Haile Selassie

Etiopian viimeinen keisari

Haile Selassie (amharaksi ኃይለ፡ሥላሴ [hailə sɨllase], syntymänimeltään Tafari Makonnen, 23. heinäkuuta 189227. elokuuta 1975) oli Etiopian keisarikunnan viimeinen keisari (1930–1936; 1941–1974). Jamaikalainen rastafariuskonto pitää Selassieta jumalana.

Haile Selassie I
Haile Selassie in full dress (cropped).jpg
Haile Selassie vuonna 1970.
Etiopian keisari
Valtakausi 2. marraskuuta 193012. syyskuuta 1974
Kruunajaiset 2. marraskuuta 1930
Edeltäjä Zauditu
Seuraaja Amha Selassie (maanpaossa)
Syntynyt Tafari Makonnen
23. heinäkuuta 1892
Ejersa Goro, Abessinia
Kuollut 27. elokuuta 1975 (83 vuotta)
Addis Abeba, Etiopia
Hautapaikka Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Addis Ababa
Puoliso Mennen Asfaw
Lapset
  • Prinsessa Romanework
  • Prinsessa Tenagnework
  • Kruunuprinssi Asfaw Wossen
  • Prinsessa Zenebework
  • Prinsessa Tsehai
  • Prinssi Makonnen
  • Prinssi Sahle Selassie
Suku Salomon
Isä Makonnen Wolde Mikael
Äiti Yeshimebet Ali
Uskonto ortodoksi

ElämäkertaMuokkaa

NuoruusvuodetMuokkaa

Haile Selassie, syntymänimeltään Tafari Makonnen, syntyi lähellä Hararin kaupunkia 23. heinäkuuta 1892. Hän kuului vanhaan keisarisukuun, joka legendan mukaan oli alkanut Menelik I:stä Saban kuningattaren aikoina. Tafarin isä Ras Makonnen oli Hararin osavaltion kuvernööri ja serkkunsa, keisari Menelik II:n neuvonantaja.[1]

Kasteessa Tafari sai kristityn nimen Haile Selassie, joka tarkoittaa Pyhän kolminaisuuden voimaa. Hän käytti tätä nimeä kirkossa ja myöhemmin keisarina vuodesta 1930 alkaen.[1]

Haile Selassie kasvatettiin koptikristityksi, ja häntä opettivat eurooppalaiset opettajat. Haile Selassien isä teki pojastaan Hararin maakunnan piirijohtajan vuonna 1905 ja antoi tälle arvonimen kreivi (dejazmatch). Isä kuoli seuraavana vuonna, mutta Haile Selassie ei päässyt nuoren ikänsä vuoksi Hararin kuvernööriksi. Keisari otti hänet asumaan palatsiinsa Addis Abebaan kahdeksaksi kuukaudeksi, jona aikana hän sai tilaisuuden oppia hallitsemisen ja hovin tavat. Sen jälkeen seuraavan vuoden ajan hän jatkoi opintojaan pääkaupungissa.[1]

Haile Selassie nimitettiin Darassan kuvernööriksi vuonna 1908. Kun keisari sairastui seuraavana vuonna, Haile Selassie palasi Addis Abebaan. Vuonna 1910 hänet nimitettiin Hararin kuvernööriksi, ja hän alkoi toteuttaa maakunnassa isänsä aloittamia uudistuksia.[1]

Vuonna 1911 Haile Selassie meni naimisiin kruununprinssin veljentyttären Waizero Menenin kanssa. Kun keisari Menelik II kuoli vuonna 1913, hänen seuraajaansa, epäsuosittua ja islamia suosivaa Lij Iyasua vastaan tehtiin salajuoni, jossa Haile Selassie oli keskeisessä roolissa. Iyasu syrjäytettiin syyskuussa 1916. Menelikin tytär Zauditu nimitettiin keisarinnaksi, ja 24-vuotias Haile Selassie nimitettiin rasiksi, kruununperijäksi ja sijaishallitsijaksi.[1]

HallitsijanaMuokkaa

Haile Selassie oli hallitsijana edistyksellinen ja aikaansaapa. Hän alkoi tehdä uudistuksia ja modernisoida Etiopiaa, vaikka keisarinna Zauditu olikin uskonnollinen ja konservatiivinen. Saadakseen Etiopian Kansainliittoon Haile Selassie lupasi lakkauttaa orjuuden ja orjakaupan maassaan, minkä hän tekikin vuonna 1924. Hänestä tuli Etiopian ensimmäinen hallitsija, joka teki ulkomaanmatkan, kun hän vieraili Euroopan pääkaupungeissa vuonna 1924.[1]

Haile Selassie vahvisti Etiopian keskushallintoa 1920-luvun lopulla vähentämällä maakuntien itsehallintovaltaa. Vuonna 1926 hän otti maan armeijan hallintaansa. Hänen valtansa kuvernööreihin ja keisarinnaan nähden oli kasvanut, ja 7. lokakuuta 1928 hänet kruunattiin kuninkaaksi (negus).[1]

Keisarinnan aviomies Ras Gugsa Wolie johti maaliskuussa 1930 epäonnistunutta vallankaappausyritystä Haile Selassieta vastaan ja sai surmansa. Keisarinna kuoli heti seuraavana päivänä, ja Haile Selassie julisti itsensä ”kuningasten kuninkaaksi”. Hän kutsui maailman valtiojohtajia 2. marraskuuta 1930 järjestettyyn kruunajaisjuhlaansa, jossa hänet kruunattiin keisari Haile Selassie I:ksi.[1]

Heinäkuussa 1931 Haile Selassie julkisti uuden perustuslain. Siinä Etiopia määriteltiin perustuslailliseksi monarkiaksi, jossa keisarilla oli kaikessa lopullinen valta ja auktoriteetti. Keskushallinnon valtaa myös kasvatettiin, jotta maa saataisiin yhdistettyä paremmin. Keisari aloitti suuret modernisaatiohankkeet, joissa Etiopiaan rakennettiin teitä ja julkisia laitoksia sekä kehitettiin koulutusta ja kansanterveyttä. Uudistukset kuitenkin keskeytyivät, kun Italia valloitti Etiopian syksyllä 1935. Haile Selassie lähti maanpakoon Englantiin, ja Etiopia oli jonkin aikaa ensi kertaa historiansa aikana vieraan vallan alla. Haile Selassie puhui Kansainliitossa kesäkuussa 1936 mutta ei onnistunut saamaan Kansainliittoa määräämään pakotteita Italialle.[1]

Keväällä 1941 Haile Selassien joukot ajoivat brittien avustuksella Italian joukot pois Etiopiasta, ja keisari palasi Addis Abebaan 4. toukokuuta 1941. Hän palautti itsensä valtaistuimelle ja kasvatti valtaansa maansa kirkossa, hallinnossa ja taloudessa sekä kukisti kaksi kapinaa maakunnissa, jotka olivat saaneet takaisin valtaansa miehityksen aikana.[1]

Vuonna 1947 Haile Selassie alkoi vaatia Eritrean liittämistä Etiopiaan. Yhdistyneet kansakunnat määritteli Eritrean autonomiseksi osaksi Etiopiaa, ja lopulta vuonna 1962 Etiopia liitti Eritrean itseensä.[1]

Keisarin ollessa valtiovierailulla Brasiliassa vuonna 1960 joukko korkea-arvoisia etiopialaisia yritti sillä välin Etiopiassa vallankaappausta, joka torjuttiin. Vuonna 1963 Haile Selassie oli mukana perustamassa Afrikan yhtenäisyysjärjestöä, jonka päämaja avattiin Addis Abebaan. Hän myös sovitteli Afrikan valtioiden välisiä kiistoja, kuten Algerian ja Marokon rajasotaa 1963.[1]

Syrjäyttäminen ja kuolemaMuokkaa

Haile Selassie syrjäytettiin vallasta helmikuussa 1974 sotilasvallankaappauksessa, ja hänet vangittiin palatsiinsa. Maaliskuussa 1975 uudet vallanpitäjät lakkauttivat Etiopian monarkian. Haile Selassie kuoli vankeudessa Addis Abebassa 27. elokuuta 1975.[1] Hänen kuolemansa ilmoitettiin virallisesti johtuneen luonnollisista syistä, mutta myöhemmin ilmeni todisteita, joiden mukaan uudet hallitsijat olisivat surmauttaneet hänet.[2]

MerkitysMuokkaa

EtiopiassaMuokkaa

Haile Selassie pyrki pitkällä valtakaudellaan nykyaikaistamaan Etiopiaa, yhdistämään sen maakunnat paremmin keskusvallan alle, ja avaamaan suhteita muuhun maailmaan. Hän lakkautti maasta orjuuden, kehitti koulutusjärjestelmää ja viestintää sekä pyrki varmistamaan täystyöllisyyden.[1]

Rastafarien messiaanaMuokkaa

Haile Selassien kunnioitus on keskeinen osa rastafari-uskontoa. Rastafarien uskomukset eivät ole kovin yhtenäisiä, mutta Selassieta on esimerkiksi pidetty Elävänä Jumalana, mustana messiaana tai kaikkien mustien johtajana.[3]

Haile Selassie vieraili Jamaikalla 21. huhtikuuta 1966. Arviolta satatuhatta rastafaria eri puolelta Jamaikaa oli häntä vastassa pääkaupunki Kingstonin lentokentällä kuultuaan, että messias vierailee maassa.[4] Bob Marleyn kappaleet "Iron Lion Zion" ja "Selassie is the Chapel" kertovat Selassiesta.

Robert Earl Hoodin mukaan Haile Selassie I "ei koskaan kieltänyt tai vahvistanut jumaluuttaan."[5] Teoksessa Reggae Routes: The Story of Jamaican Music, Kevin Chang ja Wayne Chen kirjoittavat:

»On usein sanottu Selassien itse kieltäneen jumaluutensa, mutta ilman tarkkaa ajankohtaa. Entinen senaattori ja Gleanerin julkaisija Hector Wynter kertoo kysyneensä keisarilta tämän Jamaikan vierailun aikana 1966, milloin hän aikoo ilmoittaa rastafareille, ettei hän ole Jumala. "Kuka minä olen häiritsemään heidän uskoaan?" oli keisari vastannut.[6]»

Etiopian ortodoksisen kirkon mukaan Selassie kielsi olevansa Jumala ja kehotti kirkkoa johdattamaan rastafarit huomaansa Karibialta ja Yhdysvalloista käsin. Yksi kirkkoon myöhemmin liittyneistä oli Bob Marley.[7] Selassie kertoi myös Kanadassa 1967 CBC:lle sanoneensa rastafareillekin selkeästi olevansa vain kuolevainen.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n Moore, David W. (toim. Gorman, Robert F.): ”Haile Selassie I”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 1639–1642. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.
  2. Haile Selassie I Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.1.2022.
  3. http://www.bbc.co.uk/religion/religions/rastafari/beliefs/beliefs_1.shtml
  4. The State Visit of Emperor Haile Selassie I (Arkistoitu versio)
  5. Must God Remain Greek?: Afro Cultures and God-Talk by Robert E. Hood, p.93. ISBN 0-8006-2449-1
  6. Reggae Routes: The Story of Jamaican Music By Kevin O'Brien, p.243. ISBN 1-56639-629-8
  7. Debbi Wilgoren: Ethiopians in D.C. Region Mourn Archbishop's Death 13.1.2006. The Washington Post. Viitattu 3.1.2014.
  8. http://www.jamaicans.com/culture/rasta/interview_popup.shtml 25.5.2003. Jamaicans.com. Viitattu 3.1.2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haile Selassie.