Marsipaani

manteleista ja tomusokerista tehty makeismassa
Kaksi marsipaaniporsasta.
Marsipaanista muotoiltuja hedelmiä.

Marsipaani on manteleista ja tomusokerista tehty makeismassa.

Perusreseptiin tarvitaan yhtä paljon manteleita ja tomusokeria (mitattuna painossa). Mantelit kuoritaan ja jauhetaan, lisätään tomusokeria sekä tilkka vettä ja mahdollisesti karvasmanteliöljyä tai muita makuaineita. 1950-luvun lopun Emännän tietokirjassa mainitaan valmistusaineina lisäksi munanvalkuainen ja appelsiininkukkavesi.[1]

Marsipaania on helppo sekä muotoilla että värjätä. Yleisiä kaupan olevia kuvioita ovat muun muassa marsipaanipossut ja -hedelmät. Marsipaania käytetään myös paljon suklaamakeisissa.

Mantelijauheen ja sokerin muodostamaa massaa tiedetään käytetyn jo vuoden 1000 paikkeilla Kaukoidässä. Reseptin arvellaan kulkeutuneen Eurooppaan arabien mukana, aluksi Espanjaan. Siitä tuli Euroopassa suosittu jälkiruoka, mutta sokerin kalleuden vuoksi muiden makeiden ruokien tavoin vain yläluokalle. Sokeri halpeni nopeasti 1800-luvulle tultaessa, ja marsipaanin kaupallinen valmistus Euroopassa alkoi Niedereggerin leipomossa Saksan Lyypekissä 1806. Kaupunki on yhä tunnettu marsipaaninvalmistuksestaan.[2]

Karkeaa marsipaania kutsutaan mantelimassaksi.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 840. WSOY, 1958.
  2. Marzipan German Food Guide. Viitattu 20.12.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.