Leipä
Leipä on peruselintarvike, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan. Yleensä leipätaikinaan lisätään hiivaa tai käytetään taikinajuurta, jotta taikina nousisi. Leipäjauhojen tärkein viljalaji on länsimaissa vehnä.
KulutusMuokkaa
Suomalaiset söivät vuonna 2017 keskimäärin 110 grammaa leipää päivässä.[1] Leivän kulutus on Euroopan maista suurinta Saksassa, jossa sitä kuluu noin 220 grammaa päivässä[2].
TerveysvaikutuksetMuokkaa
Täysjyväleivän on ajateltu usein aiheuttavan vähemmän verensokerin heilahteluja kuin valkoisen leivän. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa ainakaan tavallisen suomalaisen täysjyväruisleivän kohdalla, joka nostaa verensokeria yhtä jyrkästi ja lisäksi hieman korkeammalle tasolle. Täysjyväruisleivän aiheuttama verensokerin kokonaisnousu on lisäksi 20 prosenttia suurempi kuin valkoisella vehnäleivällä.[3]
Historia ja merkitysMuokkaa
Leipä on yksi vanhimmista ruuista, se on tunnettu jo neoliittisella kaudella. Muinaisessa Egyptissä leivän leipominen oli yksi tärkeimmistä ruuanvalmistuksen aloista, oluen valmistuksen ohella, ja sillä oli myös uskonnollinen merkitys.[4] Leipä on ollut Euroopassa pääruokalaji ainakin 1000-luvulta eaa. nykypäiviin. Viljaa on käytetty ruoaksi jo 10 000 vuoden ajan, aluksi veteen sekoitettuna puurona.
Suomessa leipää on leivottu yleisesti paitsi vehnästä, myös rukiista. Tapa lienee perua kaskiviljelystä, jossa tärkein viljeltävä viljalaji oli korpiruis. Pohjoisessa Suomessa myös ohra on ollut tärkeä leipävilja.
Itse leipä-sana on germaanista alkuperää. Jo ensimmäisen Raamatun käännöksessä tunnetaan sana hlaifs ja vanhempi muoto hlaiba, jotka ovat muinaisesta gootin kielestä 300-luvulta (jaa.). Suomessa ennestään leivistä käytettiin nimityksiä kyrsä ja rieska.[5]
Markkinoilla on monenlaisia erikoisleipiä, muun muassa vähähiilihydraattinen leipä, jossa jauhot korvataan siemenillä, kuidulla, rasvalla tai proteiinilla.[6].
Kulttuurinen ja uskonnollinen merkitysMuokkaa
Leivällä on tärkeä uskonnollinen merkitys juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Kristinuskon piirissä leipää käytetään myös ehtoollisleipänä.
Osittain Raamatun vaikutuksesta leipä merkitsee länsimaisissa kielissä kuvaannollisesti myös ylipäänsä ravintoa tai laajemmassa merkityksessä toimeentuloa[7], esimerkiksi sanonnoissa "pitää perhe leivässä" ja "leipälaji" sekä englannin sanassa "breadwinner" = perheen elättäjä. Myös Isä meidän -rukouksessa esiintyy lause "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme"[8], jonka Luther selitti Vähässä Katekismuksessa tarkoittavan "kaikkea, mitä ruumiimme ravinnoksi tai muuten välttämättä tarvitsee"; ruoan ja muiden aineellisten hyödykkeiden lisäksi siihen kuuluu hänen mukaansa myös muun muassa "kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, hyvät säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.[9]
Leipien jaotteluMuokkaa
RuokaleivätMuokkaa
Ruokaleipä on aterialla nautittava tai muuten ruoaksi syötävä leipä.[10]
- Kohotusaineettomat leivät[11] ovat tavallisesti ohutleipiä
- Leivinjauheella kohotetut:[11]
- Hiivalla kohotetut:[11]
- Sekaleipä[11]
- Grahamleipä[11]
- Hiivaleipä[11]
- Hiivarieska[11]
- Hunajaleipä on hunajalla maustettu ruokaleipä
- Joululeipä eli joululimppu[14]
- Kauraleipä on kaurahiutaleista ja vehnäjauhoista leivottu sekaleipä.[15]
- Moniviljaleipä[16]
- Ohraleipä on kokonaan tai osaksi ohrajauhoja sisältävä ruokaleipä.[17]
- Paahtoleipä[11]
- Pettuleipä eli hätäleipä[18]
- Piimälimppu[11]
- Sekahiivaleipä[11]
- Sämpylä[11]
- Vehnäleipä eli valkea leipä on vehnäjauhoista leivottu ruokaleipä.[11]
- Focaccia[19]
- Fougasse[20]
- Paahtoleipä[11]
- Patonki[11]
- Polakka on vaalea poikkiviiltoinen vehnäleipä.[21]
- Ranskanleipä[11]
- Sarvi on sarvea tai kuunsirppiä muistuttava, hiivataikinasta tai voitaikinasta valmistettu leivonnainen.[22]
- Sämpylä[11]
- Vuokaleipä on vehnäleipä, joka on paistettu pitkänomaisessa vuoassa.[23]
- Ruokakorppu[11]
- Happamaton ruisleipä[11]
- Sekaleipä[11]
- Hapattamalla kohotettu ruokaleipä[11]
- Ciabatta[24]
- Hapanleipä[11]
- Hapanimeläleipä[11]
- Hapanimelälimppu eli setsuuri[11]
- Mallaslimppu[11]
- Mustaleipä eli saaristolaisleipä[26]
- Perunalimppu[11]
- Näkkileipä[11]
- Hapankorppu[11]
- Muita ruokaleipiä
- Cocktailleipä eli cocktailvoileipä on cocktailkutsuilla tarjottava, pieni, täytteillä päällystetty voileipä.[27]
- Jyväleivässä on koristeena kokonaisia viljan jyviä.[28]
- Korileipä on puisessa korissa kohotettu ja paistettu ruokaleipä.[29]
- Kylvöleipä oli entisaikaan syksyllä leivottu leipä, joka syötiin keväällä aloitettaessa viljan kylvötyöt.[30]
- Mausteleipä on esimerkiksi siirapilla tai pomeranssinkuorella maustettu edellisestä jaottelusta eroava sekaleipä. Mausteleipien ryhmään kuuluvat myös hapanimeläleipä ja verileipä.[11]
- Pannuleipä on paistinpannun, muurinpohjapannun tai uunipellin päällä paistettu ohut ruokaleipä.[31]
- Peltileipä on uunipellin päälle levitetystä taikinasta paistettu ruokaleipä.[32]
- Täysjyväleivän jauhoista vähintään puolet on täysjyväjauhoja.[33]
KahvileivätMuokkaa
Kahvileipä on kahvin tai teen kanssa syötävä, tavallisesti makea leivonnainen.[34]
- Kohotusaineettomat kahvileivät[11]
- Kemiallisella kohotusaineella kohotetut kahvileivät
- Kuivakakku[11] eli kahvikakku[35]
- Hedelmäkakku[36]
- Kahvikakku on kakku, jonka yhtenä ainesosana on kahvi.[35]
- Keikauskakku[37]
- Kuppikakku eli vuokaleivos
- Mokkakakku on kahvilla maustettu kakku, jossa on usein myös suklaata.[38]
- Murokakku[39]
- Piimäkakku[40]
- Porkkanakakku[41]
- Sokerikakku[42]
- Toscakakku[43]
- Lusikkaleipä[44]
- Pikavehnänen[11]
- Pikkuleipä[11]
- Piparkakku[11]
- Kuivakakku[11] eli kahvikakku[35]
- Hiivalla kohotetut kahvileivät[11]
- Muut kahvileivät[11]
Suomalaisia leipälajejaMuokkaa
Suomessa tehdään monenlaisia leipiä, koska maassa kohtaavat itäinen ja läntinen kulttuuri.[56]
JuhlistaminenMuokkaa
Vuosittain vietetään kansainvälistä leipäpäivää (World Bread Day), joka on 16. lokakuuta. Suomessa vietetään lisäksi leipäviikkoa viikolla 37. [57]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Lehmusoksa, Ritva & Muurinen, Pirjo: Ruokasanakirja. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5156-7.
- Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Tilastot kertovat: Näin paljon suomalainen söi leipää viime vuonna Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 10.4.2020.
- ↑ Muualla Euroopassa syödään enemmän leipää – Suomessa leipä on terveellisempää – Päivän Lehti www.paivanlehti.fi. Viitattu 10.4.2020.
- ↑ Leinonen K, Liukkonen K, Poutanen K, Uusitupa M, Mykkanen H. Rye bread decreases postprandial insulin response but does not alter glucose response in healthy Finnish subjects. Eur J Clin Nutr 1999;53:262-267. Kuvat 1 ja 3. https://www.researchgate.net/publication/12963390_Rye_bread_decreases_postprandial_insulin_response_in_healthy_Finnish_subjects/link/00b7d5315ddceec31a000000/download
- ↑ Leivän historia Leipätiedotus ry..
- ↑ WSOY Facta - leipä-sana (Ruokasanasto)
- ↑ Talouselämä, viitattu 13.6.2011 talouselama.fi.
- ↑ Kieli-ikkunat: Jokapäiväinen leipämme 1996. Kotus. Viitattu 23.11.2011.
- ↑ Matt. 6:11
- ↑ Katekismus, s. 71. Suomen evankelisluterilainen kirkko, 2000. ISBN 951-37-3094-8.
- ↑ Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Osa 2, s. 715, hakusana ruokaleipä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd Turtia s. 292–293.
- ↑ Turtia s. 86.
- ↑ Turtia s. 371.
- ↑ Turtia s. 204.
- ↑ Turtia s. 237.
- ↑ Turtia s. 354.
- ↑ Turtia s. 383.
- ↑ a b Turtia s. 422.
- ↑ Turtia s. 140.
- ↑ Turtia s. 143.
- ↑ Turtia s. 435.
- ↑ Turtia s. 506.
- ↑ Turtia s. 642.
- ↑ Turtia s. 95.
- ↑ a b Turtia s. 483.
- ↑ Turtia s. 491.
- ↑ Turtia s. 97.
- ↑ Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Osa 1, s. 389, hakusana jyväleipä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio.
- ↑ Korileipä Myllyn Paras Oy. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Turtia s. 277.
- ↑ Pannuleivät Helsinki: Valio. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Pehmeä kaurainen peltileipä 30.5.2018. Myllyn Paras. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Täysjyväleipä Helsinki: Leipätiedotus ry. Viitattu 23.6.2019.
- ↑ Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Osa 1, s. 416, hakusana kahvileipä. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio.
- ↑ a b Nykysuomen sanakirja. Hakusana kahvikakku. Helsinki: WSOY, 1951–1961.
- ↑ Turtia s. 173.
- ↑ Turtia s. 240.
- ↑ Turtia s. 353.
- ↑ Turtia s. 363.
- ↑ Turtia s. 425.
- ↑ Turtia s. 438.
- ↑ Turtia s. 542–543.
- ↑ Turtia s. 590.
- ↑ Turtia s. 309.
- ↑ Turtia s. 358.
- ↑ Turtia s. 446.
- ↑ a b c Turtia s. 474.
- ↑ Turtia s. 639.
- ↑ Turtia s. 626.
- ↑ Turtia s. 557.
- ↑ Turtia s. 600.
- ↑ Turtia s. 637.
- ↑ Turtia s. 639.
- ↑ Lehmusoksa s. 102.
- ↑ Turtia s. 639.
- ↑ Suomessa on maailman rikkain leipävalikoima Leipätiedotus ry..
- ↑ Leipätiedotus ry: Leipäviikko 2002 -Nauti vapaasti viljasta leipatiedotus.fi. Viitattu 12.9.2011.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Sitaatteja aiheesta Leipä Wikisitaateissa
