Sukselaisen II hallitus

Sukselaisen II hallitus.

Sukselaisen II hallitus oli Suomen tasavallan 45. hallitus. Hallitus oli Maalaisliiton ja RKP:n muodostama porvarillinen vähemmistöhallitus.

Sukselaisen hallituksen edeltäjä, Fagerholmin hallitus oli jättänyt eronpyyntönsä niin kutsutun yöpakkaskriisin vuoksi joulukuussa 1958. Presidentti Urho Kekkonen nimitti tammikuussa 1959 eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen kokoaman hallituksen, ja vakiintuneeseen tapaan pääministeri ja puhemies vaihtoivat paikkaa K.-A. Fagerholmin palatessa puhemieheksi. Uudessa hallituksessa ei ollut mukana ainuttakaan edellisen hallituksen ministeriä; sen sijaan Sukselaisen hallitukseen tulivat Ahti Karjalainen ja Arvo Korsimo, jotka olivat olleet kulissien takana kaatamassa Fagerholmin hallitusta.[1]

Sukselaisen hallitus ja sitä seurannut, samalle pohjalle rakentunut Miettusen hallitus hallitsivat Suomea yhteensä yli kolmen vuoden ajan. Näin pitkän porvarillisen vähemmistöhallituksen kauden poikkeuksellisuutta korosti se, että eduskunta oli vuoden 1958 vaalien tuloksen perusteella vasemmistoenemmistöinen. Vasemmistopuolueiden yhteistyöstä ei kuitenkaan voinut olla puhettakaan. Edustuksellisen demokratian kannalta oli ongelmallista, että 11 SDP:n kansanedustajaa oli heti eduskuntavaalien jälkeen vaihtanut puoluetta. Vuosien 1959–1962 sisäpoliittista tilannetta on verrattu Kivimäen hallituksen kauteen 1930-luvulla; erona oli tosin se, että presidentti oli lähellä hallituspuoluetta.[2]

Sukselaisen hallituksen toimikauden suurin ulkopoliittinen kysymys oli Suomen jäsenyys Euroopan vapaakauppajärjestössä (EFTA). Jäsenyys oli Suomelle erittäin tärkeä, koska järjestön keskeinen jäsen oli Suomen vientikaupan suurin kohdemaa Yhdistynyt kuningaskunta. Neuvostoliitto sen sijaan suhtautui asiaan epäluuloisesti, koska valtaosa EFTAn jäsenmaista oli myös sotilasliitto NATOn jäseniä. Sitkeiden neuvottelujen tuloksena Suomi liittyi heinäkuun alussa 1961 järjestön liitännäisjäseneksi ja myönsi samalla niin kutsutun suosituimmuuslausekkeen nojalla Neuvostoliitolle samat tullinalennukset kuin EFTA-maille. Tosiasiassa suosituimmuuslausekkeen merkitys oli vähäinen, koska Suomi osti Neuvostoliitosta lähinnä raaka-aineita, joita EFTAn tullijärjestelyt eivät koskeneet.[3]

Sisäministeri Eino Palovesi nimitettiin helmikuussa 1960 uuden Keski-Suomen läänin maaherraksi ja hänen tilalleen hallitukseen tuli kansanedustaja Eemil Luukka.[4] Oikeusministeri Antti Hannikainen sai pyytämänsä eron hallituksesta huhtikuussa 1961 ja hänen tilalleen tuli toisena valtiovarainministerinä toiminut Pauli Lehtosalo. Lehtosalon paikalle toiseksi valtiovarainministeriksi tuli Suomen maalaisten keskinäisen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja, varatuomari Juho-Eino Niemi.[5] Ulkoministeri Ralf Törngren kuoli toukokuussa 1961 ja pääministeri V. J. Sukselainen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä, kunnes toinen kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalainen siirtyi ulkoministeriksi ja hänen tilalleen kauppa- ja teollisuusministeriöön tuli Suomen Kaapelitehdas Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Björn Westerlund.[6]

Pääministeri V. J. Sukselainen sai Helsingin hovioikeudessa tuomion niin kutsutussa Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa kesäkuun lopussa 1961. Tämän vuoksi hän katsoi menettäneensä pääministeriltä vaadittavan luottamuksen ja jätti eronpyyntönsä. Aluksi esiintyi käsityksiä, että tilanteesta olisi selvitty vain vaihtamalla pääministeriä, mutta useimmilla tahoilla katsottiin valtiosäännön edellyttävän tässä tapauksessa koko ministeristön eroa.[7]

Hallitus toimi 13. tammikuuta 1959 – 14. heinäkuuta 1961 914 päivää. Erotessaan se oli noussut hallitusten ikätilastossa kolmannelle sijalle Kivimäen hallituksen ja Cajanderin III hallituksen jälkeen.[8]

KokoonpanoMuokkaa

[9]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri V. J. Sukselainen13.1.19593.7.1961Maalaisliitto
Pääministerin sijainen Ralf Törngren13.1.195916.5.1961RKP
 Eemil Luukka19.5.19613.7.1961Maalaisliitto
 Kauno Kleemola3.7.196114.7.1961Maalaisliitto
Ulkoasiainministeri Ralf Törngren13.1.195916.5.1961RKP
 V. J. Sukselainen16.5.196119.6.1961Maalaisliitto
 Ahti Karjalainen19.6.196114.7.1961Maalaisliitto
Ministeri ulkoasiainministeriössä Ahti Karjalainen13.1.195919.6.1961Maalaisliitto
Oikeusministeri Antti Hannikainen13.1.195914.4.1961Maalaisliitto
 Pauli Lehtosalo14.4.196114.7.1961Maalaisliitto
Sisäasiainministeri Eino Palovesi13.1.19594.2.1960Maalaisliitto
 Eemil Luukka4.2.196014.7.1961Maalaisliitto
Puolustusministeri Leo Häppölä13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Valtiovarainministeri Vihtori Sarjala13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Ministeri valtiovarainministeriössä Pauli Lehtosalo13.1.195914.4.1961Maalaisliitto
 Juho-Eino Niemi14.4.196114.7.1961Maalaisliitto
Opetusministeri Heikki Hosia13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Maatalousministeri Einari Jaakkola13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Ministeri maatalousministeriössä Toivo Antila13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Kauno Kleemola13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä Arvo Korsimo13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalainen13.1.195919.6.1961Maalaisliitto
 Björn Westerlund19.6.196114.7.1961RKP
Ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä Pauli Lehtosalo29.9.195914.7.1961Maalaisliitto
Sosiaaliministeri Vieno Simonen13.1.195914.7.1961Maalaisliitto
Ministeri sosiaaliministeriössä Eeli Erkkilä13.1.195914.7.1961Maalaisliitto


  Edeltäjä:
Fagerholmin III hallitus
Suomen hallitus
13. tammikuuta 195914. heinäkuuta 1961.
Seuraaja:
Miettusen I hallitus

LähteetMuokkaa

  1. Lasse Kangas: Ahti Karjalainen tasavallan kakkosena, s. 70. Helsinki: Kirjayhtymä, 1984.
  2. Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 852–853. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14263-0.
  3. Zetterberg (toim.), s. 860.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 142. Helsinki: Otava, 1960.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1962, s. 39.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1962, s. 63.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1962, s. 156. Helsinki: Otava, 1961.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1962, s. 157.
  9. Sukselaisen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 12.12.2019.