Ekerön

Mälarenin saari Ruotsissa
Ekerön
Ekerövägen 2008g.jpg
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
71 m mpy. [1]
Pinta-ala
6 765 ha [2]
Väestö
Asukasluku
14 613 (2018 [3])
Asutuskeskukset

Ekerön on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.[1][a]

Munsönin kirkko
Elonkorjuu vuonna 2016
Husbyn rannikkoa

MaantietoaMuokkaa

Ekerön sijaitsee Mälarenin itäosassa ja sen muodostuu kolmesta muinoin erillisestä saaresta Munsönistä, Kärsönistä ja Ekerönistä. Alueen kunta Ekerö on saanut nimensä aikaisemmasta Ekerönin pitäjästä (socken) ja Ekerönillä tarkoitetaan nykyään yleensä koko saarta. Tästä huolimatta saaren sisällä käytetään samalla seutujen nimityksinä aikaisempien saarien nimiä. Saaren pituus on 26,2 kilometriä ja leveys on 4,9 kilometriä. Kapeimmillaan se on keskikohdastaan 640 metriä. Sen pohjoisosa Munsön sijaitsee itäpuolisen Färingsön ja läntisen Adelsönin välissä, sen eteläosa Ekerön jää pohjoispuolisen Färingsönin ja Mälarenin etelärannan väliin (Södertälje ja Tukholma). Färingsönin puolella sijaitsee pitkä ja kapea salmi Långtarmen, Adelsönin puolella sijaitsee Hovgårdsfjärden ja pohjoisessa kapea Svinsundet, eteläisestä mantereesta sen erottaa Vårbyfjärden, Rödstenfjärden ja Kyrkfjärden sekä saari Helgö. Helgö voidaan myös sisällyttää umpeen kasvaneen salmensa ja tieyhteytensä takia emäsaareensa. Långtarmenin kaakkoispää yhtyy idässä sijaitsevaan Fiskarfjärdeniin kapean Tappströmin kautta. Tappströmin takana sijaitsee Lovönin saaren niemi Lindö. Tappströmin ylittää Tukholmasta tuleva länsväg 261 Tappströmin siltaa pitkin. Lounaassa päin, Adelsönin ja mantereen välissä, aukeaa eräs Mälarenin suuria järvenselkiä Södra Björkfjärden, jossa sijaitsee myös tunnettu Björkön viikinkisaari. Ekerönin pinta-ala on 6 765 hehtaaria eli 67,7 neliökilometriä [2].[1][4][5][6][7]

Saaren asukasluku oli vuoden 2018 vaaleissa 14 613, mikä on 54 % Ekerönin kunnassa vakituisesti asuvasta väestöstä. Pääosa väestöstä asuttaa Ekerönin kaakkoispään Ekerössä. Muita asuinalueita sijaitsee Sundbyssä, Helgöllä, Ekebyssä ja Söderbyssä. Kaakkoisrannasta liikennöi mantereelle autolossi ja Tappströmin sillalta pääsee Lovöniin ja sieltä edelleen Tukholmaan. Maantie kulkee kapean saaren päästä päähän. Luoteispäässä tie kääntyy Adelsönin vastarannalle, josta tiereitti jatkuu lauttalaiturista lossina Adelsöniin.[1]

LuontoarvojaMuokkaa

Saaren koillispuolen rantaa seuraa lähes yhtenäinen harjujakso, jota kutsutaan Uppsalan harjuksi (ruots. Uppsalaåsen). Harju sijaitsee aivan rannan tuntumassa ja se kasvaa pääosin metsää. Harjujen soraa on hyödynnetty jo pitkiä aikoja, jonka seurauksena harju on jo monin paikoin kaivettu tasaiseksi. Harjujakson puolivälissä sijaitsee suuri suppa Gropen ja harjun pohjoispäässä onaksi hiekkakuoppaan kertyneestä vedestä muodostunutta lampea Laxsjön ja Blå lagunen [b]. Niitä käytetään yleisesti uimiseen. Saaren geologiasta tunnetaan yleisesti punainen hiekkakivi, joka pilkistää näkyviin saaren avokalliopaljastumista. Sen kivilaatu on arkoosihiekkakiveä ja sen kaupallisena nimenä käytetään Ruotsissa mälarsandsten.[a]

HistoriaaMuokkaa

Ekerön on muodostunut kolmesta aikoinaan erillisestä saaresta. Maankohoamisen seurauksena Mälarenin vedenpinta on alentunut ja saarten väliset salmet ovat ensin madaltuneet ja sitten kasvaneet umpeen. Nykyään ne ovat maatuneet jokapäiväiseen käyttöön. Vielä 1920-luvulla soudettiin veneellä Munsönin ja Kärsönin välisessä salmessa. Ekerön saari kuului aiemmin Södermanlandiin, mutta Kustaa Vaasa liitti sen Upplandiin. Saaren vanha nimi on ollut Asknäs, mikä oli etelärannassa sijainneen kartanon nimi. Kartanon viereen rakennettiin 1100-luvulla kirkko, jonka takia Mälarenin salmen sitä osaa alettiin kutsua Kyrkfjärdeniksi.[a]

Viikinkiaikana Ekerön itäpuolelta pystyi purjehtimaan Kärsönin kohdalla Långtarmenista Hovgårdfjärdeniin. Myöhemmin salmi mataloitui ja paikalle kaivettiin vetotaival nimeltään Kärsödraget. Veneen vetäminen oli mieluisampaa kuin koko Ekerönin saaren kiertäminen. Vetotaipaleen paikka tiedetään, mutta se ei ole ollut enää käytössä.[c]

Munseönissä on sijainnut keskiajalla suurtila, joka on vanhojen asiakirjojen mukaan ollut arkkipiispan hallinnassa jo vuodesta 1185. Sen alaisuudessa hallittiin seudulla muita arkkipiispalle kuuluneita Mälarenin saariston ja ympäristön maatiloja.[b]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

HuomioitaMuokkaa

  1. a b c Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Ekerön.
  2. a b Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Munsön.
  3. Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Kärsön, Långtarmen.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Ekerön Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
  2. a b Geografiska uppgifter (PDF), Statistisk årsbok 2011, Statistiska centralbyrån (SCB), viitattu 21.2.2021
  3. Kommunvalet: Ekerö (kuntavaalit 2018), viitattu 21.2.2021
  4. Mälaren-Fiskarfjärden (SE657865-161900) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
  5. Mälaren-Rödstensfjärden (SE657330-161320) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
  6. Mälaren-Långtarmen (SE657854-160773) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
  7. Mälaren-Prästfjärden (SE657160-160170) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: sv:Ekerön & sv:Munsön & sv:Kärsön, Långtarmen