Lactobacillus bulgaricus

Lactobacillus bulgaricus (koko nimeltään Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus) on grampositiivinen, sauvamainen bakteeri, jota käytetään muun muassa jogurtin ja juustojen valmistuksessa. Se on tunnettu myös nimellä Thermobacterium bulgaricum.

Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Firmicutes
Luokka: Basillit Bacilli
Lahko: Lactobacillales
Heimo: Lactobacillaceae
Suku: Lactobacillus
Laji: delbrueckii
Alalaji: bulgaricus
Kolmiosainen nimi

Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus
(Orla-Jensen, 1919) Weiss et al., 1984

Katso myös

  Lactobacillus bulgaricus Wikispeciesissä
  Lactobacillus bulgaricus Commonsissa

Aineenvaihdunta

muokkaa

Lactobacillus bulgaricus lisääntyy 20–50 °C:n lämpötilassa. Se hajottaa maidon laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi. Prosessissa syntyvä maitohappo juoksettaa maidossa olevan kaseiinin ja siten muuttaa maidon rakenteen paksummaksi. Valmiin jogurtin maitohappopitoisuus voi olla jopa 1,6 %.

Käyttö elintarvikkeiden tuotannossa

muokkaa

L. bulgaricus -bakteeria on käytetty vuosituhansien ajan hapatettujen maitotuotteiden valmistuksessa. Bakteerin tuottama maitohappo parantaa maidon säilyvyyttä. Hapan ympäristö heikentää muiden – ihmiselle mahdollisesti haitallisten – mikrobien elinolosuhteita maidossa.

Lactobacillus bulgaricus -bakteerit, kuten muutkin maitohappobakteerit, saattavat helpottaa laktoosi-intoleranssista kärsivien oireita. Ne pilkkovat maitosokerin helpommin sulaviksi sokereiksi.

Länsimaissa jogurteissa käytetään usein miedomman makuisen lopputuloksen antavaa Lactobacillus acidophilus -bakteeria.

Historia

muokkaa

Bulgarialaissyntyinen Stamen Grigorov keksi vuonna 1905[1] Genevessä, että tietty bakteerilaji aiheutti maidon muuttumisen luonnonjogurtiksi. Bakteeri sai nimekseen Lactobacillus bulgaricus. Myöhemmin sen on todettu olevan Lactobacillus delbrueckii -bakteerin alalaji.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Grigoroff, Stamen Étude sur une lait fermenté comestible. Le “Kissélo mléko” de Bulgarie. Revue Médicale de la Suisse Romande. Genéve. Georg&G., Libraires-Éditeurs. Librairie de L’Université. 1905
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.