Lactobacillus bulgaricus
Lactobacillus bulgaricus (koko nimeltään Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus) on grampositiivinen, sauvamainen bakteeri, jota käytetään muun muassa jogurtin ja juustojen valmistuksessa. Se on tunnettu myös nimellä Thermobacterium bulgaricum.
Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
Pääjakso: | Firmicutes |
Luokka: | Basillit Bacilli |
Lahko: | Lactobacillales |
Heimo: | Lactobacillaceae |
Suku: | Lactobacillus |
Laji: | delbrueckii |
Alalaji: | bulgaricus |
Kolmiosainen nimi | |
Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus |
|
Katso myös | |
Lactobacillus bulgaricus Wikispeciesissä |
Aineenvaihdunta
muokkaaLactobacillus bulgaricus lisääntyy 20–50 °C:n lämpötilassa. Se hajottaa maidon laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi. Prosessissa syntyvä maitohappo juoksettaa maidossa olevan kaseiinin ja siten muuttaa maidon rakenteen paksummaksi. Valmiin jogurtin maitohappopitoisuus voi olla jopa 1,6 %.
Käyttö elintarvikkeiden tuotannossa
muokkaaL. bulgaricus -bakteeria on käytetty vuosituhansien ajan hapatettujen maitotuotteiden valmistuksessa. Bakteerin tuottama maitohappo parantaa maidon säilyvyyttä. Hapan ympäristö heikentää muiden – ihmiselle mahdollisesti haitallisten – mikrobien elinolosuhteita maidossa.
Lactobacillus bulgaricus -bakteerit, kuten muutkin maitohappobakteerit, saattavat helpottaa laktoosi-intoleranssista kärsivien oireita. Ne pilkkovat maitosokerin helpommin sulaviksi sokereiksi.
Länsimaissa jogurteissa käytetään usein miedomman makuisen lopputuloksen antavaa Lactobacillus acidophilus -bakteeria.
Historia
muokkaaBulgarialaissyntyinen Stamen Grigorov keksi vuonna 1905[1] Genevessä, että tietty bakteerilaji aiheutti maidon muuttumisen luonnonjogurtiksi. Bakteeri sai nimekseen Lactobacillus bulgaricus. Myöhemmin sen on todettu olevan Lactobacillus delbrueckii -bakteerin alalaji.
Lähteet
muokkaa- http://www.bacterio.cict.fr/l/lactobacillus.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ Grigoroff, Stamen Étude sur une lait fermenté comestible. Le “Kissélo mléko” de Bulgarie. Revue Médicale de la Suisse Romande. Genéve. Georg&G., Libraires-Éditeurs. Librairie de L’Université. 1905