Aamoksen kirja
Aamoksen kirja (hepr. עמוס) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 30. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdestoista kirja.
| Aamoksen kirja | |
|---|---|
| עמוס | |
| Tanak Nevi'im |
|
| Raamattu Vanha testamentti |
|
 Profeetta Aamos. Venäläinen ikoni 1700-luvulta. |
|
| Synty | |
| Kirjoittaja (perint.) | Aamos |
| Kirjoituspaikka | Israel[1] |
| Ajoitus | n. 760–750 eaa.[1] |
| Teksti | |
| Genre | profeetallinen kirja |
| Alkukieli | heprea |
| Lyhenne | Aam. |
| Lukuja | 9 |
| Jakeita | 146 |
| Edeltävä: < JoelSeuraava: Ob. > |
|
Historia
muokkaaKirjoittaja
muokkaaProfeetta Aamos toimi kuningas Jerobeam II:n, Israelin kuningaskunnan kuninkaan, hallintokauden (vuodesta 793 eaa. vuoteen 753 eaa.) sekä Ussian, Juudan kuningaskunnan kuninkaan, aikana. Tuohon aikaan sekä pohjoisen Israel että etelän Juuda olivat vaurautensa huipulla. Aamos oli profeetta Hoosean aikalainen, mutta todennäköisesti vaikutti jonkin verran häntä ennen.
Aamos ei todennäköisesti ollut "ammattimainen profeetta", joka olisi koulutettu toimimaan kuninkaan hovissa. Sen sijaan hän antaa ymmärtää olleensa paimen ja maanviljelijä, jonka Jumala kutsui työhön. Hänen viljelemiensä viikunoiden on ajateltu olleen rahvaan ruokaa. Siksi tutkijat ovat arvelleet, ettei hän kuulunut siihen eliittiin, jonka hän tuomitsi profetioissaan. Sen sijaan hän vaikuttaa työläiseltä.
Ajoitus
muokkaaSuurin osa tutkijoista uskoo, että Aamos profetioi syksyllä 750 eaa. tai 749 eaa. Yleisesti uskotaan, että hänen saarnaajantoimensa Betelissä kesti vähintään yhden päivän ja enintään muutaman päivän ajan. Tuohon aikaan Assyrian sotajoukot taistelivat Damaskosta vastaan useita vuosia, ja se vähensi huomattavasti Syyrian uhkaa Israelia vastaan. Naapurien sotiessa Israel kykeni laajentamaan alueitaan lähes samoiksi, kun ne olivat olleet Daavidin ja Salomon aikoina.
On huomioitava, että Aamos saarnasi noin kaksi vuotta ennen suurta maanjäristystä, ja viittasi järistykseen kirjassaan kaksi kertaa. Sakarja muisti maanjäristyksen vielä 200 vuotta myöhemmin (Sak. 14:5).
Sisältö
muokkaaMonet tutkijat jakavat Aamoksen kirjan kolmeen osaan. Luvut 1 ja 2 tarkastelevat Israelia ympäröiviä kansoja (Damaskos, Filistea, Tyyro, Edom ja Ammon) sekä Israelia itseään moraalisten silmälasien läpi sekä sisältävät ennustuksia näitä vastaan. Luvut 3–6 tarkastelevat Israelin syntejä tarkemmin. Luvut 7–9 sisältävät näkyjä, jotka Jumala antoi Aamokselle, sekä Betelin papin Amasjan nuhdesaarnan Aamokselle. Kirjan jakeita 7:1–9:8 kutsutaan yleisesti Näkyjen Kirjaksi. Se sisältää ainoan kertovan osuuden.
Ensimmäisessä kahdessa näyssä Aamos kykenee taivuttelemaan Jumalan siihen, ettei tämä kurita kansaa, niin kuin on Aamokselle näyttänyt. Kurin ja oikeudenmukaisuuden teemat ovat keskeisiä osassa, jota joskus kutsutaan valitusten kirjaksi (5:1–6:14). Tämä viesti voidaan nähdä parhaiten jakeessa 5:24. Luvussa 4 kuvattujen vitsausten voidaan katsoa olleen kurinpalautuksia, jotka saivat Israelin kääntymään takaisin Jumalan puoleen. Kansa ei kuitenkaan tulkinnut niitä tällä tavalla, ja ne kääntyivät rangaistukseksi kansan tottelemattomuudesta.
Näkyjen toisessa osassa (7:7–9) ei enää esirukoile kansansa puolesta, ja Jumala sanoo, ettei hän "enää kulje armahtaen [Israelin] ohitse". Israelin ahdinko on muuttunut toivottomaksi. Jumala ei enää pidättele tuomiotaan, koska Israel kieltäytyy kuuntelemasta profeettoja ja jopa pyrkii vaientamaan heidät (2:12, 3:8, 7:10–17).
Useimpien tutkijoiden mukaan Aamoksen kirjan keskeinen idea on siinä, että Jumala laittaa kansansa samalle tasolle kuin sitä ympäröivät kansat – hän vaatii kaikilta samaa moraalia. Samoin kuin kaikki muut kansat, jotka nousevat Jumalaa vastaan, myöskään Israel ja Juuda eivät pääse pakoon tuomiota epäjumalanpalvonnasta ja epäoikeudenmukaisista tavoista, eikä Jumalan kanssa solmittu liitto vapauta niitä moraalisista standardeista. Jumalaa edustava kansa täytyy puhdistaa kaikesta ja kaikista, jotka häpäisevät Jumalan nimen. Jumalan nimen on oltava korkea.
Muita merkittäviä teemoja kirjassa ovat: sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja huoli vähäosaisista; Jahve on kaikkien kansojen jumala ja tuomari; Jahve on oikeudenmukaisuuden jumala; Jahve teki kaikki kansat; Jahve valitsi Israelin kansan ja lunasti heidät, jotta hänet tunnettaisiin kaikessa maailmassa; Jahven valittuna oleminen tarkoittaa sitä, että on velvollinen elämään annetun lain mukaan; Jahve tuhoaa ainoastaan epäoikeudenmukaiset, muut säilyvät; ja että Jahve on vapaa tuomitsemaan, lunastamaan ja toimimaan Israelin pelastajana.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
Kirjallisuutta
muokkaa- Peltola, Olavi: ”Aamoksen kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aamoksen kirja Wikimedia Commonsissa
Teksti
muokkaa- Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
- Aamoksen kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1992)
- Aamoksen kirja (Arkistoitu – Internet Archive) (1933)
- Aamoksen kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
Muuta
muokkaa- Gigot, Francis: Amos Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- Levi, Gerson B.: Book of Amos. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
Joosuan kirja · Tuomarien kirja · Samuelin kirjat · Kuninkaiden kirjat · Jesajan kirja · Jeremian kirja · Hesekielin kirja · Kaksitoista profeettaa (Hoosean kirja · Joelin kirja · Aamoksen kirja · Obadjan kirja · Joonan kirja · Miikan kirja · Nahumin kirja · Habakukin kirja · Sefanjan kirja · Haggain kirja · Sakarjan kirja · Malakian kirja)