Avaa päävalikko

Mielentilatutkimuksessa selvitetään se, oliko vastaaja rikoksentekohetkellä täydessä ymmärryksessä eli syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton. Jos tuomioistuin ottaa mielentilalausunnon huomioon päätöksissään, syyntakeinen vastaaja saa täyden tuomion, alentuneesti syyntakeinen voi saada neljänneksellä alennetun tuomion, ja syyntakeeton joutuu yleensä tahdosta rippumattomaan hoitoon mutta ei vankilaan.

Mielentilatutkimuksia tehdään, koska vaikeasti psyykkisesti sairasta rikollista ei oikeuskäsityksen mukaan tule tuomita vankilaan, koska hän ei ole voinut ymmärtää tekojensa seurauksia.[1]

Sisällysluettelo

Kenelle tehdäänMuokkaa

Mielentilatutkimus tehdään tuomioistuimen pyynnöstä sen jälkeen, kun tuomioistuin on jo katsonut vastaajan menetelleen rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Mielentilatutkimus voidaan tehdä, jos rikoksesta on odotettavissa yli vuoden pituinen vankeustuomio, kuten taposta tai tapon yrityksestä.[1] Suomessa vuonna 2006 voimaan tulleiden säännösten nojalla mielentilatutkimus tehdään myös henkilölle, jolle syyttäjä vaatii koko rangaistuksen suorittamista henkilön vaarallisuuden perusteella. Tuomioistuin voi siis tällaisessa tilanteessa päättää, ettei rikoksentekijää saa päästää ehdonalaiseen vapauteen ennen koko rangaistuksen suorittamista. Tämä vastaa entistä pakkolaitoslausumaa.[2]

Osa mielentilatutkimuksista tehdään psykiatrista hoitoa antavien valtion sairaaloiden tai yliopistosairaaloiden suljetuilla osastoilla oleville heidän tilansa kartoittamiseksi.[3]

Monet tutkittavat ovat päihdeongelmaisia. Esimerkiksi Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa maaliskuussa 2010 hoidettavana olleista tai aiemmin hoidetuista, vuosina 1949–1975 syntyneistä, tuomitsematta jätetyistä miespuolisista kriminaalipotilaista (N=106), voitiin 26:lla prosentilla todeta alkoholiperäinen päihdeongelma, yhdeksällä prosentilla jonkin muun aineen aiheuttama päihdeongelma, ja 27:llä prosentilla sekä alkoholin että jonkun muun aineen aiheuttama päihdeongelma (yhteensä 62:lla prosentilla jokin päihdeongelma).[4]

Vuosien 2005–2016 välillä mielentilatutkimusten määrä Suomessa on puolittunut. Samana aikana psykoottisten vankien määrä on kymmenkertaistunut.[5]

Tutkimuksen tekeminenMuokkaa

Suomessa mielentilatutkimus tehdään yleensä valtion mielisairaalassa eli Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalassa tai psykiatrisessa vankisairaalassa.[1] Mielentilatutkimuksia tehdään myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa (Kellokosken sairaala Tuusulassa),[6][3] Tampereen yliopistollisessa sairaalassa[7] ja Oulun yliopistollisen sairaalan Oikeuspsykiatrian yksikössä.[8]

Mielentilatutkimusta on tekemässä oikeuspsykiatri, psykologeja, hoitohenkilökunnan edustajia ja sosiaalityöntekijä. Mielentilatutkimuksen tekijä ei Suomessa ole syyttäjän eikä puolustuksen asiantuntija tai kummankaan puolella, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, vaan hän pyrkii mahdollisimman objektiiviseen arvioon.[1]

Mielentilatutkimus saa kestää enintään kaksi kuukautta. Sen aikana tutkittava on psykiatrisella osastolla muiden potilaiden kanssa. Tutkimuksen aikana pyritään muodostamaan kokonaiskuva tutkittavan elämästä ja taustasta. Tutkittavan käyttäytymistä ja suhtautumista muihin ihmisiin tarkkaillaan. Samalla kerätään runsaasti taustatietoa hänen lapsuudestaan, perhesuhteistaan, aikaisemmista hoidosta ja mahdollisista rikoksista. Kyselyä voidaan laajentaa omaisiin, ystäviin, koluun ja työpaikkaan, jos tutkittava antaa siihen suostumuksensa.[1]

Tutkittavalle tehdään normaali lääkärintarkastus laboratoriokokeineen fyysisen terveydentilan selvittämiseksi. Tarvittaessa hänelle tehdään myös aivojen kuvantamistutkimuksia.[1]

Tutkittavan persoonallisuutta ja kognitiivisia kykyjä kartoitetaan psykologisilla testeillä. Niiden kautta saadaan tietoa siitä, onko tutkittava yleensä voinut ymmärtää tekonsa luonteen ja seuraukset. Tutkimuksessa selvitetään erilaisia ajatushäiriöitä, mahdollisia harhoja ja todellisuudentajua. Tutkittavan käyttäytymisestä stressaavissa testeissä saadaan tietoa hänen impulsiivisuudestaan ja kyvystä hallita mielijohteita. Lisäksi selvitetään se, miten tutkittava suhtautuu tekoonsa ja muistaako hän tilanteen.[1]

Syyntakeisuus ja syyntakeettomuusMuokkaa

Henkilö on syyntakeinen, jos hän ymmärtää tekonsa seuraukset. Hänen ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla täysin terve.[1]

Alentuneesti syyntakeisella voi olla esimerkiksi vaikeuksia hallita impulsiivista käytöstä alkoholin pitkäaikaisen väärinkäytön takia.[1]

Syyntakeeton tai alentuneesti syyntakeinen henkilö ei ole ymmärtänyt tekonsa täyttä luonnetta ja seurauksia. Tämä voi johtua esimerkiksi vakavasta mielenterveyshäiriöstä, tajunnan häiriöstä tai vajaamielisyydestä.[1]

Tutkimuksen jälkeenMuokkaa

Tutkimuksen jälkeen mielentilatutkimuslausunto lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jonka oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta antaa oman lausuntonsa tuomioistuimelle. Tuomioistuin harkitsee itse, ottaako se mielentilalausunnon huomioon päätöksissään.[1]

Syyntakeinen henkilö saa teostaan täyden tuomion. Alentuneesti syyntakeisen tuomiosta voidaan vähentää neljäsosa vankeusajasta. Jos henkilö todetaan syyntakeettomaksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päättää, siirretäänkö hänet vankilaan, jatketaanko hänen hoitoaan sairaalassa vai ohjataanko hänet esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuoltoon. Tahdosta riippumaton hoito kestää yleensä pidempään kuin samasta rikoksesta saatu vankilatuomio.[1]

Koska mielentilatutkimuksessa selvitetään tutkittavan mielentila nimen omaan teon hetkellä, on mahdollista, että tutkittava oli tilapäisesti syyntakeeton teon hetkellä mutta on sen jälkeen palautunut täysin normaaliksi. Tällöin tutkittava vapautetaan.[1]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Hari ym. 2015, s. 164–166.
  2. Mielentilatutkimuksen kesto sairaalassa yli 50 vuorokautta. Turun Sanomat 1.11.2007
  3. a b Osasto P10 Oikeuspsykiatria HUS, Kellokosken sairaala, viitattu 17.9.2015
  4. Miisa Törölä, 3/2011: Ymmärrystä vailla? Miespuolisten oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalinen tausta ja yhteiskunnallinen asema ennen syytteenalaista tekoa (pdf) Päihdeongelmaa käsitelty erityisesti opinnäytteen kohdassa 7.4 sivuilla 57-58. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tdk, Sosiologian pro gradu. Viitattu 21.9.2015
  5. Psykoottisten vankien määrä kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yle uutiset 10.8.2017
  6. Osasto P30 ja Kalliomaan asumisvalmennus Oikeuspsykiatria HUS, Kellokosken sairaala, viitattu 17.9.2015
  7. Oikeuspsykiatria Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, pshp.fi, viitattu 17.9.2015
  8. Oikeuspsykiatria Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ppshp.fi, viitattu 17.9.2015

Aiheesta muuallaMuokkaa