Patastenmäki
Patastenmäki on kaupunginosa Riihimäellä. Kaupunginosa on kokonaisuudessaan omakotitaloaluetta. Asukasluku oli 712 vuonna 2015.[1] Alueella on arkkitehtien Martti ja Marjatta Jaatisen suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut Patastenmäen tiilikoulu.[2]
| Patastenmäki | |
|---|---|
| Kaupunki | Riihimäki |
| Kaupunginosa nro | 10. |
| Väkiluku | 712 (2015) |
| Postinumero(t) | 11130 |
Patastenmäen alue kuului alkujaan Hausjärven kauppalaan ja Erkylän kartanon maihin, mutta sinne alkoi jo 1800-luvun lopulla levitä asutusta Riihimäeltä. Asutuksen kasvua voimisti mäen kupeeseen perustettu turvepehkutehdas, minkä vuoksi aluetta kutsuttiin myös Sammaltehtaanmäeksi.[3]
Riihimäen erkaantuessa Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi jäi Patastenmäen alue Hausjärven puolelle, mutta Riihimäen kauppala anoi jo vuonna 1924 alueen liittämistä Riihimäkeen.[3] Anomus kaatui Hausjärven vastustukseen. Asia nostettiin uudelleen esille 1930-luvulla, jolloin Hausjärvi suhtautui asiaan myönteisesti. Sota kuitenkin keskeytti liitosprosessiin ja vasta kesällä 1945 Patastenmäki liitettiin valtioneuvoston päätöksellä osaksi Riihimäen kauppalaa. Vuonna 1949 alue asemakaavoitettiin kaupunginosaksi.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tilastokirja 2016 - Riihimäki Kotikaupunki (Arkistoitu – Internet Archive) (sivu 10, kohta Peltosaari-Patastenmäki-Uhkola, kohta Patastenmäki, vuosi 2015), riihimaki.fi, viitattu 31.7.2020
- ↑ Arkkitehtejä Riihimäkeä suunnittelemassa - Riihimäki-Seura ry (kohta Martti ja Marjatta Jaatinen), riihimakiseura.fi, viitattu 31.7.2020.
- ↑ a b Juho Haavisto & Sami Louekari - Riihimäen jälleenrakennuskauden pientaloaluetarkastelu, Patastemäki - Kumela - Hirsimäki - Petsamo (sivu 27 - Aluettainen tarkastelu, kohta Patastemäki 1. Alueen historia), docplayer.fi, viitattu 31.7.2020
- ↑ Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (Arkistoitu – Internet Archive) (sivulla 12), riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.