän historia Leipätiedotus ry..
- ↑ WSOY Facta - leipä-sana (Ruokasanasto)
- ↑ Talouselämä, viitattu 13.6.2011 talouselama.fi.
- ↑ Kieli-ikkunat: Jokapäiväinen leipämme 1996. Kotus. Viitattu 23.11.2011.
- ↑ Matt. 6:11
- ↑ Katekismus, s. 71. Suomen evankelisluterilainen kirkko, 2000. ISBN 951-37-3094-8.
- ↑ Suomessa on maailman rikkain leipävalikoima Leipätiedotus ry..
- ↑ Leipätiedotus ry: Leipäviikko 2002 -Nauti vapaasti viljasta leipatiedotus.fi. Viitattu 12.9.2011.