Messias

profeettojen lupaama pelastaja
Tämä artikkeli käsittelee pelastajakuningasta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Messias (hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach, ’voideltu’) on käsite, joka esiintyy kristinuskossa, juutalaisuudessa, islamissa[1], rastafari-liikkeessä ja druusilaisuudessa[2]. Eri uskontojen käsitykset messiaasta eroavat toisistaan huomattavasti. Kaikissa näissä uskonnollisissa perinteissä messiaan uskotaan olevan merkittävä henkilö, joka suorittaa Jumalan hänelle antaman tehtävän. Kristinuskon käsityksen mukaan Jeesus on tuo Messias, minkä vuoksi kristityt käyttävät hänestä myös nimitystä Kristus (kreik. Χριςτος), joka on Messias-sanan kreikankielinen käännös.

Sanan alkuperäMuokkaa

Arvonimenä Messias, joka tarkoittaa voideltua, viittaa muinaisen Israelin kuninkaiden ja pappien virkaanastumismenoihin. Vaikutusvaltainen henkilö voiteli kuninkaaksi asetettavan pään hänen kuninkuutensa merkiksi. Esimerkki tästä käytännöstä mainitaan Raamatussa, 1. Samuelin kirjassa, missä kerrotaan kuinka profeetta Samuel vihki Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Kaadettuaan öljyä Saulin päähän hän sanoi: ”Herra antaa sinulle myös merkin siitä, että hän on voidellut sinut kansansa hallitsijaksi”.[3]

Suomenkielisessä Raamatussa nimi Messias on yleensä suomennettu sanalla voideltu. Sitä käytetään Vanhassa testamentissa sekä kuningas Saulista[4] että toisinaan myös ennustetusta pelastajakuninkaasta[5]. Jesajan kirjassa kutsutaan myös Persian kuningas Kyyrosta ”Herran voidelluksi” sen vuoksi, että hän antoi juutalaisille luvan palata Babylonin vankeudesta kotimaahansa.[6]

Poliittinen messianismiMuokkaa

Poliittisella messianismilla tarkoitetaan kansassa, uskontokunnassa tai poliittisessa liikkeessä syntynyttä ajatusta sen aatteen tai yhteiskuntajärjestyksen paremmuudesta ja pyrkimystä saada muut kansat, jopa koko ihmiskunta omaksumaan se. Aatteen kannattajilla on sen mukaan ”historiallinen tehtävä” toteuttaa aatetta. Se on ilmentynyt 1500-luvulla ajatuksena Moskovasta ”kolmantena Roomana” ja Yhdysvalloista ”Jumalan valittuna maana”. Muita esimerkkejä ovat kommunismin maailmanvalloitusaate ja ranskalainen kulttuurimessianismi.[7][8]

Vanhan testamentin Messias-ennustuksetMuokkaa

Vanhan testamentin profetiat lupasivat juutalaisille kuningas Daavidin sukuisen hallitsijan, jonka tultua Israelin valtakunta rakennettaisiin uudelleen. Kristillisen raamatuntulkinnan ja -käännöksen mukaan Jesaja viittaa messiaaseen nimellä ”Ihmeellinen neuvonantaja, väkevä Jumala, iankaikkinen isä, rauhanruhtinas.”[9] Juutalaisen tulkinnan mukaan käännös on ”Ihmeellinen neuvonantaja on väkevä Jumala, iankaikkinen isä, rauhan hallitsija” ja sen tulkitaan viittaavan kuningas Hiskiaan.[1]

Heprealaisen Raamatun profeettojen kirjoissa on kohtia, jotka viittaavat sekä juutalaisen että kristillisen käsityksen mukaan joko messiaaseen tai messiaaniseen aikaan. Sanaa ”messias” eli voideltu ei kuitenkaan näissä kohdissa esiinny.

Niiden mukaan juutalaiset kootaan kaikista maailman ääristä Israelin maahan[10][11] ja Jerusalemin temppeli rakennetaan uudestaan.[12][13]. Vanhat kultit hylätään kaikkialla maailmassa ja koko ihmiskunta tunnustaa yhden Jumalan.[14][15][16]

Näiden tekstien mukaan messiaan aikana maan päälle tulee ikuinen rauha (Jes.2:4; 11:5-9 ja Miika 4:3-4)

  • juutalaisten kokoaminen kaikista maailman ääristä Israelin maahan (Jes.11:12; 27:12-13)
  • Kolmannen temppelin rakentaminen Jerusalemiin (Miika 4:1 ja Hes. 40-45)
  • yleismaailmallinen vanhojen kulttien hylkääminen ja yhden Jumalan tunteminen (Jes.11:9-10; 40:5 ja Sef. 3:9)

Miikan kirjan mukaan Israelin tuleva hallitsija, jonka suuruus ulottuu maan ääriin saakka, tulee Betlehemistä.[17]

Juutalainen messiaskäsitysMuokkaa

Hepreankielisen sanan mashiach (המשיח, messias) kirjaimellinen käännös on ’voideltu’, joka viittaa rituaaliin, jossa joku tai jokin pyhitetään laittamalla sen päälle pyhää öljyä. Sanaa käytetään monessa kohtaa heprealaista Raamattua, ja sillä viitataan suureen määrään erilaisia henkilöitä ja esineitä; esimerkiksi, kuinkaisiin, pappeihin ja profeettoihin, Temppelin alttariin, astioihin, happamattomaan leipään, ja jopa ei-juutalaiseen kuninkaaseen.[18]

Juutalaisuuden mukaan profeettojen ennustama messias ei ole jumalallinen olento, Jumalan poika, eikä Jumala. Hänen uskotaan olevan Kuningas Daavidin jälkeläinen. Messias on juutalaisen tulkinnan mukaan ihminen, joka tulee hallitsemaan Israelin kansaa kuninkaana messiaanisena aikana. Usko messiaan tuloon on kahdestoista kohta Maimonideksen 13-osaisessa juutalaisen uskon määritelmässä.[2]

Maimonides kuvaa messiasta seuraavasti:

”Ja jos kuningas nousee Daavidin huoneesta, joka opiskelee Tooraa ja keskittyy käskyihin kuten hänen isänsä Daavid, sekä kirjallisen että suullisen Tooran mukaan, ja hän saa koko Israelin noudattamaan sitä ja vahvistaa aukkoja sen harjoittamisessa, ja sotii Jumalan sotia, häntä tulee kohdella kuin hän olisi voideltu. Jos hän onnistuu ja rakentaa pyhän temppelin oikealle paikalleen ja kerää Israelin hajaantuneet jäsenet yhteen, hän on todellakin varmasti voideltu, ja hän korjaa koko maailman tuoden sen palvomaan Herraa yhdessä, niin kuin on sanottu: ’Sillä silloin minä annan kansoille kirkkaan kielen, niin että he kaikki julistavat Herran nimeä, ja palvovat Häntä yhdessä’ (Sef. 3:9)”[19]

Juutalaisuudessa uskotaan että messiaan tulo riippuu ihmisten teoista. Sanotaan, että messias tulee joko silloin, kun maailma tarvitsee häntä eniten (kun maailma on niin syntinen ja messiaan pelastuksen tarpeessa) tai kun maailma on ansainnut messiaan (kun hyvyys vallitsee maailmassa).[3]

Juutalaiset ovat selittäneet monien Tanakin (kristittyjen Vanhan testamentin) kohtien olevan Messiasta koskevia ennustuksia. Alfred Edersheim löysi 456 kohtaa, joiden ”muinainen Synagoga katsoi olevan messiaanisia”, ja kaikkein vanhimmissa rabbiinisissa kirjoituksissa oli 558 viittausta, jotka tukivat näitä tulkintoja[20]. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 49:10:ssä[21] ennustettiin, että hallitsijan valtikka kuuluisi Juudan heimolle ja että Silo (eli se jolla on valta) tulisi tuosta sukuhaarasta. Onkeloksen targum, Jerusalemin targumit ja midraš kaikki katsovat ilmauksen ”Silo” tarkoittavan Messiasta.

Ajanlaskumme alkuaikoina Qumranin essealaislahko odotti kahta Messiasta, joista toisen piti olla pappi, toisen kuningas.[22]

Josefuksen perusteella saa sen käsityksen, että viimeisellä vuosisadalla ennen toisen temppelin tuhoa vuonna 70 nousi useita messiaita, jotka lupasivat vapautusta Rooman ikeestä ja jotka saivat alttiita seuraajia[23].

Vuonna 132 tervehdittiin messiaskuninkaana Bar Kokhbaa (ben Kosibaa), joka oli huomattavimpia Messiaana pidettyjä henkilöitä. Kukistaessaan hänen johtamaansa kapinaa roomalaissotilaat surmasivat tuhansia juutalaisia. Jotkut ajattelivat Bar-Kokhban olleen Daavidin jälkeläinen, mikä olisi tukenut hänen väitettään, että hän oli Messias.

Muita vuoden 70 jälkeen itseään Messiaaksi väittäviä olivat kreetalainen Mooses, joka vakuutti, että hän jakaisi Kreetan ja Palestiinan välisen meren, Serenus, joka johti monia juutalaisia Espanjassa, ja sabbatealaisen harhaopiksi katsotun mystisen liikkeen perustanut Šabbetai Tsevi. The Jewish Encyclopedia (X osa, s. 252–255) luettelee 28 väärää messiasta vuosilta 132–1744.

Kristillinen messiaskäsitysMuokkaa

Kristityt uskovat että Uudessa testamentissa kuvattu Jeesus Nasaretilainen oli Vanhassa testamentissa ennustettu messias. Jeesukseen viitataan messiaana esimerkiksi Uuden testamentin Luukkaan evankeliumin luvussa 9, missä Pietari sanoo: ”Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu”.[24]

Kristinuskossa messias on keskeisin hahmo. Kristillinen käsitys Jeesuksessa messiaana yhdistyy käsitykseen Jeesuksesta Jumalana ja Jumalan poikana. Tässä kristillinen messiaskäsitys poikkeaa suuresti islamilaisesta ja juutalaisesta messiaskäsityksestä. Kristinuskon mukaan messiaan tehtävänä oli pelastaa ihmiskunta kuolemalla ja ylösnousemuksella, ja Jeesus täytti tämän tehtävän.[4] Kristityt uskovat, että Jeesus tulee toisessa tulemisessa takaisin täyttääkseen loput Vanhan testamentin profetioista.

Daavidin poikaMuokkaa

Kristityt uskovat, että Jeesus oli messiaan tulee olla Daavidin jälkeläinen, ja siksi Daavidin sukuun viitataan Uudessa testamentissa useaan kertaan.

Uudessa testamentissa Jeesus kysyy fariseuksilta, kenen jälkeläinen Kristus eli Messias olisi. Vaikka fariseukset eivät uskoneetkaan Jeesukseen, myös heidän mukaansa Messias olisi Daavidin poika[25].

Messiaan odotusMuokkaa

Kristityn käsityksen mukaan juutalaiset odottivat Jeesuksen aikaan innokkaasti messiasta. Luukkaan evankeliumissa viitataan juutalaisten messiaan odotukseen. Simeon ja muut juutalaiset odottivat Israelin lohdutusta ja Jerusalemin lunastusta, kun Jeesus-lapsi tuotiin temppeliin[26]. Johannes Kastajan kertomuksen yhteydessä myös mainitaan messiaan odotus. [27].

Syntymä BetlehemissäMuokkaa

Kristillisen tulkinnan mukaan Miikan kirjassa kerrotaan, että Israelin hallitsija, jonka valta ulottuu maan ääriin saakka, oli syntyvä Betlehemissä.[28] Uudessa testamentissa on kertomus siitä, miten Herodes Suuri kysyi ylipapeilta ja kirjanoppineilta, missä Messiaan oli määrä syntyä, he vastasivat: Juudean Betlehemissä ja lainasivat tätä kohtaa Miikan kirjasta.[29]. Betlehemiin viitataan myös Johanneksen evankeliumissa[30].

Profeetta, joka tekisi monia tunnustekojaMuokkaa

Kristityt uskovat, että Viidennessä Mooseksen kirjassa mainittu suuri profeetta viittaa Jeesukseen[31]. Kristityt uskovat, että juutalaiset odottivat tätä profeettaa Jeesuksen päivinä[32]. Kristityt uskovat, että tapa, jolla apostoli Pietari Apostolien tekojen mukaan käytti Mooseksen sanoja[33], osoittaa hänen tienneen, että jopa uskonnolliset vastustajat tunnustaisivat niiden koskevan Messiasta, ja että tästä voidaan päätellä, että tämä ennustus ymmärrettiin laajalti. Kristityt uskovat, että ihmiset odottivat Messiaan tekevän tunnusmerkkejä[34].

Messiaan kärsimys ja kuolema kristinuskossaMuokkaa

Kristityt uskovat, että Vanhassa testamentissa ennustettiin messiaan hylkääminen, kärsimys, kuolema ja ylösnousemus[35] [36] [37] [38] [39] [40] [41]. Uuden testamentin perusteella kristityt uskovat, että Jeesuksen opetuslapset alkoivat käsittää näiden Vanhassa testamentissa olevien raamatunkohtien profeetallisuuden vasta Jeesuksen kuoltua[42] [43][44][45]. Koska useimpien juutalaisten käsityksen mukaan messiaan ei pitänyt kärsiä ja kuolla, varhaiskristityt korostivat sitä kertoessaan Jeesuksesta juutalaisille[46] [47] [48].

Tulkinta Vanhan testamentin profetioistaMuokkaa

Monien kristillisten tulkintojen mukaan Johannes Kastaja ja hänen opetuslapsensa odottivat, että Messias olisi maallinen kuningas. Uuden testamentin mukaan Jeesuksen opetuslapsilla oli myös ennen hänen taivaaseen nousemistaan se käsitys, että hän vapauttaisi Israelin tuolloin pakanoiden herruudesta ja ennallistaisi Daavidin sukuhaaran hallinnon maan päälle[39] [49].

Kristinusko kuitenkin hylkää juutalaisen tulkinnan messiaasta maallisena kuninkaana ja pitää sitä virheellisenä. [50] Kristillisen tulkinnan mukaan messiaan tehtävä ei ollut maallinen vaan hengellinen.

Kristillisen tulkinnan mukaan Vanhassa testamentissa messiasta kuvataan kahdella tavalla: toisaalta nöyränä ja aasilla ratsastaen ja toisaalta taivaiden pilvien mukana tuhoamaan vastustajat ja alistamaan kaikki hallitusvallat palvelukseensa[51][52]

Koska kaikki messiasta koskeneet profetiat eivät toteutuneet Jeesuksen aikana, kristityt selittävät osan niistä viittaavan hänen toiseen tulemiseensa, jonka kristityt odottavat tapahtuvan tulevaisuudessa.

Islamilainen käsitysMuokkaa

Islamissa Jeesusta pidetään Messiaana (Masih), jonka paluuta odotetaan, mutta samalla odotetaan myös toisen messiaanisen hahmon, Mahdin, paluuta.

Koraanissa Jeesusta kutsutaan nimellä Jeesus, Marian poika, (Isa ibn Mariam) ja hänen sanotaan olevan messias, arabiaksi al-Masīḥ, ja Israelin lapsille lähetetty profeetta.[53]

LähteetMuokkaa

  1. Koraani, 3:45
  2. Hitti, Philip K.: The Origins of the Druze People and Religion. With Extracts from Their Sacred Writings, s. 37. {{{Julkaisija}}}, 1928 (1. laitos). ISBN 978-1-4655-4662-3. (englanniksi)
  3. 1. Sam. 10:1
  4. 1. Sam. 24:5–7
  5. Ps. 2:2
  6. Jes. 45:1
  7. Messianismi, poliittinen m., Otavan iso tietosanakirja, Osa 5, palsta 1548. Helsinki: Otava, 1963.
  8. Messianismi. Facta 2001, osa 11, palsta 256. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 051-0-10232-6.
  9. Jes. 9:5
  10. Jes. 11:12
  11. Jes. 27:12–13
  12. Miika 4:1
  13. Hesekiel 40-45
  14. Jes. 11:9–10
  15. Jes. 40:5
  16. Sef. 3:9
  17. מיכה, (Miikan kirja), 5:1-4
  18. Tanakh: 1 Sam. 10:1–2, 1 Kuninkaiden kirja 1:39, 3. Mooseksen kirja 4:3, 2. Mooseksen kirja 40:9–11, 4. Mooseksen kirja 6:15, Jesaja 45:1
  19. Maimonides: Mishne Torah, Hilchot melachim 11:4. , 1170–1180.
  20. The Life and Times of Jesus the Messiah, 1906, I osa, s. 163; II osa, s. 710–737. (englanniksi)
  21. 1.Moos. 49:10
  22. Otavan iso Fokus, 4. osa (Kp-Mn), s. 2619. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
  23. The Jewish Encyclopedia, X osa, s. 251. (englanniksi)
  24. Luuk. 9:20
  25. Matt. 22:41–45
  26. Luuk. 2:25–38
  27. Luuk. 3:15
  28. Miika 5:2–4
  29. Matt. 2:3–6
  30. Joh. 7:41–42
  31. 5. Moos. 18:18
  32. Joh. 6:14
  33. Ap.t. 3:22–23
  34. Joh. 7:31
  35. Jes. 53:3–12
  36. Ps. 16:10
  37. Mat 16:21–23
  38. Matt. 17:22–23
  39. a b Luuk. 24:21
  40. Joh. 12:34
  41. Joh. 20:9
  42. Luuk. 24:45–46
  43. Ap.t. 2:5
  44. Ap. t. 2:27–37
  45. Ap.t. 8:30–35
  46. Ap.t. 3:18
  47. Ap.t. 17:1–3
  48. Ap.t. 26:21–23
  49. Ap.t. 1:6
  50. Joh 6:15
  51. Sak 9:9
  52. Dan 7:13–14
  53. Koraani, 3:45

Aiheesta muuallaMuokkaa