Oscar Enckell
Oscar Paul Enckell (2. maaliskuuta 1878 Pietari, Venäjä – 5. marraskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja teollisuusmies, joka oli merkittävän osan urastaan keisarillisen Venäjän armeijassa.
Oscar Enckellin vanhemmat olivat jalkaväenkenraali Carl Enckell ja Heléne Natalia Bronikowsky. Hänen veljensä oli jatkosodan jälkeinen Suomen ulkoministeri Carl Enckell. Oscar Enckell opiskeli upseeriksi Haminan kadettikoulussa. Sen jälkeen hän siirtyi Venäjän palvelukseen ensimmäisen palvelupaikan ollessa Henkikaartin Semjonovin rykmentti vuosina 1897–1904. Hän opiskeli 1903 Venäjällä Pietarin yleisesikunnan akatemiassa ja siirtyi sitten Mantsurian armeijan esikuntaan vuosiksi 1904–1905, sen jälkeen 13. jalkaväkidivisioonan esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi 1906–1907, ja edelleen Pietariin yleisesikuntaan muun muassa tiedustelutoiminnan päälliköksi 1907–1914. Enckell siirtyi ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjän sotilasasiamieheksi Roomaan 1914–1917. Viimeiset tehtävät Venäjälle olivat toiminta Venäjän edustajana Serbian armeijan esikunnassa 1917–1918 ja lopuksi entente-joukkojen erikoistehtävissä Konstantinopolissa ja Kaukasiassa 1918. Venäjän armeijassa Enckell saavutti everstin arvon vuonna 1912.lähde?
Suomeen Enckell siirtyi maan itsenäistyessä toimien aluksi Suomen rannikkopuolustustuksen ja myöhemmin yleisesikunnan päällikkönä. Enckellin eroon vuonna 1924 liittyi Suomen sotilaspiirien kiista vallasta. Nuori jääkäriupseeristo painosti Venäjällä palvelleen upseeriston eroamaan. Näin joutui Enckellkin jättämään yleisesikunnan päällikön tehtävät.[1]
Vuonna 1921 Enckell osallistui ensimmäisenä Suomen edustajana Genevessä käytyihin Ahvenanmaan neutralisointineuvotteluihin. Ennen siirtymistään siviiliin hän osallistui vuonna 1925 Genevessä käytyihin aseiden kauppaa koskevaan kansainväliseen konferenssiin. Suomen armeijassa Enckell saavutti kenraaliluutnantin arvon vuonna 1924.lähde?
Siirtyessään siviilin Enckell toimi ensin Suomen ja Ruotsin puutavarayhdistysten virallisena välitysmiehenä Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa vuosina 1926–1928. Suomeen palattuaan hän toimi Harlussa Läskelä Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1928–1940 eli alueen Neuvostoliitolle luovutukseen asti. Sen jälkeen hän toimi Kymin Oy:n Hallan tehtaan isännöitsijänä sodan aikana ja sodan jälkeen Teollisuuden polttoöljy Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1946–1957.lähde?
Sodan aikana Enckell oli marsalkka Mannerheimin erityistehtävissä muun muassa talvisodassa neuvottelijana ulkomailla ja ylipäällikön edustajana ulkomaisten vapaaehtoisten suuntaan.[2] Hän osallistui vielä Moskovan rauhanneuvotteluihin syyskuussa 1944 sotilasasiantuntijana.[3] Presidentti Paasikivi tukeutui Enckellin sotilaalliseen asiantuntemukseen ja ylivertaiseen Venäjän-tuntemukseen myös valmistauduttaessa Pariisin rauhankonferenssiin vuonna 1946 sekä YYA-sopimusneuvottelujen aikana keväällä 1948.lähde?
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Turtola, Martti: ”Kansainvälinen kehitys Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla” teoksessa Talvisodan Pikkujättiläinen. Toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 22.
- ↑ Juutilainen, Antti: ”Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset” teoksessa Talvisodan Pikkujättiläinen. Toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 771.
- ↑ Häikiö, Martti: ”Jatkosodan ulkopolitiikka: Irtautuminen Saksasta 1944” teoksessa Jatkosodan Pikkujättiläinen. Toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen, s. 820 & 821. ISBN 978-951-0-28690-6