Cheerleading
Cheerleading on alun perin tarkoittanut urheilujoukkueen kannustamista ryhmänä huudoin ja koreografioin.[1] Laajasti tunnettu urheilulaji on siis kehittynyt toisen urheilulajin kannustamisesta.
Cheerleading jakautuu kilpailumuotona kahteen toisistaan poikkeavaan alalajiin: cheeriin ja cheertanssiin. Cheerjoukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, heitot ja permantoakrobatia, kärrynpyöristä kierrevoltteihin. Cheerleadingin kilpamuodossa suoritukseen kuuluvien kannustushuutojen tavoitteena on saada yleisö mukaan kannustamaan cheerjoukkuetta. Cheerjoukkueilla on usein apunaan kannustushuudoissa erilaista rekvisiittaa, kuten lippuja, megafoneja, kylttejä ja huiskia, eli pom-pomeja. Cheertanssijoukkueiden ohjelmat puolestaan ovat näyttävää joukkuetanssia, jossa tärkeää on tanssitekniikka, pom-liikkeet, erilaiset taito-osuudet kuten hypyt, piruetit ja notkeusosuudet, esittämisen yhdenaikaisuus ja puhtaus sekä vauhdikas koreografia.[2]
Kilpailu- ja harrastusmuotona cheerleading on akrobaattinen esiintymis- ja joukkuelaji ja siitä syystä fyysistä monipuolisuutta vaativa. Cheerleading vaatii voimaa, nopeutta, taidon eri osa-alueiden hallintaa sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Lajin suosion arvellaan kuitenkin perustuvan siihen, että toiminnassa vahvuuksillaan pääsee loistamaan erilaisilla ominaisuuksilla varustetut yksilöt. Lajin harjoittelu tarjoaa paikan jokaiselle, sillä tasoja on useita ja yhdenkin joukkueen sisällä on erilaisia rooleja. Laji on sekä harraste- että kilpatasolla hyvin soveltuva sekä miehille että naisille. Lajin kilpailusarjat ovat avoimia kaikille sukupuolille (poikkeuksena SM- ja kv-sarjat, joissa erikseen tyttöjen- ja naisten kilpailusarjat). Toimintaa on myös soveltavan liikunnan puolella sekä kilpailuissa tarjolla paracheersarjat.
Lajin taso Suomessa on kansainvälisesti erinomainen. Hallinnollisesti hyvin toimiva kansallinen lajiliitto (Suomen Cheerleadingliitto, SCL[3]) muodostuu n. 60 jäsenseurasta ja harrastajia oli vuonna 2023 n. 14 000. Suomen Cheerleadingliitto hakee vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaa edistäville järjestöille myöntämää valtionavustusta.[4] Lajiliitto lähettää vuosittain joukkueita lajin EM- ja MM-kilpailuihin molemmissa alalajeissa (cheerleading ja cheertanssi) sekä kahdessa eri ikäluokassa: juniorit (15-19-vuotiaat) ja aikuisissa (+16-vuotiaat). Cheerleadingin osalta osallistutaan myös tyttöjen- ja naistensarjaan (all girl) sekä sekasarjaan (coed).
Vuonna 2022 Suomi on nelinkertainen hallitseva naisten maailmanmestari. Huhtikuun 2022 MM-kilpailuista Suomi sai kultamitalien lisäksi hopean ja kaksi pronssia. Heinäkuussa 2024 käydyistä EM-kisoista Oslossa Suomi sai neljä EM-kultaa[5]. Lajin huippumaiksi ovat kilpailuissa osoittautuneet muun muassa Yhdysvallat, Japani, Norja ja Ruotsi.
Historia
muokkaaCheerleadingin historia alkoi Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa 1880-luvulla. Tunnetuimpia lajin syntysijoja on Princetonin yliopisto New Jerseyn osavaltiossa, josta toiminta vietiin Minnesotan yliopistoon. Laji alkoi epämuodollisena oman urheilujoukkueen kannustamisena. Urheilukilpailussa katsomossa kannustaneet miehet saattoivat innostua niin, että hyppäsivät katsomon eteen huudattamaan muitakin oman joukkueen puolesta. Stadioneiden kasvun myötä myös cheerleading kehittyi. Suuremmat stadionit ja etäisyydet vaativat harjoittelua ja suunniteltuja kannustushuutoja ja liikkeitä, jotta ne näkyivät katsomoon.
Kaikki cheerleaderit olivat aluksi miehiä. 1920-luvulla tilanne muuttui, kun naisetkin pääsivät yliopistoihin. Toisen maailmansodan aikaan naisten määrä kannustusjoukoissa yleistyi miesten sotiessa. Sodan jälkeen cheerleadingissa tulivat muotiin erilaiset akrobaattiset voimisteluliikkeet ja nostot.
Cheerleadingin kilpailutoiminta yleistyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Kilpailuihin kehiteltiin tiukat säännöt muun muassa turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Aluksi cheerleadingissa kilpailtiin koulujen ja yliopistojen joukkueissa, mutta vähitellen ovat yleistyneet myös all star -joukkueet, jotka toimivat yksityisten liikuntakeskusten yhteydessä.
Wisconsinin osavaltion korkeimman oikeuden päätöksen mukaan cheerleading katsotaan osavaltiossa kontaktilajiksi, vaikkei siinä olla fyysisesti tekemisissä vastustajajoukkueen kanssa. Lajissa kuitenkin tapahtuu "merkittävissä määrin fyysistä kontaktia cheerleaderien välillä".[6]
Harrastuksena
muokkaaCheerleading on keskihintainen tai sitä edullisempi liikuntaharrastus. Valintavaiheessa ja huipputasolle siirryttäessä valmentautumisen kustannukset ja kilpailumatkat aiheuttavat merkittäviä lisäkuluja. Lasten harrastetasolla cheerleading maksaa vuodessa keskimäärin 965 euroa (vaihdellen välillä 910 – 1 020 euroa) ja lasten kilpatasolla keskimäärin 2 105 euroa vuodessa (vaihteluvälillä 1 910 – 2 300 euroa).[7] Harrastamisen suomen malli ja erilaiset kerhotoiminnat tarjoavat cheerleadingia harrastuksena jopa maksutta. Cheerleading ei harrastuksen alkuvaiheessa vaadi erityisiä varusteita tai välineitä ja on helposti toteutettavissa koulujen saleissa tai normaali huonekorkeutta korkeammissa harrastetiloissa.
Maailmanmestaruuskilpailut
muokkaaSekajoukkueet
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2005 |  Yhdysvallat
|
 Uusi-Seelanti
|
 Kolumbia
|
| 2006 | Yhdysvallat
|
 Kiina
|
Kolumbia
|
| 2007 | Yhdysvallat
|
 Chile
|
 Kanada
|
| 2008 | Yhdysvallat
|
Kiina
|
 Taiwan
|
| 2009 | Yhdysvallat
|
 Thaimaa
|
Kolumbia
|
| 2010 | Yhdysvallat
|
 Costa Rica
|
Taiwan
|
| 2011 | Yhdysvallat
|
Thaimaa
|
Taiwan
|
| 2012 | Yhdysvallat
|
 Puerto Rico
|
Taiwan
|
| 2013 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Puerto Rico /  Suomi
|
| 2014 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Puerto Rico
|
| 2015 | Taiwan
|
Yhdysvallat
|
Suomi
|
| 2016 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Suomi
|
| 2017 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Suomi
|
| 2018 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Kanada
|
| 2019 | Yhdysvallat
|
Kanada
|
Taiwan
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Yhdysvallat
|
 Meksiko
|
Suomi
|
| 2022 | Yhdysvallat
|
 Saksa
|
Suomi
|
| 2023 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
 Norja
|
Naisten cheerleading
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2009 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
 Englanti
|
| 2010 | Yhdysvallat
|
Meksiko
|
Chile
|
| 2011 | Yhdysvallat
|
Norja
|
 Ruotsi
|
| 2012 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Suomi
|
| 2013 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Suomi
|
| 2014 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Suomi
|
| 2015 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Suomi
|
| 2016 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Norja
|
| 2017 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Kanada
|
| 2018 | Suomi
|
Yhdysvallat
|
Ruotsi
|
| 2019 | Suomi
|
Yhdysvallat
|
Norja
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Suomi
|
Norja
|
Meksiko
|
| 2022 | Suomi
|
Yhdysvallat
|
Saksa
|
| 2023 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Norja
|
Cheertanssi
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2009 | Yhdysvallat
|
Taiwan
|
Suomi
|
| 2010 | Yhdysvallat
|
 Japani
|
Suomi
|
| 2011 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Meksiko
|
| 2012 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Meksiko
|
| 2013 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Meksiko
|
| 2014 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Suomi
|
| 2015 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Suomi
|
| 2016 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Meksiko
|
| 2017 | Japani
|
Yhdysvallat
|
Meksiko
|
| 2018 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Meksiko
|
| 2019 | Japani
|
Yhdysvallat
|
Meksiko
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Japani
|
Suomi
|
Kiina
|
| 2022 | Yhdysvallat
|
 Slovenia
|
Suomi
|
| 2023 | Yhdysvallat
|
Japani
|
Suomi
|
Junioreiden maailmanmestaruuskilpailut
muokkaaSekajoukkueet
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2017 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Kolumbia
|
| 2018 | Yhdysvallat
|
Meksiko
|
Suomi
|
| 2019 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Suomi
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Yhdysvallat
|
Norja
|
Meksiko
|
| 2022 | Yhdysvallat
|
Thaimaa
|
Norja
|
| 2023 | Yhdysvallat
|
Meksiko
|
Englanti
|
Tyttöjen cheerleading
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2017 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Ruotsi
|
| 2018 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Norja
|
| 2019 | Ruotsi
|
Norja
|
Yhdysvallat
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Suomi
|
 IA-ICU
|
Yhdysvallat
|
| 2022 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Ruotsi
|
| 2023 | Yhdysvallat
|
Suomi
|
Ruotsi
|
Cheertanssi
muokkaa| Vuosi | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|
| 2017 | Japani
|
Suomi
|
Meksiko
|
| 2018 | Japani
|
Meksiko
|
 Venäjä
|
| 2019 | Japani
|
Yhdysvallat
|
Meksiko
|
| 2020 | Peruttiin koronaviruspandemian takia. | ||
| 2021 | Yhdysvallat
|
IA-ICU
|
Meksiko
|
| 2022 | Yhdysvallat
|
Meksiko
|
Slovenia
|
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Kallonen, Kari: Go, fight, win! Suomalaisen cheerleadingin matka harrastuksesta huippu-urheiluksi. Helsinki: Suomen cheerleadingliitto, 2005. ISBN 952-91-8200-7
- SM-kisojen 2017 tulokset. PDF.
Viitteet
muokkaa- ↑ cheerleading. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry. 8.12.2024. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Liitto – SCL scl.fi. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset 2019 minedu.fi.
- ↑ Suomelle neljä EM-kultaa ja upea mitalisaldo EM-kilpailuista! – SCL scl.fi. 30.6.2024. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Amerikkalainen oikeusistuin pitää cheerleadingia kontaktilajina HS.fi. 28.1.2009. Viitattu 28.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jättiselvitys julki: Urheiluharrastusten hinnat repesivät järjettömyyksiin – suosikkilaji voi maksaa perheelle jopa 100 000 euroa Ilta-Sanomat. 15.3.2023. Viitattu 11.12.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cheerleading Wikimedia Commonsissa
