Avaa päävalikko
Näkkileipiä.
Suorakaiteen muotoisia näkkileipäpaloja.
Ruotsalainen näkkileipäpaketti.

Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen.[1] Ruisnäkkileipää paistetaan korkeassa lämpötilassa (250 °C) muutama minuutti. Näkkileipä on tyypillinen länsisuomalainen leipä. Hapan- tai hiivaleipätaikinasta valmistetut, hyvin ohuet leivät koristeltiin pistelemällä tai ns. leipäkammalla. Leivissä oli aikoinaan keskellä tai toisessa laidassa pieni reikä, josta ne ripustettiin vartaaseen kuivumaan. Gluteeniton näkkileipä valmistetaan käyttämällä perunaa, riisiä, maissia tai vehnätärkkelystä. Myös spelttiä käytetään näkkileivän raaka-aineena.

Teolliselle näkkileivälle on ominaista pakkaamisen kannalta taloudellinen suorakaidemuoto, johon annospalat on sahattu.[1] Muita näkkileivän muotoja ovat pyöreä yhtenäinen levy ja reikäleipää jäljittelevä rengasmainen muoto. Annospalaa suurempina levyinä olevassa näkkileivässä voi olla katkaisua helpottava ura. Leivän pintaan painetut reiät sitovat pohjan ja pinnan toisiinsa, estäen ilmakuplien syntymisen leivän sisään paiston aikana.[2]

Armeijat ja koulut käyttävät paljon näkkileipää, koska se säilyy hyvin ja on keveytensä ja muotonsa ansiosta helppoa kuljettaa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa lotat valmistivat sitä armeijan käyttöön.[3] Armeijan näkkileipää kutsutaan nimellä vaneri tai vanikka.[4] Kovuuteen viittaavat nimitys panssarivanikka ja slanginimitys pomminkestävä. Tosin nykyään Suomen armeija käyttää samoja näkkileipiä kuin mitä myydään kuluttajille, yleensä kovaa Vaasan Voimaa tai pehmeämpää Koulunäkkiä.[5]

Pohjoismaiden ulkopuolella näkkileipää pidetään yleensä erikoisena terveystuotteena. Maailman näkkileipämarkkinoita hallitsevat kolme suuryritystä: nykyisin italialaisomistuksessa oleva, alun perin ruotsalainen Wasabröd, toiseksi suurimpana suomalainen Vaasan sekä kolmantena englantilainen Ryvita.[6] Kansainvälisesti tunnettuja näkkileipämerkkejä ovat mm. Suomessa valmistettu Vaasan Finn Crisp, Isossa-Britanniassa jo vuosikymmeniä valmistettu Ryvita sekä amerikkalainen Ry-Krisp, jota alettiin valmistaa vuonna 1899. Tunnettuja ruotsalaisia näkkileipiä ovat Wasabrödin lisäksi Leksandin näkkileivät.[6] Spelttinäkkileipää valmistavat ainakin Leipomo J Martin Tammelassa[7] sekä SunSpelt Oy.[8]

Näkkileipä SuomessaMuokkaa

Näkkileipä tuli Suomeen Ruotsista. Turussa Samppalinnan myllyn omistaja valmisti näkkileipää 1880-luvulla. Näkkileipää valmistanut Ylhäisten Tehtaat Salossa aloitti toimintansa 1898. Vuonna 1904 Turkulainen Juho Mäkelä aloitti ruudullisen näkkileivän valmistuksen. Vuonna 1912 Arthur Vilén osti Mäkelän liiketoiminnan ja perusti Ipnos-Brödfabrikin leipomon. Vuonna 1918 toimintansa aloittanut Suomen puolustusvoimat tilasi näkkileivän Ipnosilta. Ipnosin näkkileipää myytiin tuotenimellä Mensa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun leivällä oli oma tuotemerkki.[9]

Vuoden 1952 olympialaisten kunniaksi Vaasan julkaisi näkkileivästä ja hapankorpusta Finn Crisp-tuotemerkin, jota myydään nykyään yli 50 maahan.[10]

Vuonna 1997 puolustusvoimat kilpailutti hankintansa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Kilpailutuksen voitti Ruotsalainen näkkileivän valmistaja. Viljelijät uhkasivat sulkea varuskuntiin johtavat tiet traktoreilla ja puimureilla. Kohu laantui, kun vuonna 1998 tarjouskilpailun voitti suomalainen toimittaja.[11]

LähteetMuokkaa

  • Jani Kaaro: Ruoka-Kalevala. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2017

ViitteetMuokkaa

  1. a b ICA koekeittiö, suom. Taina Salovaara: Mitä syöt? Tietokirja ravinnosta, s. 25. Århus, Tanska: Kauppiaitten Kustannus Oy. ISBN 951-635-755-5.
  2. Kysymyksiä näkkileivän valmistuksesta vaasan.com -sivustolla. Viitattu 15.11.2014.
  3. Kuukauden esine > 02/2012 Vanikkakaulin Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 30.9.2012.
  4. Inttisanasto - InttiWiki aamukampa.net. Viitattu 30.9.2012.
  5. Mediatiedote: armeija ei luovu näkkäristä vaasan.com -sivustolla. Viitattu 5.6.2009
  6. a b Hyrylä, Leena: Leipomoteollisuus, toimialaraportti, s. 19. Työ- ja elinkeinoministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinokeskus, Tekes, Finpro, Matkailun edistämiskeskus ja Lapin liitto, 2011. ISBN 978-952-227-582-0. Raportin verkkoversio (pdf) (viitattu 30.9.2012, päivitetty 17.3.2015).
  7. SPELTTI MAUSTETTU TÄYSJYVÄNÄKKILEIPÄ Luomunetti, Samsara Oy. Viitattu 30.9.2012.
  8. Pikku Kameleontti: Tuoteluettelo 21.9.2010. SunSpelt Oy. Viitattu 30.9.2012.
  9. Jani Kaaro 2017, s. 48
  10. Jani Kaaro 2017, s. 49
  11. Jani Kaaro 2017, s. 49