Avaa päävalikko
Kirjailija Elsa Heporaudan hautakivi Jyväskylän vanhalla hautausmaalla.

Elsa Matilda Heporauta (sukunimi vuoteen 1935 Hästesko, o.s. Koponen, 31. elokuuta 1883 Puumala7. toukokuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja Kalevala Korun sekä Kalevalaisten Naisten Liiton perustaja. Heporauta julkaisi teoksiaan myös nimillä Elsa Hästesko ja Elsa Hästesko-Heporauta sekä nimimerkillä Tavi Ylämaa.[1]

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Heporaudan vanhemmat olivat Puumalassa sijainneen Sahanlahden sahan hoitaja Johan Henrik Koponen ja Ida Karolina Liukkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja valmistui hospitanttina Jyväskylän seminaarista vuonna 1905. Heporauta toimi Länsi-Suomen opiston johtajana Huittisissa vuosina 1905–1907, ja meni naimisiin opiston rehtorin filosofian tohtori Frans Akseli Hästeskon (1879–1946) kanssa vuonna 1907. Heporauta teki monia opintomatkoja: Venäjälle 1908, Keski-Eurooppaan 1913, Saksaan ja Italiaan 1926, Viroon ja Skandinavian maihin useita matkoja sekä Yhdysvaltoihin 1939.

Vuonna 1935 Heporauta muutti Helsinkiin ja Kalevalan 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana hän perusti Kalevalaisen naisen muistomerkkiyhdistyksen (myöhemmin Kalevalaisten Naisten Liitto) ja Kalevala Korun. Yhdistyksen puheenjohtajana Heporauta toimi 1935-1946 ja hänet nimitettiin sen kunniapuheenjohtajaksi.[2] Kalevala Koru valmistaa koruja Kansallismuseon kokoelmissa olevien mallien pohjalta.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Sankaripoikia : vapaussodassamme kaatuneiden alaikäisten muistoksi, osat I–III, toimittajana. Karisto 1918–1919
  • Huli-Vili, eläinromaani. 1922, uud. painos 1951
  • Häävaatteet, novellikokoelma. 1923
  • Huli ja Mies, eläinromaani. Gummerus 1924
  • Arvoituskeittäjä eli kommunisti: kolminäytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1926
  • Maa vai taivas, romaani. WSOY 1926
  • Kumpi rakkaus : kaksinäytöksinen huvinäytelmä. WSOY 1926
  • Reilut pelkurit : yksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1926
  • Tilkkuvakka, novellikokoelma. Gummerus 1926
  • Rakkauden uhkapeli, novellikokoelma. 1928
  • Ursula Keivaara, osat I (Isä ja tytär), II (Siipeen satutettu), III (Spiraali), romaanitrilogia. WSOY 1929–1930
  • Sinä : muistoja, päiväkirjanlehtiä, mietteitä, unia, romaani. WSOY 1930
  • Temu, eläinromaani. WSOY 1931
  • Lintu löi ruutuun, novellikokoelma. WSOY 1932
  • Suuri yö, romaani. WSOY 1933
  • Hiljainen ääni katveesta: sokean tytön muistelmia, romaani. WSOY 1934
  • Saaren juhannus, romaani. WSOY 1936
  • Helena Saarlahti, romaani. WSOY 1937
  • Jumalan kämmenellä, romaani. WSOY 1938
  • Elämäni kaarisilta, mietekirja. WSOY 1942
  • Herran heikkoja, novellivalikoima. WSOY 1943
  • Hulkon emännän kultakala: arkinen romaani pulakauden alkuajoilta. WSOY 1945
  • Kalevalaiset häät nyky-Suomessa : näyttämöllinen puhekuoroesitys. Raja-Karjalan sivistysliitto 1945
  • Poikani palasi tuonelasta : todellisten sielullisten elämysten pohjalla syntynyt romaani. Karisto 1945
  • Seeritin rakkaudentie : mielikuvitusromaani toisilta tähdiltä. Karisto 1946
  • Leenan perhe : kertomus vanhanaikaisista ihmisistä, romaani. Karisto 1953
  • Niemiahon lapset : arkitouhuja ja ihmepäiviä Niemiahon lasten elämässä. Karisto 1955
  • Erämetsäin kuningatar: marjaskarhun tarina, eläinromaani. WSOY 1956
  • Maan äitejä: Kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista (1953, 2. täydennetty painos 1961)

Heporauta toimitti myös Lasten Joulun vuodesta 1912 ja Nuorten Kesän vuosikerrat 1913-1916.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Vanha hautausmaa, Heporauta Jyväskylän seurakunta. Viitattu 28.7.2013.
  2. a b Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Elsa Heporauta, s. 770-776. Porvoo: WSOY, 1954.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Maija Hirvonen (toim.), Arijoutsi Heporauta, Kalevalaisen Kulttuurin Säätiö: Elsa Heporauta, eräs elämänkaari. WSOY, 1983. ISBN 951-011946-6.
  • Katriina Kajannes: Elämänpolun kaarteessa: Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1910–1922. 1990

Aiheesta muuallaMuokkaa