Södermanlandin lääni
Södermanlandin lääni[3] (ruots. Södermanlands län) on lääni Tukholman lounaispuolella Ruotsissa. Lääniin kuuluu Södermanlandin maakunnan länsiosa Mälarenin ja Itämeren rannikon välissä. Lisäksi pieni osa Vingåkerin kunnan länsiosasta kuuluu Närken maakuntaan. Läänin pääkaupunki on Nyköping ja väkiluvultaan suurin kaupunki puolestaan Eskilstuna. Valtiopäivävaaleissa alue muodostaa Södermanlandin läänin vaalipiirin.
| Södermanlandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Södermanland ja Närke |
| Maakäräjäkunta | Södermanlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Nyköping |
| Perustamisvuosi | 1634 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Bo Könberg |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 6 076,06 km² |
| Väkiluku | 272 563 |
| – Väestötiheys | 44,9 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | D |
| – Läänikoodi | 04 |
Vuonna 2007 läänissä oli 1 273,38 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaSödermanlandin lääni perustettiin vuonna 1683 yhdistämällä kolme aikaisempaa linnalääniä. Nämä linnaläänit olivat Nyköpingin lääni, Gripsholmin lääni ja Eskilstunahusin lääni. Strängnäsin ja Enköpingin kuntien välillä kuntarajaa ja siten myös läänirajaa muutettiin hieman 1940-luvulla. Lisäksi 1970-luvun kuntauudistuksessa läänin itäosassa sijainneita alueita liitettiin Tukholman lääniin.
Södermanlandin jako vanhoihin linnalääneihin näkyy vielä pankkien ja sanomalehtien toiminnassa. Sörmlands Sparbankin toimialue vastaa täysin Nyköpingin lääniä ja Eskilstuna Rekarne Sparbankin toimialue puolestaan Eskilstunahusin lääniä. Sama jako näkyy myös kahden suuren päivälehden levikkialueissa. Sörmlands Nyheterin levikkialuetta on aiempi Nyköpingin lääni ja Eskilstuna-Kurirenin levikkialueena on vanha Eskilstunahusin lääni.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: Kultaisessa kentässä pystyasennossa aarnikotka, jonka punaisille varustuksille näyttäisi pian löytyvän käyttöä. (Ruotsiksi I fält av guld en upprest svart grip med röd beväring, därest sådan skall komma till användning.)
Lääninhallitus oli jo pitkään käyttänyt Södermanlandin maakuntavaakunaa. Tämä käytäntö vahvistettiin vuonna 1940, vaikka Södermanlandin lääni ei katakaan koko maakunnan aluetta.
-
Lääninhallitus Nyköpingissä. -
Södermanlandin ja Tukholman läänien rajamerkki vuodelta 1935.
Maantiedettä
muokkaa
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Södermanlandin läänissä sijaitsi 66 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Eskilstuna | 64 679 |
| 2 | Nyköping | 29 891 |
| 3 | Katrineholm | 21 993 |
| 4 | Strängnäs | 12 856 |
| 5 | Oxelösund | 10 870 |
| 6 | Torshälla | 7 612 |
| 7 | Flen | 6 229 |
| 8 | Gnesta** | 5 478 |
| 9 | Trosa | 5 027 |
| 10 | Vingåker | 4 282 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[6]
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,3 | 2,1 | |
| jalostus | 25,6 | 26,5 | |
| palvelut | 70,2 | 69,8 | |
| tuntematon | 1,9 | 1,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 109 157 | 121 162 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 90,1 | ||
Valtiopäivävaalit
muokkaaSödermanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Södermanlandin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 11 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] |
Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 27,94 | 3 | |
| Keskustapuolue | 5,75 | 1 | |
| Liberaalit | 6,59 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,72 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 34,69 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 5,04 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 7,62 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,63 | 1 | |
| Muut | 1,03 | 0 | |
| Yhteensä | 11 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaSödermanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Södermanlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Södermanlandin lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[15]
- Första valkretsen (20 kiinteää paikkaa)
- Andra valkretsen (10 kiinteää paikkaa)
- Tredje valkretsen (11 kiinteää paikkaa)
- Fjärde valkretsen (22 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] |
Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 24,56 | 18 | |
| Keskustapuolue | 5,80 | 4 | |
| Liberaalit | 7,47 | 5 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,70 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 37,67 | 27 | |
| Vasemmistopuolue | 5,95 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 7,44 | 6 | |
| Ruotsidemokraatit | 5,65 | 4 | |
| Muut | 1,12 | 0 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Läänin kunnat
muokkaa1970-luvun kuntauudistusten jälkeen Södermanlandin läänissä oli seitsemän kuntaa. Trosan kunta ja Gnestan kunta erotettiin Nyköpingin kunnasta omiksi kunnikseen vuoden 1992 alussa, mistä lähtien kuntia on ollut yhdeksän.
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[19] |
|---|---|---|---|
| 0428 |  Vingåkerin kunta
|
Vingåker | 8 824 |
| 0461 |  Gnestan kunta
|
Gnesta | 10 345 |
| 0480 |  Nyköpingin kunta
|
Nyköping | 51 896 |
| 0481 |  Oxelösundin kunta
|
Oxelösund | 11 250 |
| 0482 |  Flenin kunta
|
Flen | 16 063 |
| 0483 |  Katrineholmin kunta
|
Katrineholm | 32 409 |
| 0484 |  Eskilstunan kunta
|
Eskilstuna | 97 596 |
| 0486 |  Strängnäsin kunta
|
Strängnäs | 32 687 |
| 0488 |  Trosan kunta
|
Trosa | 11 493 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 19,9 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 15,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[21]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 10 188 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 3,8 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,2 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 12 938 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 5,2 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 186 358 kruunua.[24]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[25]
- 0–17-vuotiaat: 20,4 %
- 18–64-vuotiaat: 58,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,9 %
Väestö maakunnittain
muokkaaSödermanlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 272 563 asukasta,[26] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[26] |
% |
|---|---|---|
| Södermanland | 272 498 | 100,0 |
| Närke | 65 | 0,0 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Lähteet
muokkaa- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Länsstyrelsen Södermanlands län (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Södermanlands län (ruotsiksi)
- Sörmlands turismutveckling (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) (englanniksi) (saksaksi)
