Tarhamanteli eli manteli eli mantelipuu (Prunus dulcis, aiempi luokittelu Prunus amygdalus tai Amygdalus communis) on pienikokoinen puu. Sen hedelmä on luumarja, jonka sisässä oleva siemen muistuttaa pähkinää. Mantelilla tarkoitetaan myös tätä siementä.

Tarhamanteli
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset (eudicots)
Kladi: Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä
Kladi: Rosidit (rosids)
Kladi: Fabidit (rosid I, fabids)
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Tuomet Prunus
Laji: dulcis
luokitusjärjestelmä: APG III[1]
Kaksiosainen nimi

Prunus dulcis
(Mill.) D.A.Webb, 1967[2]

Synonyymit
  • Amygdalus dulcis Mill., 1768[2]
  • Amygdalus communis L.[2]
  • Prunus amygdalus Batsch[2]
Katso myös

  Manteli Wikispeciesissä
  Manteli Commonsissa

Lajin useimpien villimuotojen siemenet ovat karvasmanteleita ja sisältävät myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa hydrolyysissa sinihappoa.[3] Viljelyyn on otettu lajikkeita, joiden siemenissä ei amygdaliinia ole, jolloin ne ovat syötäviä.

Kuvaus muokkaa

Manteli on pienehkö kesävihanta puu. Se kasvaa tavallisesti kolmesta kahdeksaan metriä korkeaksi. Latvus on avoin ja leveähkö. Runko on usein monihaarainen ja oksat siirottavia. Rungon kuori on yleensä harmahtavan ruskea.[4][2] Manteli ei muodosta vesoja eikä piikkejä.[2]

Lehdet ovat ruodillisia, ja lehtiasento on vuorottainen. Lehdet voivat olla muodoltaan suikeita tai soikean suikeita, tyveltään kiilamaisia tai pyöristyneitä ja kärjeltään teräviä tai lyhyen otapäisiä. Lehtilapa on tavallisesti kolmesta yhdeksään senttimetriä pitkä ja 1–2,5 senttimetriä leveä. Ruoti on yleensä 10–25 millimetriä pitkä.[4]

Kukat kehittyvät yksittäin oksien sivuttaisiin lyhytversoihin tai kärkiversojen sivuttaisiin hankasilmuihin. Säteittäisesti symmetriset kukat ovat viisilukuisia ja rakenteeltaan maljakehäisiä, mikä tarkoittaa kukan kehälehtien ja heteiden tyvien sekä kukkaperän pään muodostavan maljamaisen kukkapohjuksen. Kukat ovat kahdesta viiteen senttimetriä leveitä. Varsinainen kukkaperä on vain kolmesta neljään millimetriä pitkä. Maljamainen kukkapohjus eli hypantio on lieriömäinen ja ulkopinnaltaan karvaton. Verholehdet ovat pitkänpyöreitä tai suikeita, tylppäkärkisiä ja laidoiltaan karvaisia. Terälehdet ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia. Niiden muoto muuntelee pitkänpyöreästä vastapuikeaan. Terälehden tyvi on kapea ja kärki tylppä- tai lanttopäinen. Kukassa on useita keskenään eripituisia heteitä. Heteiden keskellä olevan emin vartalo on heteitä pidempi. Emin sikiäin on karvainen. Kukat kehittyvät keväällä ennen lehtien puhkeamista, ja puu kukkii lehdettömänä.[4][2]

Hedelmä on luumarja. Se on yleensä munan- tai luumunmuotoinen, kolmesta kuuteen senttimetriä pitkä ja kahdesta neljään leveä. Usein itsessään manteliksi kutsuttua siementä ympäröi kova endokarppi eli hedelmän ”kivi”. Endokarppia ympäröi sitkeä mesokarppi, jota peittää karvainen kuori. Mesokarppi halkeaa hedelmän kypsyttyä paljastaen endokarpin. Endokarppi on tavallisesti litistyneen soikeahko, usein epäsymmetrinen ja 2,5–4 senttimetriä pitkä. Sen muutoin sileässä pinnassa on pieniä kuoppia. Endokarpin sisältämä siemen eli ”manteli” on litistyneen munanmuotoinen. Siemenen kuori on ruskea ja sisempi endospermi vaalea.[4][2]

Kasvuolosuhteet muokkaa

Manteli kasvaa parhaiten välimerenilmastossa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät sekä lauhkeat ja sateiset talvet. Mantelin ihannelämpötila on kasvuaikana 15 ja 30 asteen välillä. Puu vaatii vuodessa 300–600 tunnin ajan alle 7,2 asteen lämpötilan. Mantelipuu on paras istuttaa syvään ja vettä läpäisevään savimaahan, mutta se kestää myös kuivuutta ja köyhää maata. Aikaisin keväällä kukkivana manteli on hallanarka.[5]

Ravintosisältö per 100 g muokkaa

Manteli on gluteeniton, mutta sisältää runsaasti oksaalihappoa[7].

Siementen käyttö muokkaa

 
Manteliksi kutsuttua siementä (alarivi) suojaa kova endokarppi eli ”kivi” (ylärivi).

Manteli sopii syötäväksi sellaisenaan. Mantelilastuja voidaan käyttää kalaruokien mausteena, mantelirouhetta laitetaan leivonnaisiin, kokonaisia kuorittuja manteleita käytetään glögissä ja joulupuurossa. Jauhetusta mantelista ja tomusokerista valmistetaan marsipaania.

Manteliöljy muokkaa

Manteliöljyä voidaan valmistaa sekä syötävistä manteleista että karvasmanteleista. Se on glyseryylioleaatti ja tuoksuu miedosti ja maistuu pähkinältä. Se ei juuri liukene alkoholiin mutta liukenee helposti kloroformiin ja eetteriin. Sitä voidaan käyttää ruokaöljynä.

Makeaa manteliöljyä saadaan kasvin kuivatuista siemenistä. Öljyä on perinteisesti käytetty hierontaöljynä, sillä sen katsotaan pehmentävän ihoa tehokkaasti.[8]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Stevens, P. F.: Main Tree Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Rohrer, Joseph R.: Prunus dulcis Flora of North America North of Mexico. Vol. 2. 1993. Flora of North America Editorial Committee. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi)
  3. Toomey VM, Nickum EA, Flurer CL. Cyanide and amygdalin as indicators of the presence of bitter almonds in imported raw almonds. J Forensic Sci. 2012 Sep;57(5):1313-7. doi: 10.1111/j.1556-4029.2012.02138.x
  4. a b c d Lim, Tong Kwee: Edible Medicinal and Non-Medicinal Plants: Volume 4, Fruits, s. 554. Springer, 2012. ISBN 978-94-007-2534-8. (englanniksi)
  5. Almond: Prunus dulcis Plant Village. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 8.11.2016.
  6. Manteli vihannes.net. Viitattu 18.3.2019.
  7. WebMD Editorial Contributors: Foods High in Oxalates WebMD. Viitattu 3.5.2023. (englanniksi)
  8. Essential Oils

Aiheesta muualla muokkaa