Avaa päävalikko
Wikipedia

Päivi Räsänen

suomalainen poliitikko

Päivi Maria Räsänen (o.s. Kuvaja; s. 19. joulukuuta 1959 Sonkajärvi) on suomalainen poliitikko, lääkäri ja kirjailija. Hän on ollut Hämeen vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 1995, Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2004–2015 ja sisäministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa vuodesta 2011 toukokuuhun 2015 asti. Riihimäen kaupunginvaltuutettu Räsänen on ollut vuodesta 1993.

Päivi Räsänen
Päivi Räsänen Suomi-areena-tapahtumassa vuonna 2015.
Päivi Räsänen Suomi-areena-tapahtumassa vuonna 2015.
Suomen sisäministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–24.6.2014
Stubbin hallitus
24.6.2014–29.5.2015
Edeltäjä Anne Holmlund
Seuraaja Petteri Orpo
Kansanedustaja
24.3.1995–
Ryhmä/puolue kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 19. joulukuuta 1959 (ikä 59)
Sonkajärvi
Ammatti lääkäri
Puoliso Niilo Räsänen
(1985–)
Tiedot
Puolue kristillisdemokraatit
Koulutus lääketieteen lisensiaatti (1984)
Uskonto luterilaisuus[1]
Aiheesta muualla
www.paivirasanen.fi

TaustaMuokkaa

Räsänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Etelä-Karjalassa, Joutsenon Konnunsuolla.[2] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Joutsenon lukiosta kuudella laudaturilla vuonna 1978.[3] Vuonna 1984 Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta [4] ja työskenteli Riihimäen aluesairaalan sisätautien osaston lääkärinä vuosina 1985–1988, yksityislääkärinä 1988–1992 sekä valtion työterveyslääkärinä 1992–1995.[5]

Poliittinen uraMuokkaa

 
Räsänen vuonna 2009.

Räsänen oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 1991 eduskuntavaaleissa puolueeseen sitoutumattomana ehdokkaana, muttei tullut valituksi. Vuonna 1993 hänet valittiin Riihimäen kaupunginvaltuustoon ja vuoden 1995 vaaleissa eduskuntaan.[5] Vuonna 2003 Räsänen valittiin eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja 2004 puolueen puheenjohtajaksi.[6] Kesäkuussa 2011 hänestä tuli Kataisen hallituksen sisäministeri.[7]

Räsäsen läheinen liittolainen on Sari Essayah.[8] Kun Essayah putosi eduskunnasta vuonna 2007, Räsänen palkkasi hänet puoluesihteeriksi Annika Kokon tilalle.[8][9] Kokko erosi kristillisdemokraateista heinäkuussa 2007 ja liittyi elokuussa kokoomuksen jäseneksi.[10]

Räsäsen jyrkät kannat muun muassa homoseksuaalisuuteen, naispappeuteen ja aborttiin saivat monet keskeiset puolueen kansanedustajat jättäytymään pois vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Puolueen aiempi puheenjohtaja Bjarne Kallis perusteli luopumistaan sillä, että provosoituminen esimerkiksi homojen parisuhteista on vienyt huomion tärkeämmiltä asioilta kuten tuloerojen kasvulta. Myös kansanedustaja Kari Kärkkäinen näki kristillisdemokraattien muuttumisen uskontopuolueeksi ja moraalinvartijaksi ongelmallisena.[11]

Räsänen sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 6 995 ääntä.[12] Räsäsen kampanjakulut olivat ennakkoilmoituksen tehneistä eduskuntapuolueiden puheenjohtajista toiseksi pienimmät, 18 053 euroa, joista hänen omia varojaan oli 5 011 euroa. Yksityishenkilöiltä saatua tukea oli yhteensä 2 800 euroa, yrityksiltä 2 389 euroa ja puolueyhdistyksiltä yhteensä 2 700 euroa. Puolue tuki puheenjohtajaansa 5 153 euroa.[13]

Vaalien jälkeen Warkauden Lehti otsikoi ”Räsänen karkottaa äänestäjät” kertoen Varkauden puolueosaston haluavan ottaa etäisyyttä emäpuolueen vanhoillisiin linjauksiin ja puolueen Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen Jarmo Ihalaisen valittelevan puolueen surkeaa äänisaalista kevään 2011 vaaleissa. [14]

Räsänen oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa mutta kristillisdemokraatit eivät saaneet yhtään paikkaa parlamenttiin.

Räsänen ei asettunut ehdolle valittaessa elokuussa 2015 puolueelle puheenjohtajaa.[15]

Tehtävät eduskunnassaMuokkaa

VaalimenestysMuokkaa

Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
1992 Riihimäen kaupunki Valittu
1996 Riihimäen kaupunki 514 4 % Valittu
2000 Riihimäen kaupunki 980 9,6 % Valittu
2004 Riihimäen kaupunki 711 6,5 % Valittu
2008 Riihimäen kaupunki 636 5,2 % Valittu
2012 Riihimäen kaupunki 473 3,8 % Valittu
2017 Riihimäen kaupunki 359 2,8 % Valittu
   
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1991 Hämeen läänin eteläinen
vaalipiiri 		Ei valittu
1995 Hämeen läänin eteläinen
vaalipiiri 		5 974 Valittu
1999 Hämeen vaalipiiri 11 407 Valittu
2003 Hämeen vaalipiiri 8 976 Valittu
2007 Hämeen vaalipiiri 8 053 Valittu
2011 Hämeen vaalipiiri 6 995 Valittu
2015 Hämeen vaalipiiri 7 545 Valittu
2019 Hämeen vaalipiiri 6 616 Valittu

Poliittisia kantojaMuokkaa

Räsänen on eduskuntatyössä profiloitunut erityisesti terveydenhuollon ja perhepolitiikan kysymyksiin.

AborttiMuokkaa

Räsänen sanoi Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että vaikka jo 1950-luvulla laillistettiin abortti mm. raiskaus- ja insestitapauksissa ja sittemmin yleisemmin, Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa, koska Jeesuksen ihmisyyden sanottiin alkaneen jo Marian raskaudesta. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä. [16]

Vuonna 1989 Räsänen oli yhdessä miehensä Niilon, lääkäri Pekka Reinikaisen, Leif Nummelan sekä Nigel Cameronin kanssa kirjoittamassa kirjaa nimeltä Uuden lääketieteen uhrit, jossa hän käsittelee aborttia, ihmisarvoa, koeputkilapsia ja vammaisuutta. Räsäsen mukaan raskaudenkeskeytys on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan. Suomessa on laillista suorittaa abortti ennen 12. raskausviikkoa ja TEO:n luvalla sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella suoritettua raskaudenkeskeytystä ennen 20. raskausviikkoa. Räsänen on tehnyt useita lakialoitteita, joissa hän on vaatinut hallitusta kumoamaan aborttilaista pykälä, jolla sallitaan vammaisuutta epäiltäessä myöhäiset raskaudenkeskeytykset.[17]

Huhtikuussa 2019 Räsänen piti Yhdysvaltojen kiristynyttä abortti-ilmapiiriä hyvänä asiana. Esimerkiksi Kentuckyssa, Georgiassa, Mississippissä ja Ohiossa hyväksyttiin lait, jotka kieltävät abortin kuudennen raskausviikon jälkeen. Alabamassa raiskaus ja insesti eivät lainmuutoksen myötä kelpaa abortin syyksi, ja laittoman abortin tehnyt lääkäri voi saada jopa 99 vuoden vankeusrangaistuksen. Räsänen toivoi Suomeen samanlaista lainsäädäntöä kuin Alabamassa. Hän piti aborttilakikiristyksiä vastareaktiona New Yorkin lakimuutokselle, jonka myötä abortti on sallittu vielä 24. raskausviikolla, ja sen jälkeenkin perustellusta syystä.[18] Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tyrmäsi Räsäsen puheet aborttilainsäädännön kiristämisestä.[19]

ElinsiirrotMuokkaa

Räsänen teki vuonna 2009 lakialoitteen, jonka tavoitteena oli lisätä elinsiirtojen määrää. Aloitteessa esitetään luovuttavaksi lähiomaisten ja muiden läheisten veto-oikeudesta eli mahdollisuudesta vastustaa luovutusta, mikä nopeuttaisi elinsiirtotoimintaa.[20] Hallitus antoi asiasta oman esityksen, ja vuonna 2010 lakiin kirjattiin vastaavansisältöinen muutos.[21][22]

Naiseus ja feminismiMuokkaa

Räsänen pitää suurena harhana ”feminististä kapinakulttuuria”, jossa sukupuolten tasa-arvo hänen mukaansa vääristyy samanlaisuuden vaatimukseksi. Räsänen väittää, että tämä tuo nykynaisen elämään tuskaa ja tuhoa yhtä lailla kuin naisen ihmisarvon loukkaukset. Hänen mielestään kirkon kannattaisi muistuttaa, että luomisjärjestyksen seurauksena miehellä ja vaimolla on erilainen (ei eriarvoinen) asema avioliitossa.[23][24] Räsänen on sanonut olevansa miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannattaja, mutta feminismiin liitetään hänen mukaansa tavoitteita, joita hän ei kannata, kuten ”syntymättömien lasten ihmisoikeuksien vähättely”.[25]

Avosuhteet ja avioliittoMuokkaa

Räsäsen pohjaa perhearvoja koskevat mielipiteensä osin Lutherin teksteihin. Hänen mukaansa avosuhteet ovat huono pohja avioliitolle, koska niissä ei synny sitoumusta suhteen pysyvyydelle. Räsänen kannustaa seurakuntia opettamaan nuorille seksuaalivalistusta, jotka pohjautuisivat ”Raamatun koeteltuihin perhe- ja seksuaaliarvoihin”. Räsänen toivoo, että nuori saisi edes kerran kuulla aikuisen perustellusti kertovan, miksi seksi kannattaa säästää avioliittoon.[23]

HomoseksuaalitMuokkaa

Räsäsen mielestä homoseksuaalisuus ja sen harjoittaminen on syntiä, eikä samaa sukupuolta edustavien välisiä avioliittoja tulisi siksi sallia.[26] Räsäsen mielestä heteroseksuaalinen aviosuhde sisältää sukupuolisuuden rikkauden ja ytimen: miehen ja naisen erilaisuudesta nousevan jännitteen sekä periaatteellisen mahdollisuuden yhteisiin lapsiin. Homoseksuaalisesta suhteesta ja muista ”seksuaalisista poikkeavuuksista” nämä hänen mukaansa puuttuvat. Virallisen homoliittoinstituution perustaminen ei ole Räsäsen mielestä vain pienen marginaaliryhmän asia, vaan koskettaa syvästi koko yhteiskuntaa.[23] Vuonna 2004 Räsänen kirjoitti Luther-säätiölle homoseksuaalisuutta koskevan pamfletin.[27][28]

Räsänen on vastustanut samaa sukupuolta olevien parien adoptiomahdollisuutta[29] sekä naisparien ja yksinäisten naisten oikeutta hedelmöityshoitoihin[30].

Vuonna 2010 Räsänen vastusti samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista avioliitto-oikeutta Ylen lähettämässä A2 Teema Homoilta-keskusteluohjelmassa. Vaikka Räsänen oli ohjelmassa mukana yksityishenkilönä eikä luterilaisen kirkon edustajana,[31] ohjelmaa seurasi merkittävä eroaalto kirkosta.[32][33][34] Kristillisdemokraatit tukivat julkisesti puheenjohtajaansa[35] ja kirkosta eroamisten ohella Suomen Kristillisdemokraattien kerrottiin saaneen Homoillan jälkeen yli tuhat uutta jäsentä[36].

Seta ilmaisi Kataisen hallituksen muodostuttua epäilevänsä Räsäsen kykeneväisyyttä toimia sisäministerinä.[37][38] Vuonna 2010 Jyväskylän Seta uhkasi nostaa oikeusjutun kolumnista, jossa Pride-kulkuetta arvosteltiin ”provokaatioksi”. Räsänen syytti Setaa sananvapauden vaarantamisesta.[39][40][41]

Räsänen kritisoi kesäkuussa 2019 kirkkoa Pride-tapahtumaan osallistumisesta. Räsänen pohti Twitter-julkaisussaan: Miten kirkon oppiperusta, raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?. Julkaisun yhteyteen Räsänen oli liittänyt kuvan Raamatun tekstistä, jossa kerrotaan miesten ja naisten ”luonnollisesta yhteydestä”.[42] Hän myös julkaisi arkkipiispa Tapio Luomalle avoimen kirjeen, jossa esitti huolensa siitä, että kirkko oli ilmoittautunut Priden viralliseksi kumppaniksi. Räsäsen kannanottojen myötä kirkosta erosi lähipäivinä satoja ihmisiä.[43] Poliisi aloitti elokuussa 2019 Räsäsen Twitter-viesteistä esitutkinnan.[44]

MaahanmuuttoMuokkaa

Ennen ministeriksi nousemistaan Räsänen kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneeksi. Vuonna 2010 Räsänen sanoi, että Suomen tulisi valita tarkemmin ne pakolaiset, joita maahan otetaan ja etsiä ryhmiä, joiden integroituminen kulttuurisesti ja uskonnollisesti on helpompaa, esimerkiksi vainottuja kristittyjä.[45][46] Maahanmuuttoasioista vastaavana sisäministerinä Räsänen on kuitenkin vaatinut Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Räsänen haluaisi ottaa lisää pakolaisia etenkin Syyriasta.[47]

Poliittiset virkanimityksetMuokkaa

Vuonna 2010 (STT 20.2.2010) Räsänen ilmoitti yksiselitteisesti vastustavansa poliittisia virkanimityksiä. Räsästä kuitenkin syytettiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän syyskuussa 2012 nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi Päivi Nergin, joka oli ollut kristillisdemokraattien jäsen, ja samaa virkaa haki joidenkin mielestä viisi huomattavasti kokeneempaa henkilöä.[48] Räsänen kiisti syytökset.[49]

UskontoMuokkaa

Heinäkuussa 2013 Räsänen puhui kansanlähetyspäivillä Kankaanpäässä ja kehotti ihmisiä seuraamaan Raamattua, vaikka se olisi ristiriidassa lain kanssa.[50] Sisäministerinä tuolloin toimineen Räsäsen lausunto aiheutti runsaasti keskustelua ja johti kirkosta eroamisiin.[51]

YksityiselämäMuokkaa

Räsänen on naimisissa teologian tohtori Niilo Räsäsen kanssa. Heillä on viisi lasta. Lapsista Saara oli mukana politiikassa Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä kaudella 2008–2012.[52][53] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Riihimäen valtuustoon valittiin Räsäsen toinen tytär, Esteri.[54]

JulkaisutMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Simula, Matti: ”Uskossaan ehdottomat” – näin kristillisdemokraatit vastasivat SK:n kyselyssä Suomen Kuvalehti. 19.8.2011. Viitattu 15.12.2011.
  2. ↑ "Etsin vankilasta seikkailua" Iltalehti. 18.8.2008. Alma Media. Viitattu 5.4.2012.
  3. ↑ Näin poliitikot menestyivät lukiossa – katso todistukset! Iltalehti. 2.6.2012. Alma Media. Viitattu 2.2.2016.
  4. ↑ Suomen lääkäriliitto: Suomen lääkärit 2002, finlands läkare. Suomen lääkäriliitto, Karisto, 2003. ISBN 951-9433-44-9. sivu 889
  5. ↑ a b Päivi Räsänen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  6. ↑ Karhunen, Panu: Päivi Räsäsen hurja muodonmuutos Iltasanomat.fi. 26.3.2011. Viitattu 5.4.2012.
  7. ↑ Päivi Räsäsestä sisäministeri 20.6.2011. MTV.fi. Viitattu 2.11.2014.
  8. ↑ a b "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8
  9. ↑ Simula, Matti & Ervasti, Pekka & Lappalainen, Tuomo: Goljatia vastaan. Suomen kuvalehti, 13.1.2012, nro 2, s. 45. Ehdokas Sari Essayah, tähtäättekö todellisuudessa seuraaviin eduskuntavaaleihin? Viitattu 20.1.2012.
  10. ↑ Hara, Margit: Kristillisdemokraattien ex-puoluesihteeri siirtyi Kokoomukseen Nykypäivä. 10.8.2007. Viitattu 30.10.2014.
  11. ↑ Sharma, Leena: Päivin piinaviikot: suosio sataa perussuomalaisten laariin Suomen Kuvalehti. 24.2.2011. Viitattu 30.10.2014.
  12. ↑ Eduskuntavaalit 2011: Tulospalvelu Vaalikone.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2014.
  13. ↑ Anni Sinnemäeltä jättisijoitus vaalikassaan: Yli 40 000 euroa omasta pussista Iltalehti. 15.4.2011. Viitattu 15.4.2011.
  14. ↑ Räsänen karkottaa äänestäjät, Warkaudenlehti.fi 19.4.2011
  15. ↑ Kari Mustonen: Kristillisdemokraattien surkea vaalimenestys kypsytti Räsäsen eropäätökseen 1.6.2015. Yle.fi/uutiset. Viitattu 1.6.2015.
  16. ↑ Gladiolus, kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008.
  17. ↑ Päivi Räsänen: Abortoitu vaikeroi tunteja Iltalehti.fi. 30.4.2010. Viitattu 1.11.2010.
  18. ↑ Parkkonen, Tommi: Päivi Räsänen iloitsee USA:ssa kiristyneestä aborttilainsäädännöstä: ”Olen tosi ilahtunut – sama Suomeen” iltalehti.fi. 19.5.2019. Viitattu 20.5.2019.
  19. ↑ Pikkarainen, Aleksanteri: Asiantuntija tyrmää Räsäsen aborttipuheet: ”Emme missään nimessä hyväksy” iltalehti.fi. 19.5.2019. Viitattu 20.5.2019.
  20. ↑ Vierula, Hertta: Elinsiirtolakiin kaivataan täsmennystä Lääkärilehti. 31.8.2009. Viitattu 2.11.2011.
  21. ↑ Krister Höckerstedt ja Terhi Hermanson: Lakiehdotuksilla pyritään lisäämään elinsiirtoja. Duodecim, 2010, nro 126(9):, s. 993-5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.11.2010.
  22. ↑ Elinsiirrot helpottuvat 8.6.2010. Eduskunta. Viitattu 2.11.2014.
  23. ↑ a b c Räsänen, Päivi (lyhentänyt Kurt Hellstrand): Yhteiskunnan ja kirkon perhe- ja avioliittopolitiikka (Internet Archive) 3.11.2000. Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 1.11.2010.
  24. ↑ Huttunen, Juhani: Naispappeuden vastustajien kootut herjaukset Kirkko & kaupunki. 9.9.2008. Viitattu 1.11.2010.
  25. ↑ Karvala, Kreeta: Puoluejohtajat IL-tentissä: Feministi vai tasa-arvon kannattaja? Iltalehti.fi. 8.3.2015. Iltalehti. Viitattu 17.12.2017.
  26. ↑ Ruonankoski, Eetu: Päivi Räsänen Avioliitto-kirjassaan: "On julmaa jos homoutta ei sanota synniksi" – tutkija hämillään näkemyksistä MTV.fi. 5.7.2016. Viitattu 5.7.2016.
  27. ↑ Päivi Räsäsen vaiettu yhteys ääriliikkeeseen – "homous on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö" Iltasanomat.fi. 19.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  28. ↑ Räsänen, päivi: Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi: Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen (pamfletti) 2004. Luther-Säätiö. Viitattu 30.10.2014.
  29. ↑ Homoparien adoptiolaki: He äänestivät vastaan Iltalehti. 15.5.2009. Viitattu 1.11.2010.
  30. ↑ Räsänen: Hedelmöityshoidoissa turvatta lapsen oikeus sekä äitiin että isään 26.1.2005. KD Naiset. Viitattu 2.11.2014.
  31. ↑ Nelonen: Arkkipiispa sanoutuu irti homovastaisuudesta MTV.fi. 17.10.2010. Viitattu 18.10.2010.
  32. ↑ Räsänen: Todellinen hajaannus kirkossa ehkä vasta edessä Yle Uutiset. 18.10.2010. Viitattu 18.10.2010.
  33. ↑ Piispat: Kirkon selkeytettävä homolinjaansa Yle uutiset. 18.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
  34. ↑ Kuukausittaiset eromäärät 2007-2010 eroakirkosta.fi. 19.10.2010. Eroakirkosta.fi. Viitattu 1.11.2010.
  35. ↑ Kristillisdemokraatit tukevat Päivi Räsästä homoasiassa Kaleva.fi. 19.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
  36. ↑ Kristillisdemokraateilla yli tuhat uutta jäsentä 27.10.2010. Nelonen. Viitattu 2.11.2014.
  37. ↑ Tiedote: Seta järkyttynyt Räsäsen kommenteista tulevana sisäministerinä 18.6.2011. Seta. Viitattu 2.11.2014.
  38. ↑ Seta epäilee Päivi Räsäsen sopivuutta sisäministerin tehtävään Iltasanomat.fi. 18.6.2011. Viitattu 2.11.2014.
  39. ↑ Päivi Räsänen: Setan uhkaus oli pöyristyttävä Keskisuomalainen. 16.7.2010. Viitattu 2.11.2014.
  40. ↑ Räsänen, Päivi: Sananvapaus uhattuna Päivi Räsäsen blogi. 16.7.2010. Suomen Kristillisdemokraatit. Viitattu 2.11.2014.
  41. ↑ Kokoomus liputtaa homoadoption puolesta 06.07.2008. Suomen Kristillisdemokraatit.
  42. ↑ Ripaoja, Anttijussi: Päivi Räsänen kirkon Pride-yhteistyöstä: ”Häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi” Ilta-Sanomat. 18.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
  43. ↑ Sillfors, Mikko: Kirkosta erotaan jälleen sankoin joukoin – Päivi Räsänen taas osallisena eropiikkiin eikä hän hyväksy arkkipiispa Tapio Luoman vastausta kirkon osallistumisesta Pride-tapahtumaan Iltalehti. 20.6.2019.
  44. ↑ Poliisi epäilee Päivi Räsästä, Hussein al-Taeeta ja Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – esitutkinnat kesken Ilta-Sanomat. 23.8.2019. Viitattu 23.8.2019.
  45. ↑ Maahanmuuttopolitiikka epäonnistunut Iltalehti. 3.4.2010. Iltalehti.fi. Viitattu 29.11.2010.
  46. ↑ Manner, Maria: Konservatiivien kuningatar Ylioppilaslehti. 29.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
  47. ↑ Toivonen, Terhi: Sisäministeri Räsänen ottaisi Suomeen 300 kiintiöpakolaista lisää ensi vuonna Yle. 9.7.2014. Viitattu 9.7.2014.
  48. ↑ Räsäsen suojatin hämmentävä nimitysperustelu: "Laaja-alaisin, syvällisin, paras kaikista" Talouselämä. 5.9.2012. Viitattu 4.11.2012.
  49. ↑ Hallitukseen pääsy takaa virkoja myös pienpuolueille Yle Uutiset. 20.6.2013. Viitattu 30.10.2014.
  50. ↑ Räsänen kehotti noudattamaan Raamattua, vaikka laki sanoisi vastaan Kaleva.fi. 10.7.2013. Viitattu 26.7.2015.
  51. ↑ Räsäsen puheista taas kirkostaeroamisbuumi City.fi. 11.7.2013. Viitattu 26.7.2015.
  52. ↑ Pantsu, Pekka: Päivi Räsäsen tytär läpi lukiolaisten äänillä Riihimäellä Iltasanomat.fi. 26.10.2008. Viitattu 2.4.2010.
  53. ↑ Lehtniemi, Ninni: Pyhän cheerleader Ylioppilaslehti. 11.12.2009. Viitattu 3.6.2010.
  54. ↑ Keski-Korpela, Nina: Päivi Räsäsen ja Tarja Filatovin tyttäretkin valtuustoon Yle Uutiset. 28.10.2012. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päivi_Räsänen&oldid=18524707”