Jesajan kirja
Jesajan kirja (hepr. ישעיהו, Yesha'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 23. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen seitsemäs kirja. Kirja sisältää profeetta Jesajan nimiin laitetut profetiat.
Jesajan kirja | |
---|---|
ישעיהו | |
Tanak Nevi'im |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Jesaja. Ephraim Moshe Lilien, 1906. |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | Jesaja |
Kirjoituspaikka | Juuda[1] |
Ajoitus | n. 740–680 eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | profeetallinen kirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | Jes. |
Lukuja | 66 |
Jakeita | 1291 |
Edeltävä: < Laul. l.Seuraava: Jer. > |
|
Historia
muokkaaJesaja eli 700- ja 600-lukujen vaihteessa eaa. Jesaja oli osa yläluokkaa, ja se voidaan päätellä myös siitä, että hänellä oli aina pääsy kuninkaiden puheille. Hän profetoi neljän kuninkaan, Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian, aikana. Hän oli lojaali kuningas Hiskialle, mutta oli eri mieltä tämän kanssa tämän pyrkimyksistä tehdä liitto Egyptin ja Babylonian kanssa Assyrian uhkaa vastaan. Legendan mukaan Jesaja kärsi marttyyrikuoleman vuonna 687 eaa. valtaan nousseen Manassen kaudella.
Historiallinen konteksti
muokkaaYleisesti pidetään hyväksyttynä, että Jesajan kirja ei ole ainakaan yhden henkilön kirjoittama, mutta on syytä olettaa, että osa Jesajan kirjan luvuissa 1–39 olevasta tekstistä on oikean historiallisen henkilön eli Jesajan laatimaa. Kirjoitusaikana Assyrian valtakunta laajeni länteen, kukisti ensin Aramin (nykyisen Syyrian alueella) 734–732 eaa. ja sitten Israelin kuningaskunnan 701 eaa. Kirjaan sisältyvät ennustukset saattavat olla tältä ajalta. Osa tekstistä voi olla myöhempää perua.
Yksi, kaksi vai kolme kirjoittajaa?
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Yksi eniten väiteltyjä asioita tutkijoiden keskuudessa Jesajan kirjan suhteen on näkemys useammasta kuin yhdestä kirjoittajasta. Suurin osa tutkijoista kannattaa kahta kirjoittajaa pitäen rajana kirjan lukua 39. Heidän mukaansa ensimmäisen osan kirjoitti Jesaja 700-luvulla eaa. ja toisen osan ns. Deuterojesaja pakkosiirtolaisuuden jälkeisenä aikana. Ne jotka kannattavat näkemystä kolmesta kirjoittajasta, jakavat kirjan toisen kerran luvun 55 kohdalta. Heidän mukaansa ns. Tritojesaja on lisännyt kirjaan vielä sen jälkeen uusia osia.
Tutkijat katsovat, että kirja jakaantuu ainakin kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu luvuista 1–39. Tutkijat katsovat, että sen on kirjoittanut joko profeetta Jesaja tai hänen seuraajansa, jotka kirjoittivat hänen sanansa ylös.[lähde? ] Toinen osa koostuu luvuista 40–66. Useat tutkijat ovat kyseenalaistaneet, että Jesaja olisi kirjoittanut sen.
Näkemystä vain yhdestä kirjoittajasta on vastustettu lähinnä seuraavista syistä:
- Anonymiteetti: Jesajan nimeä ei yhtäkkiä käytetä lainkaan luvuissa 40–66.
- Tyyli: Kirjan tyyli vaihtuu äkillisesti luvun 40 jälkeen.
- Historiallinen tilanne: Jos kirjoittajia olisi ollut vain yksi, hänellä olisi pitänyt olla yksityiskohtaista tietoa ajasta 150 vuotta kuolemansa jälkeen. (nim. Kyyros II Suuri, joka vapautti kansan Babylonin vankeudesta ja josta kirjassa puhutaan ennustuksen muodossa jakeissa Jes. 44:28 ja 45.1[2]
Tämä keskustelu on saanut useimmat tutkijat ajattelemaan[lähde? ], että Jesajan kirja on nykymuodossaan laajan muokkauksen tulos ja että siinä annetut lupaukset Jumalan suorittamasta pelastuksesta on uudelleentulkittu juutalaisen kansan tarpeisiin pakkosiirtolaisuuden aikana ja heidän palattuaan Juudan maahan. Koska kirjaa on vaikea tulkita selkeänä historiallisena selontekona, tutkijat ovat pyrkineet tutkimaan sitä kirjallisena kokonaisuutena. Nykyinen tutkimus pyrkii tutkimaan kirjan intertekstuaalisuutta eli sitä, millä tavoin myöhemmät muokkaajat ovat yhdistelleet kirjan eri tasoja toisiinsa.[3]
Sisältö
muokkaaJesajan viesti olettaa, että lukija tuntee muuta Raamattua, erityisesti Vanhan testamentin alkuosia. Hän vakuuttaa, että Jumala on päättänyt ottaa ja pitää kansan itsellään. Jesajalle tämä on itsestään selvää, koska Jumala vaivautui vapauttamaan epämääräisen joukon orjia Egyptistä ja sieti heitä, vaikka he olivat hankalia koko Luvattuun maahan suuntautuneen erämaavaelluksen ajan. Seuraavat sukupolvet eivät olleet sen parempia — he olivat Jesajan oman ajan kiittämättömiä ja uskottomia miehiä ja naisia. Jumalan uskollisuus voidaan selittää ainoastaan hänen rakkaudellaan.
Jumala on siis päättänyt pelastaa kansan, eikä kukaan voi estää häntä tekemästä sitä. Hän on valinnut kansan ylistämään ja palvelemaan häntä, kansan, jonka hän kutsui vankeudesta rakastavaan yhteyteen kanssaan. Jumala on sitoutunut kansaansa ja siksi niillä, jotka pysyvät uskollisina, on toivoa.
Teemoja
muokkaaJesaja käsittelee palvonnan ja eettisen käyttäytymisen välistä suhdetta. Yksi hänen pääteemojaan on Jumalan kieltäytyminen ottamasta vastaan rituaaliuhreja niiltä, jotka kohtelevat muita julmasti ja epäoikeudenmukaisesti.
Jesaja puhuu myös epäjumalien palvonnasta, joka oli tuohon aikaan yleistä. Kanaanilaisten palvontamenoihin kuului hedelmällisyysriittejä, joihin kuului myös juutalaisen lain kieltämiä seksuaaliriittejä. Nämä olivat tulleet suosituiksi myös juutalaisten keskuudessa. Jesaja tarttui tähän myös useiden muiden profeettojen käsittelemään teemaan ja kertoi juutalaisille, että he ovat kuin haureutta harjoittava vaimo, joka on paennut todelliselta mieheltään, Jumalalta.
Yksi merkittävä teema on se, että Jumala on koko maailman jumala. Tuohon aikaan useiden jumalien uskottiin olevan paikallisia tai heimojumalia, jotka saattoivat osallistua sotiin ja jopa hävitä niitä. Näiden jumalien huolena oli ainoastaan tiettyjen valtakuntien suojelu. Jesajan Jumala oli ainoa oikea jumala ja koko ihmiskunnan jumala, ei ainoastaan juutalaisten jumala. Jumalaa ei kukaan voinut myöskään voittaa. Jos Jumalan kansa kärsi tappion taistelussa, se johtui ainoastaan siitä, että Jumala salli sen tapahtua. Jumala huolehtii myös muista kuin juutalaisten asioista. Hän on kutsunut Juudan ja Israelin kansat liittoon kanssaan ja antanut näille tehtävän opettaa hänestä maailmalle.
Jesajan kirja käyttää Jumalasta usein nimitystä "Israelin Pyhä". Nimitys esiintyy 12 kertaa luvuissa 1–39 ja 14 kertaa luvuissa 40–66. Tutkijoiden[ ] mukaan tämä on merkki siitä, että vaikka kirja on kirjoitettu useissa osissa ja sitä ovat kirjoittaneet eri kirjoittajat, se on kuitenkin tarkoitettu hyvin yhtenäiseksi kirjalliseksi teokseksi. Muualla Raamatussa nimitys esiintyy vain muutaman kerran Psalmeissa, Toisessa kuninkaiden kirjassa ja Jeremian kirjassa.
Lopullinen toistuva teema Jesajalla on Jumalan valtakunnan perustaminen maan päälle ja valtakunnan hallitsijoiden ja kansan pyrkimys elää Jumalan tahdon mukaan.
Käyttö Uudessa testamentissa
muokkaaUuden testamentin kirjoittajat lainaavat Jesajan kirjaa usein. Tunnetuin lainauksista on Jesajan jakeen 7:14 lainaus Matteuksen evankeliumin jakeessa 1:23. Kohta ennustaa, että neitsyt tulee synnyttämään lapsen. Matteus selittää, että tämä kohta ennusti Jeesuksen syntymän. Kriittiset tutkijat ovat esittäneet, että kohta olisi viitannut johonkin Jesajan omana aikana eläneeseen nuoreen naiseen, joka ei välttämättä ole ollut neitsyt nykyaikaisen mittapuun mukaan. Kontekstista eräät tutkijat ovat päätelleet, että tämän lapsen oli tarkoitus syntyä vielä samana vuonna.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Jes. 44:28, Jes. 45:1
- ↑ J. Todd Hibbard, Hyun Chul Paul Kim: Formation and Intertextuality in Isaiah 24–27. Society of Biblical Lit, 30.10.2013. ISBN 9781589838871. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2017). (englanti)
Kirjallisuutta
muokkaaSuomeksi
muokkaa- Peltola, Olavi: ”Jesajan kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.
Englanniksi
muokkaa- Oswalt, John N.: The Book of Isaiah, Chapters 1–39. (New international commentary on the Old Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 1986. ISBN 080282529X.
- Oswalt, John N.: The Book of Isaiah, Chapters 40–66. (New international commentary on the Old Testament) Wm. B. Eerdmans Publishing, 1998. ISBN 0802825346.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jesajan kirja Wikimedia Commonsissa
Teksti
muokkaa- Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
- Jesajan kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1992)
- Jesajan kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1933)
- Jesajan kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
Muuta
muokkaa- Hirsch, Emil G. & Cheyne, Thomas Kelly: Book of Isaiah. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
- Souvay, Charles: Isaias Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Joosuan kirja · Tuomarien kirja · Samuelin kirjat · Kuninkaiden kirjat · Jesajan kirja · Jeremian kirja · Hesekielin kirja · Kaksitoista profeettaa (Hoosean kirja · Joelin kirja · Aamoksen kirja · Obadjan kirja · Joonan kirja · Miikan kirja · Nahumin kirja · Habakukin kirja · Sefanjan kirja · Haggain kirja · Sakarjan kirja · Malakian kirja)