Kesijärvi (Janakkala, Loppi)

järvi Janakkalassa ja Lopella Kanta-Hämeessä
(Ohjattu sivulta Kesijärvi)

Kesijärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Lopen rajalla, Lopen Launosten kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]

Kesijärvi
Valtio Suomi
Sijainti Janakkala, Loppi
Koordinaatit 60°45′04″N, 24°31′08″E
Pinnankorkeus 91,2 m [1]
Pinta-ala 2,8401 km² [2]
Rantaviiva 11,1154 km [2]
Suurin syvyys 8,23 m [2]
Keskisyvyys 3,67 m [2]
Tilavuus 0,0104348 km³ [2]
Laskujoki Toivanjoki [1]
Saaria 1 [2]
Järvinumero 35.873.1.001
Kesijärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 284 ha ja se on 3,2 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 11,1 kilometriä ja rannat ovat puoliksi pelto- tai metsämaata. Suomaata on hyvin vähän. Korkeammat mäet, jotka näkyvät järvelle, ovat Ristimäki, Ketunkallio, jotka kohoavat jopa 40 metriä vedenpintaa korkeammalle. Rannat ovat melko matalia eikä järvikään ole syvä. Sen keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys on 8,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven keskikohdassa. Saaria on yksi, jonka pituus on 80 metriä, pinta-ala on 0,23 ha ja rantaviivan pituus on 220 metriä. Saari on autio.[2][1][3]

Järvi on säännöstelty, jolloin vedenpinnan korkeuden tulee pysyä korkeusarvojen 90,76 m ja 91,41 m välillä. Järven vedenpinnan korkeus on 91,2 metriä mpy, mikä on aivan sama kuin alajuoksulla olevilla Sokslammilla ja Alasjärvellä. Näitäkin säännöstellään samoilla raja-arvoilla. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 10 435 tuhatta .[2][1][3]

Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Järven lähiympäristössä sijaitsee yli kymmenen maatilaa, joiden pellot viettävät järveen päin. Niille pääsee eteläpuolella järven ohittavalta kantatielta 54 ja Launosten kautta tulevalta yhdystieltä 2873. Janakkalan ja Lopen välinen raja ylittää järven niin, että järven eteläpää ja pieni osa koillispään lahtea sekä Toivanjoki puoliksi kuuluu Lopelle.[1][3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Tervajoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Kesijärven alueeseen, johon järvi itse kuuluu.[2]

Järveen laskee eri suunnilta ojia, joista merkittävimpiä ovat Nummistenjoki, Vetelänoja ja Pihtioja. Näistä pienin on Vetelänoja, joka on Hyvälammin laskuoja. Se laskee järven pohjoispäähän. Vastaiselle kaakkoisrannalle laskee Pihtioja, joka on varsin laaja. Sen valuma-alueella sijaitsevat myös Ali-Heinijärvi, Yli-Heinijärvi, Raikkuanlammi ja Hanhilammi, jotka laskevat Ali-Heinijärven kautta Pihtiojaan.[1]

Nummistenjoki eli Isojoki on laskujoista vesirikkain ja valuma-alueeltaan laajin. Se on Loppijärven laskujoki, mutta siihen yhtyvät etelästä Pikkujoki ja pohjoisesta Ojajoki eli Pikkujoki. Pikkujoki on muuten järvetön, mutta Leiniäisen sivuhaarasta laskee Huhkajanlammi. Ojajoki on Ojajärven laskuoja, mutta sen kautta laskevat myös Leipijärvi ja pienet Keravalammit.[1]

HistoriaaMuokkaa

Järven rannalla on toiminut riihimäkeläiselle H. G. Paloheimo -yhtiölle kuulunut Kesijärven saha, joka oli toiminnassa 1900-luvun alkupuolella. Paloheimo-yhtiöiden perustaja H. G. Paloheimo tuli Lopen Santamäen kartanon omistajaksi 1800-luvun lopulla ja perusti ensin sahan Santamäen kartanon yhteyteen lähinnä karttanon omiin tarpeisiin. Kun sahaustoiminta laajeni, saha siirrettiin Kesijärven rantaan, johon oli mahdollisuus uittaa puuta ylempää vesireitin varresta. Sahan tarpeisiin rakennettiin 1900-luvun alussa myös Kesijärveltä Lopen Launosten kautta Riihimäelle johtanut kapearaiteinen Riihimäen–Lopen rautatie, joka oli toiminnassa vuoteen 1954 ja palveli myös Paloheimon muiden laitosten kuten tiilitehtaan kuljetustarpeita ja harjoitti myös henkilöliikennettä. Sahaustoiminnan edelleen laajentuessa perustettiin kuitenkin pian uusi saha Riihimäelle hyvien rautatieyhteyksiewn ääreen, ja sahaus Kesijärvellä väheni ja päättyi lopulta kokonaan. Vuonna 1954 rataosa Launosista Kesijärvelle oli jo purettu ja samana vuonna purettiin loputkin radasta.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Sokslammi, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.5.2017.
  3. a b c Sokslammi, Janakkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.