Färingsö
Färingsö eli Svartsjölandet on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä. Saari on Ruotsin toiseksi suurin järvisaari Selaönin jälkeen.[a][1]
Maantietoa
muokkaaFäringsö sijaitsee Mälarenin itäosassa Tukholman kaupungin ja läntisen saaren Ekerönin välissä. Saarien väliin jää pitkä salmi Långtarmen, Färingsön itäpuolelle jää etelässä Lambarfjärden ja pohjoisessa Lövstafjärden, kaakkoispuolelle Mörbyfjärden ja koillispuolelle Görväln. Kaakkoispuolella sijaitsee Lovön, jonka kautta tulee Tukholmasta maantie. Tie ylittää Lullehovsundetin siltaa pitkin saaren kaakkoispäähän.[4][5][6]
Färingsön pituus on 17,2 kilometriä ja leveys on 7,1 kilometriä. Sen pinta-ala on 8 200 hehtaaria eli 8,2 neliökilometriä [2]. Saaren ympärillä on runsaasti muita saaria. Ekerönin ja Lovönin lisäksi voidaan mainita saaren luoteispäässä sijaitsevat Dävensö ja Eldgarnsö, itäpuolella sijaitsevat pienemmät saaret Lambarön ja Skäftingeholmen. Saarella on neljä erityistä aluetta: Svartsjöviken, Törnbyviken, Väntholmen ja Igelviken. Törnbyviken on pari kilometriä pitkä lähes umpeen kasvamassa oleva lahti Stenhamran eteläpuolella. Sen lahdensuuhun on ruopattu kanava, josta veneet pääsevä lahdessa sijaitsevaan venesatamaan. Väntholmen on pitkä niemi, jonka suojaan jää Väntholmsviken. Lahdelta työntyy etelään kolme kilometriä pitkä Hilleshögviken, jonka pohjukasta alkaa ruoppaamalla auki pidetyn Svartsjövikenin lahdensuu. Tämänkin lahden pohjukka on kasvamassa umpeen. Viereinen erilleen kuroutunut järvi Igelviken on sen sijaan vesikasvillisuudesta vapaa.[1]
Färingsön asukasluku vuonna 2018 vaaleissa oli 9 154 [3], mikä on 34 % Ekerön kunnan pysyvästi asuvasta väestöstä. Asukkaat sijoittuvat lähinnä Stenhamran taajamaan, jossa sijaitsee koulukeskus. Eri puolilla saarta sijaitsee pieniä asuinalueita, joissa on yhteenlaskettuna merkittävä määrä asukkaista. Saareen pääsee vain yhtä maantietä pitkin. Se tulee Lovönistä ja tie haarautuu heti alussa saaren keskilinjaa seuraavaksi päätieksi ja Stenhamraan johtavaksi tieksi. Stenhamrasta lähtee toinen tie koilliseen päin ja se kohtaa päätien Svartvikissä. Yksi sivutie ylittää Eldgarns-sundetin matkallaan Eldgarnsönin saarelle.[1][a]
Historiaa
muokkaaSaarella sijaitsi 1300-luvun puolivälissä kuninkaallinen Svartsjön linna. Koko saari siirtyi jo varhain kruunun omistukseen ollen suoraan kuninkaan omassa käytössä. Kustaa Vaasa rakennutti Svartsjön linnaksi kivisen rakennuksen, joka kuitenkin paloi 1600-luvun loppupuolella. Sen tilalle rakennettiin 1700-luvulla huvi- ja metsästyslinna kuningatar Ulrika Eleonooralle. Arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli linnan rokokoo-tyyliseksi. Linnan käyttö kuninkaallisena residenssinä väheni 1800-luvulla ja vuosisadan lopussa siitä tehtiin vankila. Vankilan toimintaa kehitettiin ja laajennettiin muihin rakennuksiin 1960-luvulla, ja linna on nykyään restauroitu erilliseksi rakennukseksi. Koska Färingsöllä ei ollut muita aatelisia, on Svartsjön linna saaren ainoa. Saaren maatilat ovat tämän vuoksi luonteeltaan torppia.[a]
-
Färentunan keskiaikainen kirkko -
Kalastajatorppa Svartsjönin Fiskaruddenissa -
Sunbyn tuulimylly
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaaHuomioita
muokkaa- ↑ a b c Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Färingsö.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e Färingsö Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.2.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Geografiska uppgifter (PDF), Statistisk årsbok 2011, Statistiska centralbyrån (SCB), viitattu 21.2.2021
- ↑ a b Kommunvalet: Ekerö (kuntavaalit 2018), viitattu 21.2.2021
- ↑ Mälaren-Görväln (SE659044-160864) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Långtarmen (SE657854-160773) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Prästfjärden (SE657160-160170) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.2.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Färingsö Wikimedia Commonsissa
