Efraim Kronqvist
Efraim Johan Kronqvist (2. elokuuta 1874 Sortavala – 22. toukokuuta 1918 Hausjärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1914. Sisällissodan aikana Kronqvist toimi punaisten piiriesikunnan ylipäällikkönä Riihimäellä ja kuoli sodan päätyttyä vankileirillä.[1]
| Efraim Kronqvist | |
|---|---|
 Efraim Kronqvist vuonna 1909. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–1.2.1914
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1874 Sortavala |
| Kuollut | 22. toukokuuta 1918 (43 vuotta) Hausjärvi |
| Ammatti | maalari |
Elämä muokkaa
Lapsuus ja nuoruus muokkaa
Efraim Kronqvistin vanhemmat olivat Alavuksen Sapsalammesta kotoisin ollut kirvesmies Johan Kronqvist (1815-1877) ja Pielisjärvessä syntynut Anna Stiina Tossavainen (1853-1890). Kansakoulun käytyään hän työskenteli maalarina ja kauppa-apulaisena Nilsiässä, Kuopiossa ja Nurmeksessa.[1] Asevelvollisuutensa Kronqvist suoritti Lappeenrannassa toimineessa Suomen Rakuunarykmentissä, josta hän kotiutui aliupseerina.[2]
Politiikassa muokkaa
Vuonna 1905 Kronqvist oli perustamassa Nurmeksen työväenyhdistystä, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi.[3] Kronqvist valittiin eduskuntaan vuonna 1909 ja hän uusi paikkansa kolmissa seuraavissa vaaleissa. Kansanedustajan tehtäviensä ohella Kronqvist työskenteli Nurmeksessa osuuskaupan hoitajana ennen muuttoaan Hausjärven Riihimäelle 1913.[1][4][5]
Yleislakko ja sisällissota muokkaa
Kronqvist kuului lokakuussa 1917 perustetun Riihimäen työväen järjestyskaartin johtoon. Marraskuun yleislakon aikana Kronqvist ja Vihtori Huhta muodostivat paikallisen lakkokomitean johdon syrjäytettyään maltillisemmat sosialidemokraatit.[5][6] Kronqvist oli myös Riihimäen elintarvikelautakunnan puheenjohtaja.[7] Sisällissodan käynnistyttyä Kronqvistista tuli Riihimäen punakaartin päällikkö sekä Riihimäen rautatieasemalla toimineen Suomen Punaisen Kaartin piiriesikunnan ylipäällikkö.[8] Lisäksi Kronqvistin alaisuuteen kuului Oskari Koivulan johtama Hyvinkään punakaarti, jonka ohella hän komensi myös piirin reservijoukkoja.[2][9] Entisenä rakuunana Kronqvist liikkui usein ratsuosaston kanssa. Valkoisten mukaan hänellä oli adjutanttinaan 15-vuotias poikansa Suomi Kalervo.[10] Kronqvist oli myös punaisten valitseman Hausjärven kunnanvaltuuston jäsen.[11] Joidenkin tietojen mukaan hän olisi sodan aikana pelastanut Erkylän kartanon punaisten tuhopoltolta.[12] Riihimäen valtauksen jälkeen Kronqvistin joukot pakenivat kohti Lahtea. Kaupungista käydyn taistelun päätyttyä Kronqvist jäi piileskelemään Kärkölän metsiin. Hän palasi kotiinsa 12. toukokuuta, mutta joutui heti valkoisten vangiksi.[13] Kronqvist kuoli tuntemattomasta syystä Riihimäen vankileirillä kymmenen päivää myöhemmin.[14]
Perhe muokkaa
Kronqvistin puoliso oli lappeenrantalainen palvelija Eva Sorthán (s. 1870), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900.[15] Pariskunnalla oli viisi lasta.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Efraim Kronqvist Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 25.4.2007.
- ↑ a b Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 2, s. 227. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-2-9.
- ↑ Nurmeksen työväenyhdistys ja VPK Nurmeksen museo. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Punaset III : v. 1909 valittujen uusien sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 12. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1909. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Riihimäen Työväenyhdistys – Riihimäen Sosialidemokraatit 1903–2013 Historiasta poimittua, osa I : Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n historia. 1.4.2013. Riihimäen Sosialidemokraatit. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Sisällissodan ajan piispat liian vanhoja? 21.3.2018. Aamuposti. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ De röda ligorna. Dagens Press, 14.1.1918, nro 11, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Tuominen, Eeva: 5. Punakaarti 2002-2003. Riihimäen paikallishistoriaa. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Kronlund, Jarl: ”Hyvinkää itsenäisyyssodassa”, Tiede ja ase : Vol 44, s. 173. Helsinki: Suomen Sotatieteellinen Seura, 1986. ISSN 0358-8882. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Riihimäki kapinan aikana. Riihimäen Sanomat, 22.5.1918, nro 11, s. 2-3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Hausjärven sos.dem. Kunnanvaltuuskunnan kokous. Hämeen Voima, 23.2.1918, nro 21, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Lahti, Otto: Punainen valta Hausjärvellä kymmenen vuotta takaperin. Riihimäen Sanomat, 22.4.1928, nro 94, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Riihimäen punakaartin päällikkö. Etelä-Suomen Sanomat, 16.5.1918, nro 21, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ a b Kronqvist, Efraim Johan Sotasurmasampo 1914–1922. 20.11.2019. Kansallisarkisto. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Kirkollisia ilmoituksia. Itä-Suomen Sanomat, 16.10.1900, nro 121, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Efraim Kronqvist Wikimedia Commonsissa
