Päivi Räsänen
Päivi Maria Räsänen (o.s. Kuvaja; s. 19. joulukuuta 1959 Sonkajärvi) on suomalainen poliitikko, lääkäri ja kirjailija. Hän on ollut Hämeen vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 1995, Suomen kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2004–2015 ja sisäministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa vuodesta 2011 toukokuuhun 2015 asti. Riihimäen kaupunginvaltuutettu Räsänen on ollut vuodesta 1993.
| Päivi Räsänen | |
|---|---|
 Päivi Räsänen Suomi-areena-tapahtumassa vuonna 2015. |
|
| Suomen sisäministeri | |
| Edeltäjä | Anne Holmlund |
| Seuraaja | Petteri Orpo |
| Kristillisdemokraattien puheenjohtaja | |
|
2004–2015
|
|
| Edeltäjä | Bjarne Kallis |
| Seuraaja | Sari Essayah |
| Kansanedustaja | |
|
24.3.1995–
|
|
| Ryhmä/puolue | kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Hämeen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. joulukuuta 1959 Sonkajärvi |
| Ammatti | lääkäri |
| Puoliso |
Niilo Räsänen (1985–) |
| Tiedot | |
| Puolue | kristillisdemokraatit |
| Koulutus | lääketieteen lisensiaatti (1984) |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Uskonto | luterilaisuus[1] |
| Aiheesta muualla | |
| www.paivirasanen.fi | |
Räsänen on pisimpään eduskuntapuolueen naispuolisena puheenjohtajana toiminut (2004–2015) suomalainen poliitikko.[2]
TaustaMuokkaa
Räsänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Etelä-Karjalassa, Joutsenon Konnunsuolla.[3] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Joutsenon lukiosta kuudella laudaturilla vuonna 1978.[4] Vuonna 1984 Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta [5] ja työskenteli Riihimäen aluesairaalan sisätautien osaston lääkärinä vuosina 1985–1988, yksityislääkärinä 1988–1992 sekä valtion työterveyslääkärinä 1992–1995.[6]
Poliittinen uraMuokkaa
Räsänen oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 1991 eduskuntavaaleissa puolueeseen sitoutumattomana ehdokkaana, muttei tullut valituksi. Vuonna 1993 hänet valittiin Riihimäen kaupunginvaltuustoon ja vuoden 1995 vaaleissa eduskuntaan.[6] Vuonna 2003 Räsänen valittiin eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja 2004 puolueen puheenjohtajaksi.[7] Kesäkuussa 2011 hänestä tuli Kataisen hallituksen sisäministeri.[8]
Räsäsen läheinen liittolainen on Sari Essayah.[9] Kun Essayah putosi eduskunnasta vuonna 2007, Räsänen palkkasi hänet puoluesihteeriksi Annika Kokon tilalle.[9][10] Kokko erosi kristillisdemokraateista heinäkuussa 2007 ja liittyi elokuussa kokoomuksen jäseneksi.[11]
Räsäsen jyrkät kannat muun muassa homoseksuaalisuuteen, naispappeuteen ja aborttiin saivat monet keskeiset puolueen kansanedustajat jättäytymään pois vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Puolueen aiempi puheenjohtaja Bjarne Kallis perusteli luopumistaan sillä, että provosoituminen esimerkiksi homojen parisuhteista on vienyt huomion tärkeämmiltä asioilta kuten tuloerojen kasvulta. Myös kansanedustaja Kari Kärkkäinen näki kristillisdemokraattien muuttumisen uskontopuolueeksi ja moraalinvartijaksi ongelmallisena.[12]
Räsänen sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 6 995 ääntä.[13] Räsäsen kampanjakulut olivat ennakkoilmoituksen tehneistä eduskuntapuolueiden puheenjohtajista toiseksi pienimmät, 18 053 euroa, joista hänen omia varojaan oli 5 011 euroa. Yksityishenkilöiltä saatua tukea oli yhteensä 2 800 euroa, yrityksiltä 2 389 euroa ja puolueyhdistyksiltä yhteensä 2 700 euroa. Puolue tuki puheenjohtajaansa 5 153 euroa.[14]
Varkauden puolueosasto halusi vaalien jälkeen ottaa etäisyyttä emäpuolueen vanhoillisiin linjauksiin ja puolueen Pohjois-Savon piirihallituksen jäsen Jarmo Ihalaisen valitteli puolueen surkeaa äänisaalista kevään 2011 vaaleissa.[15]
Räsänen oli ehdolla vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa mutta kristillisdemokraatit eivät saaneet yhtään paikkaa parlamenttiin.
Räsänen ei asettunut ehdolle valittaessa elokuussa 2015 puolueelle puheenjohtajaa.[16]
Tehtävät eduskunnassaMuokkaa
- Sivistysvaliokunta 1995–1997, 1998–1999
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta 1995–1999 (varajäsen), 1999–2003, 2007–2011
- Ulkoasiainvaliokunta 1999–2003 (varajäsen), 2007–2011 (varajäsen)
- Tulevaisuusvaliokunta 2003–2007
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 2003–2007 (varajäsen)
- Lakivaliokunta 2004–2007 (varajäsen)
- Valtiovarainvaliokunta 2011
- Valitsijamiehet 1995–1999 (varajäsen)
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 2007 (varajäsen), 2011 (varajäsen)
- Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunta 2007–2011
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta 2007–2011 (varajäsen)
- Tarkastusvaliokunta 2015–
VaalimenestysMuokkaa
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Poliittisia kantojaMuokkaa
Räsänen on eduskuntatyössä profiloitunut erityisesti terveydenhuollon ja perhepolitiikan kysymyksiin.
AborttiMuokkaa
Räsänen sanoi Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että vaikka jo 1950-luvulla laillistettiin abortti mm. raiskaus- ja insestitapauksissa ja sittemmin yleisemmin, Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa, koska Jeesuksen ihmisyyden sanottiin alkaneen jo Marian raskaudesta. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä. [17]
Vuonna 1989 Räsänen oli yhdessä miehensä Niilon, lääkäri Pekka Reinikaisen, Leif Nummelan sekä Nigel Cameronin kanssa kirjoittamassa kirjaa nimeltä Uuden lääketieteen uhrit, jossa hän käsittelee aborttia, ihmisarvoa, koeputkilapsia ja vammaisuutta. Räsäsen mukaan raskaudenkeskeytys on aina eettinen ongelma, sillä siinä lopetetaan jo alkanut ihmiselämä. Myöhäisiin keskeytyksiin liittyy lisäksi yhdenvertaisuus- ja perusoikeusongelmia, sillä niissä vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan. Suomessa on laillista suorittaa abortti ennen 12. raskausviikkoa ja Valviran luvalla sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella suoritettua raskaudenkeskeytystä ennen 24. raskausviikkoa. Räsänen on tehnyt useita lakialoitteita, joissa hän on vaatinut hallitusta kumoamaan aborttilaista pykälä, jolla sallitaan vammaisuutta epäiltäessä myöhäiset raskaudenkeskeytykset.[18]
Huhtikuussa 2019 Räsänen piti Yhdysvaltojen kiristynyttä abortti-ilmapiiriä hyvänä asiana. Esimerkiksi Kentuckyssa, Georgiassa, Mississippissä ja Ohiossa hyväksyttiin lait, jotka kieltävät abortin kuudennen raskausviikon jälkeen. Alabamassa raiskaus ja insesti eivät lainmuutoksen myötä kelpaa abortin syyksi, ja laittoman abortin tehnyt lääkäri voi saada jopa 99 vuoden vankeusrangaistuksen. Räsänen toivoi Suomeen samanlaista lainsäädäntöä kuin Alabamassa. Hän piti aborttilakikiristyksiä vastareaktiona New Yorkin lakimuutokselle, jonka myötä abortti on sallittu vielä 24. raskausviikolla, ja sen jälkeenkin perustellusta syystä.[19] Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tyrmäsi Räsäsen puheet aborttilainsäädännön kiristämisestä.[20]
ElinsiirrotMuokkaa
Räsänen teki vuonna 2009 lakialoitteen, jonka tavoitteena oli lisätä elinsiirtojen määrää. Aloitteessa esitetään luovuttavaksi lähiomaisten ja muiden läheisten veto-oikeudesta eli mahdollisuudesta vastustaa luovutusta, mikä nopeuttaisi elinsiirtotoimintaa.[21] Hallitus antoi asiasta oman esityksen, ja vuonna 2010 lakiin kirjattiin vastaavansisältöinen muutos.[22][23]
Naiseus ja feminismiMuokkaa
Räsänen pitää suurena harhana ”feminististä kapinakulttuuria”, jossa sukupuolten tasa-arvo hänen mukaansa vääristyy samanlaisuuden vaatimukseksi. Räsänen väittää, että tämä tuo nykynaisen elämään tuskaa ja tuhoa yhtä lailla kuin naisen ihmisarvon loukkaukset. Hänen mielestään kirkon kannattaisi muistuttaa, että luomisjärjestyksen seurauksena miehellä ja vaimolla on erilainen (ei eriarvoinen) asema avioliitossa.[24][25] Räsänen on sanonut olevansa miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannattaja, mutta feminismiin liitetään hänen mukaansa tavoitteita, joita hän ei kannata, kuten ”syntymättömien lasten ihmisoikeuksien vähättely”.[26]
Avosuhteet ja avioliittoMuokkaa
Räsäsen pohjaa perhearvoja koskevat mielipiteensä osin Lutherin teksteihin. Hänen mukaansa avosuhteet ovat huono pohja avioliitolle, koska niissä ei synny sitoumusta suhteen pysyvyydelle. Räsänen kannustaa seurakuntia opettamaan nuorille seksuaalivalistusta, jotka pohjautuisivat ”Raamatun koeteltuihin perhe- ja seksuaaliarvoihin”. Räsänen toivoo, että nuori saisi edes kerran kuulla aikuisen perustellusti kertovan, miksi seksi kannattaa säästää avioliittoon.[24]
HomoseksuaalitMuokkaa
Räsäsen mielestä homoseksuaalisuus ja sen harjoittaminen on syntiä, eikä samaa sukupuolta edustavien välisiä avioliittoja tulisi siksi sallia.[27] Räsäsen mielestä heteroseksuaalinen aviosuhde sisältää sukupuolisuuden rikkauden ja ytimen: miehen ja naisen erilaisuudesta nousevan jännitteen sekä periaatteellisen mahdollisuuden yhteisiin lapsiin. Homoseksuaalisesta suhteesta ja muista ”seksuaalisista poikkeavuuksista” nämä hänen mukaansa puuttuvat. Virallisen homoliittoinstituution perustaminen ei ole Räsäsen mielestä vain pienen marginaaliryhmän asia, vaan koskettaa syvästi koko yhteiskuntaa.[24] Vuonna 2004 Räsänen kirjoitti Luther-säätiölle homoseksuaalisuutta koskevan pamfletin Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.[28][29]
Räsänen on vastustanut samaa sukupuolta olevien parien adoptiomahdollisuutta[30] sekä naisparien ja yksinäisten naisten oikeutta hedelmöityshoitoihin[31].
Vuonna 2010 Räsänen vastusti samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaista avioliitto-oikeutta Ylen lähettämässä A2 Teema Homoilta-keskusteluohjelmassa. Vaikka Räsänen oli ohjelmassa mukana yksityishenkilönä eikä luterilaisen kirkon edustajana,[32] ohjelmaa seurasi merkittävä eroaalto kirkosta.[33][34][35] Kristillisdemokraatit tukivat julkisesti puheenjohtajaansa[36] ja kirkosta eroamisten ohella Suomen Kristillisdemokraattien kerrottiin saaneen Homoillan jälkeen yli tuhat uutta jäsentä[37].
Seta ilmaisi Kataisen hallituksen muodostuttua epäilevänsä Räsäsen kykeneväisyyttä toimia sisäministerinä.[38][39] Vuonna 2010 Jyväskylän Seta uhkasi nostaa oikeusjutun kolumnista, jossa Pride-kulkuetta arvosteltiin ”provokaatioksi”. Räsänen syytti Setaa sananvapauden vaarantamisesta.[40][41][42]
Räsänen kritisoi kesäkuussa 2019 kirkkoa Pride-tapahtumaan osallistumisesta. Räsänen pohti Twitter-julkaisussaan: Miten kirkon oppiperusta, raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?. Julkaisun yhteyteen Räsänen oli liittänyt kuvan Raamatun tekstistä, jossa kerrotaan miesten ja naisten ”luonnollisesta yhteydestä”.[43] Hän myös julkaisi arkkipiispa Tapio Luomalle avoimen kirjeen, jossa esitti huolensa siitä, että kirkko oli ilmoittautunut Priden viralliseksi kumppaniksi. Räsäsen kannanottojen myötä kirkosta erosi lähipäivinä satoja ihmisiä.[44] Poliisi aloitti elokuussa 2019 Räsäsen Twitter-viesteistä esitutkinnan.[45]
Professori Jaana Hallamaa ottaa alun perin Kanavassa julkaistussa laajassa kirjoituksessaan kantaa Räsäsen homokannanottoihin. Hän toteaa, että ne on suunnattu ensisijaisesti omalle kannattajayhteisölle. Hallamaan mukaan Räsänen on jättänyt vaille huomiota sen, kuinka hänen kommenttinsa vahingoittavat yhtä ihmisryhmää.[46]
MaahanmuuttoMuokkaa
Ennen ministeriksi nousemistaan Räsänen kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa epäonnistuneeksi. Vuonna 2010 Räsänen sanoi, että Suomen tulisi valita tarkemmin ne pakolaiset, joita maahan otetaan ja etsiä ryhmiä, joiden integroituminen kulttuurisesti ja uskonnollisesti on helpompaa, esimerkiksi vainottuja kristittyjä.[47][48] Maahanmuuttoasioista vastaavana sisäministerinä Räsänen on kuitenkin vaatinut Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Räsänen haluaisi ottaa lisää pakolaisia etenkin Syyriasta.[49]
Poliittiset virkanimityksetMuokkaa
Vuonna 2010 (STT 20.2.2010) Räsänen ilmoitti yksiselitteisesti vastustavansa poliittisia virkanimityksiä. Räsästä kuitenkin syytettiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän syyskuussa 2012 nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi Päivi Nergin, joka oli ollut kristillisdemokraattien jäsen, ja samaa virkaa haki joidenkin mielestä viisi huomattavasti kokeneempaa henkilöä.[50] Räsänen kiisti syytökset.[51]
RikosepäilytMuokkaa
Päivi Räsänen on kahdessa erillisessä tapauksessa epäiltynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
Kesäkuussa 2019 Räsänen arvosteli Twitterissä kirkkoa osallistumisesta Helsinki Pride -tapahtumaan. Räsäsen tviittauksessa kysyttiin "Miten kirkon oppiperusta, #raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi." Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vastauksen mukaan Prideen lähtemisestä teki päätöksen Kirkkohallituksen johtoryhmä, ja myös arkkipiispa oli päätöksen takana.[43] Räsästä kuulusteltiin viestin takia Pasilan poliisitalolla neljä tuntia.[52]
Toinen tapaus alkoi marraskuussa 2019. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen määräsi esitutkinnan aloitettavaksi Räsäsen kirjoituksesta "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi", jonka Suomen Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004. Poliisi oli aiemmin päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Esitutkinnasta vastaa Helsingin poliisilaitos.[53] Huhtikuussa 2021 valtakunnansyyttäjä nosti syytteen häntä vastaan kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[54]
Räsänen on maaliskuussa 2020 kertonut saavansa tarvitessaan apua kristillistä oikeistoa edustavalta amerikkalaistaustaiselta Alliance Defending Freedom (ADF) -verkostolta. Verkostoon kuuluu tuhansia juristeja, ja se on perehtynyt muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin ja Räsänen on jo saanut verkostolta asiantuntijatukea.[55]
Räsäsen tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota. Toukokuussa 2021 kymmenen yhdysvaltalaista professoria ja akateemikkoa julkaisi avoimen kirjeen Yhdysvaltain kansainväliselle uskonnonvapauskomissiolle (USCIRF) vaatien pakotteita Suomen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista vastaan.[56] Kirjeessään vaaditaan, että Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken käynnistää toimet Yhdysvaltain Magnitsky-lakien pohjalta, jolla evätään Suomen valtakunnansyyttäjän ja hänen perheenjäsenten pääsy USA:han ja hänelle ja hänen alaisilleen asetetaan taloudellisia pakotteita, koska he ovat osallistuneet uskonnolliseen vainoon Päivi Räsästä ja Juhana Pohjolaa vastaan.[57]
Myös brittiläinen Spiked-lehti on käsitelly tapausta ja pitänyt sitä esimerkkinä laajenevasta valtiosensuurista Euroopassa. Lehti on myös huomauttanut että Räsäsen syytteet on luettu "sotarikosten rikosten ihmisyyttä vastaan" alle.[58]
UskontoMuokkaa
Heinäkuussa 2013 Räsänen puhui kansanlähetyspäivillä Kankaanpäässä ja kehotti ihmisiä seuraamaan Raamattua, vaikka se olisi ristiriidassa lain kanssa.[59] Sisäministerinä tuolloin toimineen Räsäsen lausunto aiheutti runsaasti keskustelua ja johti kirkosta eroamisiin.[60]
YksityiselämäMuokkaa
Räsänen on naimisissa teologian tohtori Niilo Räsäsen kanssa. Heillä on viisi lasta. Lapsista Saara oli mukana politiikassa Riihimäen kaupunginvaltuuston jäsenenä kaudella 2008–2012.[61][62] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Riihimäen valtuustoon valittiin Räsäsen toinen tytär, Esteri.[63]
JulkaisutMuokkaa
- Räsänen, Päivi & Cameron, Nigel & Nummela, Leif & Räsänen Niilo & Reinikainen, Pekka: Uuden lääketieteen uhrit. Helsinki: Uusi Tie, 1989. ISBN 951-619-206-8.
- Jumala loi naisen. Helsinki: Uusi Tie, 1991. ISBN 978-951-6-19244-7.
- Räsänen, Päivi & Pöyhiä, Reino & Reinikainen, Pekka: Eutanasia: Vastaus kärsimyksen ongelmaan?. Helsinki: Uusi Tie, 1993. ISBN 978-951-6-19260-7.
- Syvyys ja syli: Lääkärin ajatuksia masennuksesta. Helsinki: Uusi Tie, 1995. ISBN 978-951-6-19277-5.
- Kutsuttu elämään: Kirjoituksia perheestä ja ihmisarvosta. Helsinki, Ryttylä: Uusi Tie, 2002. ISBN 978-951-6-19353-6.
- Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi: Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Helsinki: Suomen Luther-säätiö, 2004. ISBN 952-5409-24-4.
- Räsänen, Päivi & Myllykangas, Markku: Mitä maksaa ihmishenki? Keskustelukirjeitä elämän arvosta. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-401-4.
- Päivien ketjusta – uskosta ja arjesta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-30113-5.
- Avioliitto. Uusi Tie, 2016. ISBN 978-951-619-627-8.
- Eutanasia. Uusi Tie, 2017. ISBN 978-951-619-631-5.
- Abortti. Uusi Tie, 2018. ISBN 978-951-619-659-9.
LähteetMuokkaa
- ↑ Simula, Matti: ”Uskossaan ehdottomat” – näin kristillisdemokraatit vastasivat SK:n kyselyssä Suomen Kuvalehti. 19.8.2011. Viitattu 15.12.2011.
- ↑ Mäkelä, Johanna. Naiset politiikan huipulla: Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. s. 49. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104629/978-952-03-0874-2.pdf
- ↑ "Etsin vankilasta seikkailua" Iltalehti. 18.8.2008. Alma Media. Viitattu 5.4.2012.
- ↑ Näin poliitikot menestyivät lukiossa Iltalehti. 2.6.2012. Alma Media. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Suomen lääkäriliitto: Suomen lääkärit 2002, finlands läkare, s. 889. Suomen lääkäriliitto, Karisto, 2003. ISBN 951-9433-44-9.
- ↑ a b Päivi Räsänen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Karhunen, Panu: Päivi Räsäsen hurja muodonmuutos Iltasanomat.fi. 26.3.2011. Viitattu 5.4.2012.
- ↑ Päivi Räsäsestä sisäministeri 20.6.2011. MTV.fi. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ a b "Määrätietoinen konservatiivi", Helsingin Sanomat 4.1.2012, sivu A8
- ↑ Simula, Matti & Ervasti, Pekka & Lappalainen, Tuomo: Goljatia vastaan. Suomen kuvalehti, 13.1.2012, nro 2, s. 45. Ehdokas Sari Essayah, tähtäättekö todellisuudessa seuraaviin eduskuntavaaleihin? Viitattu 20.1.2012.
- ↑ Hara, Margit: Kristillisdemokraattien ex-puoluesihteeri siirtyi Kokoomukseen Nykypäivä. 10.8.2007. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Sharma, Leena: Päivin piinaviikot: suosio sataa perussuomalaisten laariin Suomen Kuvalehti. 24.2.2011. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Eduskuntavaalit 2011: Tulospalvelu Vaalikone.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Anni Sinnemäeltä jättisijoitus vaalikassaan Iltalehti. 15.4.2011. Viitattu 15.4.2011.
- ↑ Räsänen karkottaa äänestäjät, Warkaudenlehti.fi 19.4.2011
- ↑ Kari Mustonen: Kristillisdemokraattien surkea vaalimenestys kypsytti Räsäsen eropäätökseen 1.6.2015. Yle.fi/uutiset. Viitattu 1.6.2015.
- ↑ Gladiolus, kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008.
- ↑ Päivi Räsänen: Abortoitu vaikeroi tunteja Iltalehti.fi. 30.4.2010. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Parkkonen, Tommi: Päivi Räsänen iloitsee USA:ssa kiristyneestä aborttilainsäädännöstä iltalehti.fi. 19.5.2019. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ Pikkarainen, Aleksanteri: Asiantuntija tyrmää Räsäsen aborttipuheet iltalehti.fi. 19.5.2019. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ Vierula, Hertta: Elinsiirtolakiin kaivataan täsmennystä Lääkärilehti. 31.8.2009. Viitattu 2.11.2011.
- ↑ Krister Höckerstedt ja Terhi Hermanson: Lakiehdotuksilla pyritään lisäämään elinsiirtoja. Duodecim, 2010, nro 126(9), s. 993-5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Elinsiirrot helpottuvat 8.6.2010. Eduskunta. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ a b c Räsänen, Päivi (lyhentänyt Kurt Hellstrand): Yhteiskunnan ja kirkon perhe- ja avioliittopolitiikka (Internet Archive) 3.11.2000. Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Huttunen, Juhani: Naispappeuden vastustajien kootut herjaukset Kirkko & kaupunki. 9.9.2008. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Karvala, Kreeta: Puoluejohtajat IL-tentissä: Feministi vai tasa-arvon kannattaja? Iltalehti.fi. 8.3.2015. Iltalehti. Viitattu 17.12.2017.
- ↑ Ruonankoski, Eetu: Päivi Räsänen Avioliitto-kirjassaan: "On julmaa jos homoutta ei sanota synniksi" MTV.fi. 5.7.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Päivi Räsäsen vaiettu yhteys ääriliikkeeseen Iltasanomat.fi. 19.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Räsänen, päivi: Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi: Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen (pamfletti) 2004. Luther-Säätiö. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Homoparien adoptiolaki: He äänestivät vastaan Iltalehti. 15.5.2009. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Räsänen: Hedelmöityshoidoissa turvatta lapsen oikeus sekä äitiin että isään 26.1.2005. KD Naiset. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Nelonen: Arkkipiispa sanoutuu irti homovastaisuudesta MTV.fi. 17.10.2010. Viitattu 18.10.2010.
- ↑ Räsänen: Todellinen hajaannus kirkossa ehkä vasta edessä Yle Uutiset. 18.10.2010. Viitattu 18.10.2010.
- ↑ Piispat: Kirkon selkeytettävä homolinjaansa Yle uutiset. 18.10.2010. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Kuukausittaiset eromäärät 2007-2010 eroakirkosta.fi. 19.10.2010. Eroakirkosta.fi. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Kristillisdemokraatit tukevat Päivi Räsästä homoasiassa Kaleva.fi. 19.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Kristillisdemokraateilla yli tuhat uutta jäsentä 27.10.2010. Nelonen. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Tiedote: Seta järkyttynyt Räsäsen kommenteista tulevana sisäministerinä 18.6.2011. Seta. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Seta epäilee Päivi Räsäsen sopivuutta sisäministerin tehtävään Iltasanomat.fi. 18.6.2011. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Päivi Räsänen: Setan uhkaus oli pöyristyttävä Keskisuomalainen. 16.7.2010. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Räsänen, Päivi: Sananvapaus uhattuna Päivi Räsäsen blogi. 16.7.2010. Suomen Kristillisdemokraatit. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Kokoomus liputtaa homoadoption puolesta 06.07.2008. Suomen Kristillisdemokraatit.
- ↑ a b Ripaoja, Anttijussi: Päivi Räsänen kirkon Pride-yhteistyöstä Ilta-Sanomat. 18.6.2019. Viitattu 21.6.2019.
- ↑ Sillfors, Mikko: Kirkosta erotaan jälleen sankoin joukoin Iltalehti. 20.6.2019.
- ↑ Poliisi epäilee Päivi Räsästä, Hussein al-Taeeta ja Juha Mäenpäätä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Ilta-Sanomat. 23.8.2019. Viitattu 23.8.2019.
- ↑ Jaana Hallamaa: Päivi Räsänen ja homot Suomen Kuvalehti. 28.12.2019. Viitattu 30.12.2019.
- ↑ Maahanmuuttopolitiikka epäonnistunut Iltalehti. 3.4.2010. Iltalehti.fi. Viitattu 29.11.2010.
- ↑ Manner, Maria: Konservatiivien kuningatar Ylioppilaslehti. 29.10.2010. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Toivonen, Terhi: Sisäministeri Räsänen ottaisi Suomeen 300 kiintiöpakolaista lisää ensi vuonna Yle. 9.7.2014. Viitattu 9.7.2014.
- ↑ Räsäsen suojatin hämmentävä nimitysperustelu Talouselämä. 5.9.2012. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Hallitukseen pääsy takaa virkoja myös pienpuolueille Yle Uutiset. 20.6.2013. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen poliisikuulusteluissa kesän Pride-tviitistään, mtvuutiset.fi 1.11.2019
- ↑ Päivi Räsäsen kirjoituksesta aloitetaan esitutkinta, Yle 4.11.2019, päivitetty 5.11.2019
- ↑ Päivi Räsäselle syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan is.fi, Kotimaa. 29.4.2021. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Markus Mäki: Kansanedustaja Päivi Räsänen saa apua huippujuristeilta, jotka edustavat kansainvälistä kristillistä oikeistoa yle.fi, uutiset. 4.3.2020. Viitattu 4.3.2020.
- ↑ Saana Uosukainen, Yhdysvalloissa kourallinen professoreita lähetti kirjeen uskonnonvapauskomitealle, Yle uutiset, 31.5.2021, päivitetty 1.6.2021
- ↑ Joukko yhdysvaltalaisia professoreita ja ihmisoikeuksien puolustajia vaatii pakotteita valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista vastaan, Seurakuntalainen.fi
- ↑ Paul Coleman, The unstoppable march of state censorship, spiked-online.com 17.5.2021 (englanniksi)
- ↑ Räsänen kehotti noudattamaan Raamattua, vaikka laki sanoisi vastaan Kaleva.fi. 10.7.2013. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ Räsäsen puheista taas kirkostaeroamisbuumi City.fi. 11.7.2013. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ Pantsu, Pekka: Päivi Räsäsen tytär läpi lukiolaisten äänillä Riihimäellä Iltasanomat.fi. 26.10.2008. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Lehtniemi, Ninni: Pyhän cheerleader Ylioppilaslehti. 11.12.2009. Viitattu 3.6.2010.
- ↑ Keski-Korpela, Nina: Päivi Räsäsen ja Tarja Filatovin tyttäretkin valtuustoon Yle Uutiset. 28.10.2012. Viitattu 2.11.2014.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Sitaatteja aiheesta Päivi Räsänen Wikisitaateissa- Päivi Räsänen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Päivi Räsäsen kotisivut
| Edeltäjä: Anne Holmlund |
Suomen sisäasiainministeri 2011−2015 |
Seuraaja: Petteri Orpo |
| Edeltäjä: Bjarne Kallis |
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2004–2015 |
Seuraaja: Sari Essayah |
Sirkka-Liisa Anttila | Risto Autio | Tarja Filatov | Timo Heinonen | Matti Kauppila | Kalle Jokinen (2009–) | Jari Koskinen (2007–2009) | Johannes Koskinen | Tuija Nurmi | Kirsi Ojansuu | Juha Rehula | Päivi Räsänen | Jouko Skinnari | Satu Taiveaho | Ilkka Viljanen