Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on Kanta-Hämeen maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Yleistä | |
| Väkiluku | 170 028 |
| Alue | Kanta-Hämeen maakunta |
| Keskuspaikka | Hämeenlinna |
| Kunnat | 11 |
| Yhteistyöalue | Sisä-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Olli Naukkarinen |
| Pelastuslaitos | Kanta-Hämeen pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 59 |
| Puheenjohtaja | Juha Isosuo |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| SDP | 19 |
| Kokoomus | 13 |
| Keskusta | 9 |
| Vasemmistoliitto | 6 |
| Perussuomalaiset | 5 |
| Vihreät | 4 |
| Kristillisdemokraatit | 3 |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Syyskuussa 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti, että ministeriö ottaa Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet tarkempaan ohjaukseen näiden taloudellisten haasteiden johdosta.[1]
Kunnat
muokkaaHyvinvointialueeseen kuuluu 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja.[2]
Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella asui 169 429 henkeä.[3]
Palvelut
muokkaaLakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[4]
Sosiaalihuolto
muokkaaTerveydenhuolto
muokkaaAlueen keskussairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa.[5] Hyvinvointialueella sijaitseva Riihimäen sairaala on hallinnollisesti osa keskussairaalaa. Lisäksi alueella toimii Forssan sairaala, Janakkalan sairaala[6] ja Hämeenlinnassa Vanajaveden sairaala[7].
Alueen laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[8]
Terveysasemia oli hyvinvointialueen aloittaessa 19 kpl: Forssa, Hauho, Humppila, Idänpää, Jokioinen, Jukola, Kalvola, Lammi, Loppi, Oitti, Ojoinen, Parola, Renko, Riihimäki (sairaalan yhteydessä), Tammela, Tervakoski, Turenki, Viipurintie ja Ypäjä. Toimipisteiden määrän vähentäminen noin puoleen on suunnitteilla.[9]
Pelastustoimi
muokkaaPelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueeseen.[10]
Aluevaltuusto
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo Kanta-Hämeen aluevaltuutetuista
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[11] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[12] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[13]
Vaalit
muokkaa| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 6 | 15 | 3 | 9 | 2 | 3 | 14 | 7 |
| 59 | 46,6 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 2025 | 6 | 19 | 4 | 9 | 3 | 13 | 5 |
| 59 | 52,0 |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2025
muokkaaVuoden 2025 vaaleissa äänet keskittyivät puolueiden kärkiehdokkaille. Eniten ääniä keräsi Tarja Filatov, sd. (3 274 ääntä) ja toiseksi eniten Johanna Häggman, kesk. (2 194). Muita yli tuhat ääntä saaneita ehdokkaita olivat Emmi Lintonen, sd. (1 383), Miia Nahkuri, sd. (1 215), Päivi Räsänen, kd. (1 191), Erja Hirviniemi, vas. (1 132), Juha Isosuo, kok. (1 115) ja Pirjo Alijärvi, sd. (1 041). Valituista pienimmät henkilökohtaiset äänimäärät saivat Emma Kolu, vihr. (182 ääntä), Otto Eriksson, ps. (218) ja Mika Lartama, ps. (224).[14]
Naisenemmistö kasvoi 62,7 prosenttiin valtuustopaikoista, kun naiset ottivat yhden lisäpaikan.
Edellisiin vaaleihin verrattuna SDP kasvatti paikkamääräänsä eniten (+4 paikkaa), ja Perussuomalaiset menetti eniten paikkoja (-2). Pienimmät, yhden paikan puolueet menettivät ainoan valtuutettunsa. Ainoa vaaliliitto puolueiden välillä tehtiin RKP:n ja Kokoomuksen kesken, joista edellinen jäi ilman paikkoja.[15]
2022
muokkaaVuoden 2022 vaaleissa yli tuhat ääntä saaneita ehdokkaita olivat Kaisa Lepola, sd. (1 534 ääntä), Lulu Ranne, ps. (1 517), Johannes Koskinen, sd. (1 415), Sanni Grahn-Laasonen, kok. (1 258), Tarja Filatov, sd. (1 254), Johanna Häggman, kesk. (1 166) Juha Isosuo, kok. (1 157) ja Päivi Räsänen, kd. (1 117). Valituista pienimmät henkilökohtaiset äänimäärät saivat Hannele Saari, kd. (187 ääntä), Kylli Kylliäinen, kd. (191) ja Teppo Turja, ps. (192).[16]
Huomionarvoista vaaleissa oli naisehdokkaiden suuri menestys; Yhdessäkään naisehdokkaita asettaneessa puolueessa ei miesehdokas saanut suurinta äänimäärää[17], ja naiset ottivat 61 prosenttia valtuustopaikoista.
Ainoa vaaliliitto puolueiden välillä tehtiin Valta kuuluu kansalle -puolueen ja Kristallipuolueen kesken, mikä tuotti 59:nnen vertausluvun (1 030). Siten viimeinen valtuustopaikka meni VKK:lle, jolla oli vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas.[17]
Kotikunnittain tarkasteltuna hyvinvointialueen suurin kaupunki Hämeenlinna sai läpi eniten valtuutettuja, 26 paikkaa 59:stä. Toiseksi suurin kaupunki Riihimäki sai 13 valtuustopaikkaa, ja kolmanneksi suurin Forssa otti 6 paikkaa. Janakkala ja Loppi saivat kumpikin 5 edustajaa, Hattula 3 ja Hausjärvi yhden.[16] Täten maakunnasta jäi neljä kuntaa ilman valtuutettua.
Tultuaan valituksi ministeriksi kesällä 2023 aloittaneeseen tasavallan hallitukseen Grahn-Laasonen (kok.) ja Ranne (ps.) jättivät aluevaltuutetun tehtävänsä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Heiskanen, Pietu: Ministeri Ikonen: Valtio ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen Yle Uutiset. 24.9.2024. Viitattu 26.9.2024.
- ↑ Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kanta-Hämeen maakunta. Wikipedia, 7.12.2024. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kanta-Hämeen keskussairaala - OmaHäme omahame.fi. Arkistoitu 13.1.2023. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Janakkalan sairaala Oma Häme. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Vanajaveden sairaala Oma Häme. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Yritys Fimlab. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Viki Salonen, Sanni Koivuniemi: Oma Hämeen palveluverkkoluonnos: Kanta-Hämeen terveysasemien määrä putoaa noin puoleen nykyisestä – Näitä toimipisteitä ollaan sulkemassa Hämeen Sanomat. 25.1.2024. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Etusivu Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Kanta-Hämeen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 18.4.2025.
- ↑ Kanta-Hämeen hyvinvointialue, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 18.4.2025.
- ↑ a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.4.2022.