Wikipedia

Hiskia

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Lähteenä käytetty raamattua, ei tietokirjoja. Artikkeli on nyt juonikertomus, joka perustuu suoraan raamatun tarinoihin.

Hiskia (hepr. ‏ חזקיה tai חזקיהו‎) on Vanhan testamentin aikainen Juudan 13. kuningas. Raamatun mukaan Hiskia oli kuningas Ahaksen ja Abian poika.[1] Hiskia hallitsi 29 vuotta.[2] Hiskia mainitaan myös Matteuksen evankeliumin alussa olevassa Jeesuksen sukuluettelossa.[3]

Hiskia
Juudan kuningas
Valtakausi 729, 716–697 ja 697–687 eaa.
Edeltäjä Aahas
Seuraaja Manasse
Syntynyt n. 739 eaa.
todennäköisesti Jerusalem, Israel
Kuollut n. 687 eaa.
todennäköisesti Jerusalem, Israel
Puoliso Hefsibah
Lapset Manasse
Amasja
Suku Daavid
Isä Aahas
Äiti Abijah
Uskonto juutalaisuus
Kuningas Hiskian patsas.

Hän hallitsi juutalaista kansaa vuoden 700 eaa. vaiheilla. "Hän teki sitä mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt". William Albright on ajoittanut Hiskian valtakauden vuosille 715–687 eaa., kun taas Edwin Thiele ajoituksen mukaan valtakausi olisi ollut vuosina 716–687 eaa.

Hiskian elämä ja vaiheet Raamatun mukaan muokkaa

Juudan valtakunta Hiskian valtaantulon aikaan muokkaa

Hiskian noustessa valtaistuimelle Juudan valtakunta oli Jumalan epäsuosiossa, koska Hiskian isä Ahas oli tehnyt monia inhottavuuksia ja sallinut väärien jumalien palvonnan rehottaa Juudassa. Jumala oli siksi antanut maan kärsiä sen vihollisten, eritoten Assyrian käsissä. Ahas oli tyhjentänyt temppelin ja palatsin hankkiakseen lahjuksen Assyrian kuninkaalle. Hän oli hakannut kappaleiksi temppelin välineet, sulkenut sen ovet ja tehnyt itselleen alttareita Jerusalemin joka kolkkaan uhratakseen epäjumalille. Tekemällä liiton Assyrian kuninkaan kanssa Ahas oli hallituskaudellaan saanut valtakuntansa hänen suojelukseensa.[4] Mutta pian valtaan päästyään Hiskia ryhtyi kapinoimaan Assyrian kuningasta vastaan.[5]

Hiskian noustessa Juudan valtaistuimelle Israelin pohjoisen kymmenen heimon valtakunnan asiat olivat vieläkin huonommalla tolalla. Israelin törkeiden syntien vuoksi Jumala oli antanut sen joutua suuriin vaikeuksiin Assyrian verovelvollisena, ja vähän ajan kuluttua Assyria valloitti Israelin ja vei kansan vankeuteen.[6]

Hänen intonsa Jumalan palvonnan puolesta muokkaa

Hiskia nousi valtaistuimelle 25-vuotiaana. Ensi töikseen hän avasi uudelleen temppelin ja korjasi sen. Sitten hän kutsui koolle papit ja leeviläiset ja sanoi heille: ” Nyt tahdon tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, jotta hän kääntäisi ankaran vihansa pois meidän yltämme.” Oli kyse uskollisuusliitosta; lakiliitto, joka oli yhä voimassa mutta jota laiminlyötiin, ikään kuin uudistettiin Juudassa. Hän ryhtyi järjestämään leeviläisiä palvelustehtäviinsä ja saattoi taas voimaan soitto- ja ylistyslaulujärjestelyt. Sitten koko Israelin puolesta piti toimittaa erityinen sovitus. Ensin ruhtinaat toivat teurasuhreja, syntiuhreja valtakunnan, pyhäkön ja kansan puolesta, minkä jälkeen kansa toi tuhansia polttouhreja.[7] Juoksijoiden viemien kirjeiden välityksellä hän kutsui koolle sekä Juudan että Israelin, koko maan Beersebasta Daniin asti. Monet pilkkasivat juoksijoita, mutta jotkut, etenkin Asserista, Manassesta ja Sebulonista, tulivat ja joitakuita oli läsnä myös Efraimista ja Isaskarista. Tämän lisäksi paikalla oli monia ei-israelilaisia palvomassa Israelin Jumalaa. Tosi palvontaa kannattavien pohjoisen valtakunnan edustajien oli todennäköisesti vaikea osallistua juhlaan. Sanansaattajien tavoin hekin saivat osakseen vastustusta ja pilkkaa, koska kymmenen heimon valtakunta oli rappiotilassa, se oli vajonnut väärään palvontaan ja Assyrian uhka leijui sen yllä.[8] Pesahin jälkeen vietettiin seitsenpäiväinen happamattomien leipien juhla, joka oli niin iloinen tilaisuus, että koko seurakunta päätti viettää sitä vielä toiset seitsemän päivää. Jumalan siunauksen ansiosta noina vaarallisina aikoinakin Jerusalemissa vallitsi suuri ilo, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, päivistä lähtien ei ollut tällaista ollut Jerusalemissa.[9]

Assyrian painostus voimistuu muokkaa

Noina aikoina, jolloin Assyria pyyhkäisi tieltään kaiken, Hiskia luotti Israelin Jumalaan. Hän kapinoi Assyrian kuningasta vastaan ja löi filistealaiskaupungit, jotka olivat ilmeisesti liittoutuneet Assyrian kanssa.[10] Hiskian neljäntenä vuonna Assyrian kuningas Salmanassar alkoi piirittää Samariaa. Hiskian kuudentena vuonna Samaria valloitettiin. Kymmenen heimon valtakunnan asukkaat karkotettiin, ja assyrialaiset siirsivät tilalle uusia asukkaita ottaakseen maan haltuunsa.[11] Juudan valtakunta jäi siis vihamielisten vihollisten ympäröimäksi pieneksi saarekkeeksi. Sargon II:n poika Sanherib halusi liittää Jerusalemin valloituksen sotasaavutustensa joukkoon, etenkin kun Hiskia oli sanoutunut irti liitosta, jonka hänen isänsä, kuningas Ahas, oli tehnyt Assyrian kanssa. Hiskian 14. hallitusvuonna Sanherib nousi kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niitä. Uhanalaisen Jerusalemin kaupungin säästämiseksi Hiskia tarjoutui maksamaan Sanheribille lahjuksen, mutta Sanherib vaati suunnatonta summaa: 300:aa hopeatalenttia (nykyrahassa noin 1 982 000 dollaria) ja 30:tä kultatalenttia (n. 11 560 000 dollaria). Pystyäkseen maksamaan tämän summan Hiskian oli pakko antaa kaikki hopea, joka löytyi temppelistä ja kuninkaan aarteistosta, ja lisäksi ne jalometallit, joilla Hiskia oli antanut päällystää temppelin ovet ja ovenpielet. Tämä riitti Assyrian kuninkaalle, vain joksikin aikaa.[12]

Rakentaminen ja insinööritaidon näytteet muokkaa

Sanheribin hyökkäyksen uhatessa Hiskia osoitti sotataitonsa. Hän tukki kaikki Jerusalemin kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet, niin että piiritystilanteessa assyrialaisten vesivarastot hupenisivat. Hän vahvisti kaupungin linnoituksia ja valmisti runsaasti heittoaseita ja kilpiä. Mutta hän ei luottanut tähän sotakalustoon, sillä kootessaan yhteen sotapäälliköt ja kansan, hän rohkaisi heitä sanoen: ” Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä. Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme."[13] Hiskian vesijohto oli huomattavia muinaisaikojen insinööritaidon näytteitä. Se kulki Daavidin kaupungin pohjoisosan itäpuolella sijainneelta Gihonin lähteeltä suhteellisen epätasaista reittiä noin 533 m Siloaminlammikkoon, joka sijaitsi Tyropoioninlaaksossa Daavidin kaupungin alapuolella mutta kuitenkin kaupungin eteläosaan rakennetun uuden muurin sisäpuolella.[14] Arkeologit löysivät kapean, keskimäärin 1,8 m korkean tunnelin seinältä muinaisheprealaisin kirjaimin laaditun piirtokirjoituksen. Siinä sanotaan mm.: ”Puhkaisu tapahtui näin: Kun [miehet] vielä [työskentelivät] hakuin edeten toisiaan kohti, ja kun jäljellä oli vielä kolme kyynärää, [kuului läpi] kun miehet huhuilivat toisilleen, sillä kalliossa oli (ylimääräistä hakattavaa) oikealla [ja vasemmalla.] Kun tunneli puhkaistiin, louhijat hakkasivat toisiaan kohti, hakku hakkua vastaan. Niin vesi saatiin virtaamaan säiliöaltaaseen 1200 kyynärän matka, ja kallion korkeus louhijoiden pään yläpuolella oli sata kyynärää.”[15] Tunneli hakattiin siis kallion läpi molemmista päistä yhtaikaa, niin että louhijat kohtasivat toisensa keskellä. Tämä oli todellinen insinööritaidon mestarinäyte, sillä korkeusero tunnelin molempien päiden välillä on vain 32 senttimetriä, vaikka tunneli on 533 metriä pitkä.

Assyrian tappio Jerusalemissa muokkaa

Sanherib päätti hyökätä Jerusalemiin. Kun Sanherib armeijoineen piiritti vahvasti linnoitettua Lakisin kaupunkia, hän lähetti osan armeijastaan ja sotapäälliköistä koostuvan lähetystön vaatimaan, että Jerusalem antautuisi. Ryhmää edusti rabsake (ei miehen erisnimi vaan sotilaallinen arvonimi), joka puhui sujuvasti hepreaa. Hän pilkkasi äänekkäästi Hiskiaa ja Jumalaa ja kehuskeli, ettei Israelin Jumala voisi vapauttaa Jerusalemia sen enempää kuin muiden kansakuntien jumalatkaan olivat pystyneet pelastamaan palvojiensa maita joutumasta Assyrian kuninkaan käsiin.[16]

Hiskia oli ahdistunut, mutta hän luotti jatkuvasti Jumalaan, kääntyi hänen puoleensa temppelissä ja lähetti myös muutamia kansan päämiehiä profeetta Jesajan luo. Israelin Jumala vastasi Jesajan kautta, että Sanherib kuulisi sanoman ja palaisi omaan maahansa, missä hänet lopulta surmattaisiin.[17] Tällä välin Sanherib oli vetäytynyt Lakisista Libnaan, missä hän kuuli, että Etiopian kuningas Tirhaka oli tullut taistelemaan häntä vastaan. Sanherib lähetti silti sanansaattajien mukana Hiskialle kirjeitä, joissa hän jatkoi uhkailuaan ja Israelin Jumalan pilkkaamista. Saatuaan nuo loukkaavat kirjeet Hiskia levitti ne Jumalansa eteen, joka vastasi taas Jesajan kautta, pilkkasi vuorostaan Sanheribia ja vakuutti, etteivät assyrialaiset tulisi Jerusalemiin. Jumala sanoi: ”Minä olen puolustava tätä kaupunkia pelastaakseni sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.”[18]

Yöllä Jumala lähetti enkelinsä, joka tuhosi 185 000 Sanheribin joukkojen valiomiestä, jokaisen sotilaan, johtajan ja päällikön Assyrian kuninkaan leiristä, niin että Sanherib palasi häpeä kasvoillaan omaan maahansa. Näin Sanheribista ei ollut enää mitään vaaraa Jerusalemille. Myöhemmin tapahtui, kun hän oli kumartuneena jumalansa Nisrokin huoneessa, että hänen omat poikansa löivät hänet miekalla.[19]

On löydetty tekstejä, joissa kuvaillaan Sanheribin voittoa etiopialaisjoukoista. Niissä sanotaan: ”Mitä tulee Hiskiaan, siihen juutalaiseen, hän ei alistunut minun ikeeseeni, minä piiritin 46 hänen vahvaa kaupunkiaan, – – ja valloitin (ne) – –. Hänet itsensä minä suljin häkkilinnun tavoin Jerusalemiin, hänen kuninkaalliseen kaupunkiinsa[20].” Hän ei väitä valloittaneensa Jerusalemia. Tämä tukee Raamatun kertomusta, jonka mukaan Hiskia kapinoi Assyriaa vastaan eikä Sanherib onnistunut valtaamaan Jerusalemia.

Hiskian eliniän pidentäminen ihmeen avulla muokkaa

Niihin aikoihin, kun Sanherib uhkaili Jerusalemia, Hiskialle nousi pahanlaatuinen paise. Profeetta Jesaja neuvoi häntä järjestämään asiansa ja valmistautumaan kuolemaan. Hiskialla ei ollut vielä tuolloin poikaa, ja siksi näyttikin siltä, että Daavidin kuninkaallinen sukuhaara oli vaarassa katketa. Hiskia rukoili hartaasti Jumalaa vuodattaen kyyneliä, jolloin Israelin Jumala lähetti Jesajan takaisin Hiskian luo ilmoittamaan tälle, että hänen elinaikaansa jatkettaisiin vielä 15 vuodella. Kolmantena vuonna tämän jälkeen Hiskia sai pojan, jolle annettiin nimi Manasse ja josta tuli myöhemmin hänen valtaistuimensa perijä.[21]

Muinaisseemiläinen Kaldean kansa oli yhteydessä Jerusalemissa vaikuttavaan Hiskiaan saadakseen tukea assyrialaisia vastaan.

Kirjalliset ansiot Hiskian rooli Sananlaskujen kirjan tekstien kokoamisessa muokkaa

Hiskia tunnetaan myös siitä, että hän oli kiinnostunut joidenkin Salomon sananlaskujen kokoamisesta, kuten todetaan nykyisin Sananlaskujen lukuina 25–29 tunnetun osan alkusanoissa: ”Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, jotka Juudan kuninkaan Hiskian miehet jäljensivät”.[22]

Lähteet muokkaa

Edeltäjä:
Aahas 		Juudan kuningas Seuraaja:
Manasse
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiskia&oldid=22002904”