Tämä artikkeli kertoo leivonnaisesta. Muista merkityksistä katso Pulla (täsmennyssivu).

Pulla eli nisu eli vehnänen on vehnäjauhoista leivottu leivinhiivalla kohotettu makea leivonnainen.

Erilaisia pullia.

Pullaa kutsuttiin ennen vehnäleiväksi. Pullaa arvostettiin, koska sitä oli varaa syödä vain harvoin, kuten juhlissa, juhannuksena ja jouluna. Pulla on perinteinen herkku ja yleinen kahvipöydän anti, mutta se liittyy kiinteästi myös erilaisiin juhliin, kuten esimerkiksi laskiaiseen kermavaahdolla ja mantelimassalla tai hillolla täytettynä.[1]

Pullataikinasta voi leipoa pikkupullien, pitkojen ja korvapuustien lisäksi myös piirakkaa.

Ravintosisältö muokkaa

Teollinen keskirasvainen pulla, kevytmaitoon leivottu, makroravinteet[2]
energia 309 kcal
imeytyvä hiilihydraatti 49 g
proteiini 8 g
rasva 8 g

Pullataikina makeutetaan yleensä tavallisella pöytäsokerilla eli sakkaroosilla, jonka taikinaan lisätty hiiva hajottaa gukoosiksi ja fruktoosiksi. Valmiissa pullassa on enemmän fruktoosia kuin glukoosia, koska taikinaan lisätty hiiva kuluttaa kasvuunsa osan glukoosista.[3]

Raaka-aineet muokkaa

Pullataikinaan on käytetty perinteisesti maitoa, hiivaa, vehnäjauhoja, kananmunia, sokeria ja voita tai margariinia. Leipomoiden pulla leivotaan Suomessa kevytmaitoon, veteen tai rasvattoman maitojauheen tai maitoproteiinin ja veden seokseen[4][5]. Leipomoiden pullassa saattaa olla myös esimerkiksi pintakäsittelyaine E904:ää[6].

Pullataikina maustetaan usein kardemummalla. Usein taikinaan lisätään myös rusinoita, etenkin jos tehdään pitkoja tai pyöreitä pikkupullia. Ennen paistamista pullat voidellaan kiiltävän pinnan saamiseksi. Usein voiteluun käytetään kananmunaa, joskus pelkkää munan keltuaista tai kahvia.

Pullataikina ei vaadi kananmunaa, joten ilman munaa leivottu pulla sopii myös kananmuna-allergikolle. Leivontanesteenä maito voidaan korvata vedellä tai vaikkapa soijajuomalla, jolloin pulla sopii myös maitoallergikolle ja laktoosi-intoleranteille. Ternimaitoon leivottuun pullataikinaan ei tarvita kananmunaa ja voin tai margariinin määrää voi huomattavasti vähentää.

Erilaisia pullia muokkaa

Pikkupulla muokkaa

Usein pelkäksi pullaksi kutsuttu sämpylänmallinen vehnänen, jonka päälle voidaan laittaa koristeeksi esimerkiksi raesokeria.

Laskiaispulla muokkaa

Pääartikkeli: Laskiaispulla

Laskiaisen tienoilla syötävä halkaistu pulla, jonka täytteenä on kermavaahtoa ja mantelimassaa tai hilloa. Pullan päälle voidaan ennen paistoa laittaa koristeeksi raesokeria tai mantelilastuja tai -rouhetta.

Voisilmäpulla muokkaa

 
Voisilmäpulla

Sama kuin pikkupulla, mutta keskelle tehtyyn koloon pannaan voita ja sokeria, jotka uunissa sulaessaan imeytyvät pullaan pitäen ytimen mehevänä. Voisilmäpullaa kutsutaan toisinaan myös tulivuoripullaksi, koska sormella painettu kolo kohoaa uunissa kraatterimaiseksi.

Korvapuusti ja kanelikierre muokkaa

Pääartikkeli: Korvapuusti

Korvapuusti on pullataikinasta leivottu leivonnainen, joka on maustettu kanelilla ja sokerilla. Taikinasta kaulitaan ohut neliskulmainen levy, jonka päälle levitetään rasvakerros ja peitetään kanelisokerilla. Maustettu levy kääritään rullalle melko löysäksi, alakulmia lopussa venyttäen riittävän pitkiksi ja leikataan halutun kokoisiksi paloiksi. Jokaista palaa painetaan päältä poikittaisilla pikkusormilla niin, että leikatut syrjät tursahtavat sivuille kauniiksi kierrekuvioiksi. Mikäli korvapuustille ei tehdä korvia tai se paistetaan kierrekuvio ylöspäin, pullaa tulisi nimittää kanelikierteeksi.

Kansallista korvapuustipäivää vietetään Suomessa 4. lokakuuta, ensimmäisen kerran vuonna 2006. Päivän vietto on lainattu Suomeen Ruotsista.

Pitko muokkaa

Pitko on letittämällä tehty koristeellinen pulla. Pitko letitetään tavallisesti kolmesta tangosta, joskus neljästä tai jopa viidestä tai kuudesta tangosta. Leipomoissa pitkojen letityksessä ei enää välttämättä tarvita leipureita, kun letityskone[7][8]hoitaa pullapitkon letityksen. Juhlapöydässä pitko pannaan usein esille kokonaisena ja se leikataan valmiiksi viipaleiksi. Arkena pullasta leikataan viipale kerrallaan tarpeen mukaan. Suuresta pitkosta voidaan tehdä myös kranssinmuotoinen. Pitkon voi valmistaa tavallisesta pullataikinasta ja sen päälle ripotellaan usein koristeeksi mantelilastuja, raesokeria tai kuivattuja hedelmiä.

Kuivahtaneesta pitkosta voi kuivattaa korppua tai valmistaa jälkiruokia, kuten pappilan hätävaraa tai köyhiä ritareita.

Pullapohjaiset piirakat muokkaa

Esimerkiksi rahka- tai mustikkapiirakka voidaan tehdä muropohjan sijaan pullapohjalle. Tällöin piiras tehdään joko piirasvuokaan tai koko tavallisen uuninpellin kokoiseksi.

Kulitsa muokkaa

Pääartikkeli: Kulitsa

Kulitsa on venäläinen ortodoksiperinteeseen kuuluva pääsiäisherkku.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa