Wikipedia

Jogurtti

maitotuote
Tämä on vakaa versio, joka on katsottu 23. huhtikuuta 2025.

Jogurtti, myös jugurtti tai jukurtti,[1] on hapanmaitotuote, jota valmistetaan hapattamalla maitohappobakteerien avulla maitoa tai maidon ja kerman seosta.

Kulhollinen jogurttia marjoilla ja minttulehdellä.

Etymologia

muokkaa

Sana jogurtti on peräisin turkin kielen sanasta yoğurt.[2][3]

Valmistus

muokkaa

Jogurtti valmistetaan maitohappobakteerien avulla täysmaidosta, vähärasvaisesta maidosta tai rasvattomasta maidosta. Jogurtissa käytettävään maitoon voidaan lisätä myös kermaa, maitojauhetta tai herajauhetta[4] tai maitoproteiinia[5]. Jogurtin kermaisuus riippuu sen rasvapitoisuudesta[6].

Jogurttiin käytetystä maidosta on haihdutettu perinteisesti vettä, mikä tappaa bakteereita ja tekee jogurtista paksumpaa.[7] Nykyisin jogurtin raaka-aineena käytettävä maito pastöroidaan ja homogenoidaan. Sen jälkeen se jäähdytetään, ja siihen lisätään maitohappoa tuottavia bakteereita. Hapatettua maitoa saa kutsua monessa maassa jogurtiksi vain siinä tapauksessa, että sen valmistukseen on käytetty Streptococcus thermophilus ja Lactobacillus bulgaricus -sukujen bakteereita. Mahdolliset hedelmät voidaan lisätä joko tässä vaiheessa tai vasta lopuksi.[4]

Jogurtin annetaan käydä neljästä seitsemään tuntia 40–46 asteen lämpötilassa, minkä jälkeen sen pH-arvo on 4,6.[4] Osa maidon luontaisesti sisältämästä laktoosista hajoaa[8] jogurtin bakteerikäymisen seurauksena ensin galaktoosiksi ja glukoosiksi. Suurin osa syntyneestä glukoosista muuntuu sen jälkeen maitohapoksi, joka antaa jogurtille sille ominaisen hapokkuuden.[9] Bakteerien aineenvaihdunnan seurauksena syntynyt maitohappo denaturoi maidon sisältämiä proteiineja. Proteiinit saostuvat lisääntyneen happamuuden johdosta muodostaen jogurtille tyypillisen kiinteän massan. Bakteerikäyminen synnyttää maitohapon lisäksi asetaldehydiä, diasetyyliä, etikkahappoa, hiilidioksidia ja pienempiä määriä muita aineita, joiden yhteisvaikutuksena syntyy jogurtin maku.[7]

Jogurtti saostettiin Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä poistamalla siitä hapattamisen jälkeen vettä[10]. Teollista jogurttia voidaan sakeuttaa myös lisäämällä siihen maitoproteiinia.[5]

Jogurttiin muodostuu luontaisesti lohkeava rakenne kuten esimerkiksi smetanaan ja viiliin. Jogurtti myydään Suomessa kuitenkin yleensä niin sanotussa nestemäisessä muodossa. Tämä johtuu siitä, että teollinen jogurtti hapatetaan yleensä suurissa tankeissa, jolloin sen luontainen rakenne hajoaa pakkausvaiheessa. Tämän vuoksi jogurtti sekoitetaan sileäksi ja jäähdytetään ennen pakkaamista.[11]

Jogurttilaadut

muokkaa
  • Lohkeava jogurtti hapatetaan ja jäähdytetään omassa pakkauksessaan, jolloin sen rakenne ei muutu.[11]
  • Juotava jogurtti valmistetaan kuten nestemäinen jogurtti, mutta sen rakenne rikotaan juoksevaksi ennen pakkaamista.[11]
  • Tiivistetty eli puolikiinteä jogurtti tiivistetään erottamalla siitä heraa ennen pakkaamista.[11]
  • Kreikkalainen jogurtti on tavallista jogurttia sakeampaa ja proteiinipitoisempaa[6], koska siitä suodatetaan heraa pois sihtinä toimivan liinan avulla. Samalla sen laktoosipitoisuus alenee.[6][12] Teollinen kreikkalainen jogurtti voidaan valmistaa myös lisäämällä jogurttiin maitoproteiinia.[5]
  • Islantilaisesta skyr-jogurtista valutetaan heraa pois pidempään kuin kreikkalaisesta, minkä vuoksi se on vielä sakeampaa ja proteiinipitoisempaa[6].
  • Balkanilainen jogurtti on tavallista jogurttia sakeampaa, koska se valmistetaan pienissä erissä. Balkanilainen jogurtti valmistetaan usein viilin tavoin samassa astiassa, josta se syödään.[6]
  • Bulgarianjogurtti on muita jogurtteja happamampaa, hyytelömäisempää ja myös vähemmän kermaista, vaikka se valmistetaankin täysmaidosta. Bulgarianjogurtin valmistuksessa on käytetty perinteisesti useamman bakteerilajin sekoitusta. Bulgarianjogurtti nautitaan joko sellaisenaan tai veteen sekoitettuna juomana tai sitä käytetään esimerkiksi täytettyjen paprikoiden, leikkopapumuhennoksen tai kylmän kurkkukeiton valmistukseen.[13][14]
  • Jotkin jogurtit myydään jäädytettyinä.[15]

Säilyvyys

muokkaa

Jogurtin happamuus estää haitallisten mikrobien kasvua, minkä vuoksi jogurtti säilyy maitoa pidempään.[7] Jogurtti säilyy noin 1–3 viikkoa. Juotava nestemäinen jogurtti pilaantuu hiukan nopeammin ja viilentämätön jogurtti puolestaan hitaammin. Jogurtin jogurtin ravintoarvot alkavat laskea heti kun pakkauksen avaa.[4]

Ravintosisältö

muokkaa

Jogurttien rasvapitoisuus vaihtelee yleensä välillä 0,1–10 %.[11]

Valmiin jogurtin laktoosipitoisuus vaihtelee 2–3,5 prosentin välillä[8]. Laktoosia sisältävien jogurttien tarjonta on kuitenkin vähentynyt Suomessa huomattavasti, koska esimerkiksi lähes kaikki Valion[16] ja Arlan[17] jogurtit sisältävät laktoosin sijaan glukoosia. Laktoositon jogurtti ei maistu läheskään yhtä happamalta kuin tavallinen, koska laktoosia vahvemmat makeuttajat glukoosi ja galaktoosi[18] taittavat myös enemmän happamuutta[19].

Saantisuositukset

muokkaa

Sokerilla makeutettuja jogurtteja ei suositella nykyisin syötäväksi suuria määriä, koska jo yksi annos saattaa sisältää lähes päivittäisen enimmäismäärän sokeria.[20]

Terveysväittämät

muokkaa

Kreikkalainen lääketieteen isä Hippokrates ylisti jogurtin terveysvaikutuksia, kuten tekivät myös apteekkari Dioskorides ja lääkäri Galenos.[21] Keskiajalla arabialaiset oppineet, kuten Hunain ibn Ishaq, kuvailivat jogurtin ravitsevuutta ja monipuolisia terveyshyötyjä.[22]

Nobel-palkittu mikrobiologi Ilja Metšnikov esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden sisältämät bakteerit edistäisivät terveyttä ja pidentäisivät elinikää, koska ne voisivat korvata haitallisia bakteereita ihmisen suolistossa. Hän ja Stamen Grigorov esittivät myös, että maitohappobakteeri Lactobacillus bulgaricus olisi erityisen terveellinen.[23] Teoria jogurtin terveysvaikutuksista perustui Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, eikä sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ollut olemassa. Teoria lactobacillus bulgaricuksen suolistobakteereita parantavasta vaikutuksista kumoutui 1920-luvulla, koska oltiin saatu runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että Lactobacillus acidophilus oli ainoa maitohappobakteeri, joka kykeni elämään paksusuolessa.[24]

Jogurttia on markkinoitu myös Suomessa terveyttä ja elinvoimaisuutta edistävänä ruokana. Valion markkinointiosasto perusti kyseisen ajatuksen siihen, että Kaukasiassa elää jogurttia syöviä kansoja, joiden keskuudesta löytyi tavallista enemmän pitkäikäisiä ihmisiä.[25] Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on sittemmin kieltänyt näytön puutteesta johtuen terveysväitteiden käytön maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnissa[26][27].

Historia

muokkaa

Maidon käyttämisestä on eri kulttuureissa merkkejä jo 8 500 vuoden takaa.[28] Arkeologit ovat löytäneet astioista merkkejä jogurtin ja juuston valmistuksesta jo neoliittiselta kivikaudelta, kun ihmiset alkoivat siirtyä metsästyksestä ja keräilystä karjanhoitoon. Joissakin tuonaikaisissa astioissa on esimerkiksi ollut pieniä reikiä, joiden avulla hera eroteltiin.[29]

 
Kashk on perinteinen aasialainen kuivattu jogurttiruoka.

Jogurtti keksittiin, kun maito pääsi kosketuksiin bakteerien kanssa ja alkoi käydä. Tämä saattoi tapahtua kahdella tavalla – joko silloin, kun maitoa oli säilytetty eläinten suolesta tehdyissä laukuissa, tai kun se oli jätetty astioissa lämpimään aurinkoon.[29] Eräs ikivanha jogurttiruoka on kashk, jogurtista ja jauhosta tehty pulla, joka suolattiin ja kuivattiin auringossa.[29]

Jogurtin keksimisen ansiosta maitoa saatettiin hyödyntää entistä paremmin. Jogurtti säilyy raakamaitoa paremmin, eikä siinä ole paljonkaan laktoosia, jota monenkaan ihmisen ruoansulatuselimistö ei kyennyt pilkkomaan.[29]

Jogurtti mainitaan joko suoraan tai epäsuorasti myös monen uskonnon pyhissä kirjoissa, kuten hindulaisissa ayurvedakirjoissa, Raamatussa, Talmudissa, Koraanissa ja buddhalaisissa kirjoituksissa. Sikheille jogurtilla on erityistä uskonnollista merkitystä, sillä ennen tuhkausta ruumis puhdistetaan veden ja jogurtin seoksella. Jainalaiset sen sijaan rajoittavat jogurtin käyttöä, sillä he eivät halua tuhota syömällä edes eläviä mikro-organismeja.[30]

Jogurtin suosio kasvoi entisestään keskiajalla.[22] Vanhoissa arabialaisissa keittokirjoissa jogurtti yhdisteltiin usein lihaan ja munakoisoon.[31] Muslimien ruokasäännöissä ei kielletä maitotuotteiden ja lihan yhdistelyä, kuten juutalaisten säännöissä kielletään.[30]

Kun mikrobit löydettiin, keksittiin teoria siitä, että hapanmaitotuotteiden sisältämät bakteerit ja etenkin Lactobacillus bulgaricus edistäisivät terveyttä. Tämän ajateltiin johtuvat siiät, että voisivat korvata haitallisia bakteereita ihmisen suolistossa.[23] Bulgarianjogurtti saikin nopeasti terveysruoan maineen koko maailmassa.[32] Teoria jogurtin yleisistä terveysvaikutuksista kumoutui myöhemmin[26][27].

Makea hedelmäjogurtti tuli markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 1947.[4]

Ranskalainen Danone on nykyisin maailman suurin jogurtintuottaja.[4]

Suomessa

muokkaa

Jogurttia myytiin Suomessa koeluontoisesti jo 1930-luvulla, mutta se ei saavuttanut riittävää suosiota happamuutensa vuoksi. Alusta alkaen hyvin suosittu makeutettu hedelmäjogurtti tuli kauppoihin vuonna 1968 Valioon kuuluneen Tuottajain Maidon Riihimäen meijerin valmistamana tuotemerkillä Herajoen jogurtti.[33][34][35] Keskivertosuomalainen söi vuonna 2007 yli puoli desilitraa jogurttia päivässä, mikä oli poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti katsottuna[36]. Jogurtin kulutus kasvoi pitkään, kunnes lähti laskuun 2010-luvulla[37].

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ jogurtti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Kotimaisten kielten keskus: Jogurtti kotus.fi. Viitattu 6.2.2025.
  3. ↑ Merriam-Webster: yogurt merriam-webster.com. Viitattu 6.2.2025.
  4. ↑ a b c d e f Hersh 2021, ”4. Yoghurt Goes to Market”
  5. ↑ a b c Kreikkalaista vai turkkilaista – miten maustamattomat jogurtit oikeasti eroavat toisistaan? mtvuutiset.fi. Viitattu 20.4.2025.
  6. ↑ a b c d e How to choose the best yogurt: a dietitian’s guide to the yogurt aisle. March 18, 2021. https://www.realgoodeats.ca/how-to-choose-the-best-yogurt/
  7. ↑ a b c Jussi Kukkoniemi: Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53430/Kukkoniemi_Jussi.pdf;jsessionid=BEB31320F861484AB60EADAC7CBBF3D4?sequence=1
  8. ↑ a b Laktoosi-intoleranssi, Ruokatieto
  9. ↑ Yogurt 101: Nutrition Facts and Health Benefits Healthline. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Urho, Ulla-Maija (toim.): Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta (PDF) (sivu 14) Marraskuu 2007. Maito ja Terveys ry.
  11. ↑ a b c d e Jussi Kukkoniemi: Jogurttihapatteiden systemaattinen testaus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53430/Kukkoniemi_Jussi.pdf;jsessionid=BEB31320F861484AB60EADAC7CBBF3D4?sequence=1
  12. ↑ Greek yogurt Greece Is. 1.10.2021. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
  13. ↑ maria angelova: Why are Bulgarians so Proud of Their Yoghurt? culture trip. 12.8.2018. Viitattu 17.7.2022.
  14. ↑ Stamen Grigorov: Étude sur un lait fermenté comestible. Le "Kissélo-mléko" de Bulgarie. Article paru dans la Revue médicale de la Suisse romande, année 25, n° 10, 1905
  15. ↑ Hersh 2021, ”5. Culture Shock”
  16. ↑ Jogurtit valio.fi. Viitattu 11.4.2020.
  17. ↑ Jogurtit arla.fi. Viitattu 11.4.2020.
  18. ↑ Teemu Kustila: Hydrokolloidisten makeisten valmistus ja keittämön prosessien kuvaaminen. Sivu 23. Sivu 23.
  19. ↑ Makukoulu: Maku - maistuu kielellä RuokaTutka. Viitattu 17.4.2020.
  20. ↑ Päivän sokerisuositus tulee monella täyteen jo aamupalalla Ilta-Sanomat. 13.9.2018. Viitattu 18.11.2020.
  21. ↑ Hersh 2021, ”1. Back to the Future – Ancient Wisdom”
  22. ↑ a b Hersh 2021, ”1. Back to the Future – Not Lost in Translation”
  23. ↑ a b Hersh 2021, ”3. Micro-management”
  24. ↑ Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]
  25. ↑ Valiojogurtti® 50 vuotta: näin syntyi suomalaisten suosikkijogurtti valio.fi. Viitattu 18.11.2020.
  26. ↑ a b Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus täyttää 25 vuotta sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.
  27. ↑ a b Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.
  28. ↑ Maidon historia piteni Tiede. 7.8.2008. Viitattu 2.12.2017.
  29. ↑ a b c d Hersh 2021, ”1. Back to the Future”
  30. ↑ a b Hersh 2021, ”2. ‘Yoghurtism’: A Religious Experience”
  31. ↑ Hersh 2021, ”1. Back to the Future – Baghdad Cookery”
  32. ↑ Hersh 2021, ”3. Micro-management”
  33. ↑ Herajoen jogurtit. (Tuottajain Maito Oy:n mainos) Helsingin Sanomat, 2.2.1970, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  34. ↑ Valiojogurtti 50 vuotta: näin syntyi suomalaisten suosikkijogurtti valio.fi. Viitattu 18.11.2020.
  35. ↑ LASTEN MAITOVALMISTEIDEN KULUTUS JA MAIDONTUOTANNON JA -PROSESSOINNIN MUUTOKSET SUOMESSA. EKT-sarja 1786. Katariina Koivusaari. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/fb2e00a3-b5f1-4ff6-9042-544243a7e19a/content
  36. ↑ Suomen suosituin jogurtti Valiojogurtti täyttää 40 vuotta vuonna 2008 sttinfo.fi. Valio Oy. Viitattu 18.11.2020.
  37. ↑ Johanna Laakkonen: Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan yle.fi. 28.11.2019. Viitattu 23.8.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jogurtti&oldid=23192131”