Avaa päävalikko

Värmlannin lääni[3] sijaitsee läntisessä Keski-Ruotsissa. Se rajoittuu pohjoisessa Taalainmaan ja idässä Örebron lääniin, etelässä Länsi-Götanmaan lääniin ja lännessä Norjaan. Lääni sijaitsee Vänernin pohjoisrannikolla. Lääni vastaa lähes täysin Värmlannin maakuntaa, ja sen pääkaupunki on Karlstad. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Värmlannin läänin vaalipiirin.

Värmlannin lääni
vaakuna
vaakuna
SverigesLän2007Värmland.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Maakunta Värmlanti, Dalsland ja Taalainmaa
Maakäräjäkunta Värmlandin läänin maakäräjäkunta
Pääkaupunki Karlstad
Perustamisvuosi 1779
Hallinto
 – Maaherra Eva Eriksson
Pinta-ala
 – Maa 17 517,15 km²
Väkiluku 272 736
 – Tiheys 15,6 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain S
 – Läänikoodi 17
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Värmlandin läänin nykyiset kunnat.
Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako.

Vuonna 2007 läänissä oli 1 096,58 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,2 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitysMuokkaa

Närken ja Värmlannin lääni oli olemassa vuosina 1625–1639 ja jälleen 1654–1779. Ensimmäisellä kerralla myös Dalsland ja Västmanlandiin nykyisin kuuluva Örebron läänin osa lukuun ottamatta Fellingsbron kihlakuntaa kuuluivat alueeseen. Toisella kertaa mukana olivat Närke, Värmlanti ja Västmanlandiin kuuluat Örebron läänin osat.[6] Vuonna 1779 Närken ja Värmlannin lääni jaettiin ja perustettiin nykyinen Värmlandin lääni. Joskus sitä on kutsuttu myös Karlstadin lääniksi pääkaupunkinsa mukaan.

Värmlandin läänin vastaa pääasiassa Värmlannin maakuntaa. Karlskogan kunta ja suurin osa Degerforsin kunnasta kuuluvat myös maakuntaan, mutta ovat osa Örebron lääniä. Gullspångin kunnan pohjoisosassa sijaitseva Södra Rådan pitäjä kuuluu myös maakuntaan, mutta on osa Länsi-Götanmaan lääniä. Osa Sillerudin ja Svanskogin seurakunnista (Dalboreddenin alue) kuuluu Värmlannin lääniin, mutta sijaitsee Dalslandin maakunnassa. Samoin osa Rämmenin seurakuntaa kuuluu lääniin, vaikka se sijaitsee Taalainmaan maakunnassa.

VaakunaMuokkaa

Vaakunaselitys: Hopeisessa kilvessä sininen kotka, jonka varukset punaiset. (Ruotsiksi I fält av silver en blå örn med röd beväring.)

Koska maakunta ja lääni vastaavat toisiaan, niin maakuntavaakunta vahvistettiin myös lääninvaakunaksi vuonna 1936.

MaantiedettäMuokkaa

Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamatMuokkaa

Vuonna 2010 Värmlannin läänissä sijaitsi 66 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[8]
1 Karlstad &&&&&&&&&&061685.&&&&0061 685
2 Kristinehamn &&&&&&&&&&017839.&&&&0017 839
3 Arvika &&&&&&&&&&014244.&&&&0014 244
4 Skoghall &&&&&&&&&&013265.&&&&0013 265
5 Säffle &&&&&&&&&&&08991.&&&&008 991
6 Kil &&&&&&&&&&&07842.&&&&007 842
7 Forshaga &&&&&&&&&&&06229.&&&&006 229
8 Filipstad &&&&&&&&&&&06022.&&&&006 022
9 Skåre &&&&&&&&&&&05402.&&&&005 402
10 Hagfors &&&&&&&&&&&05146.&&&&005 146

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

ElinkeinotMuokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,9 2,8
  jalostus 24,6 24,4
  palvelut 71,0 71,3
  tuntematon 1,5 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 117 264 120 572
  työpaikkaomavaraisuus 97,3

ValtiopäivävaalitMuokkaa

Värmlannin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Värmlannin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[11]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 12 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[11]
Valittuja
edustajia[11]
  Maltillinen kokoomus 25,72 3
  Keskustapuolue 7,55 1
  Liberaalit 6,01 1
  Kristillisdemokraatit 4,69 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 38,66 5
  Vasemmistopuolue 5,77 1
  Ympäristöpuolue vihreät 5,64 1
  Ruotsidemokraatit 4,80 0
  Muut 1,15 0
  Yhteensä 12

MaakäräjäkuntaMuokkaa

Värmlannin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Värmlannin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.

Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Värmlannin lääni on jaettu seuraaviin 5 vaalipiiriin:[12]

  • Centrala valkretsen (32 kiinteää paikkaa)
  • Östra valkretsen (10 kiinteää paikkaa)
  • Norra valkretsen (11 kiinteää paikkaa)
  • Västra valkretsen (12 kiinteää paikkaa)
  • Sydvästra valkretsen (7 kiinteää paikkaa)

Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[13] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 81 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.

Maakäräjäkuntavaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[14]
Valittuja
edustajia[15]
  Maltillinen kokoomus 20,90 16
  Keskustapuolue 8,53 8
  Liberaalit 5,98 5
  Kristillisdemokraatit 3,66 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 41,10 33
  Vasemmistopuolue 5,40 4
  Ympäristöpuolue vihreät 4,46 4
  Ruotsidemokraatit 3,41 3
  Muut 6,57 5
  Yhteensä 81

Muiden puolueiden äänistä Sjukvårdspartiet i Värmland sai 6,44 %, mikä oikeutti 5 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 0,13 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[16]

Läänin kunnatMuokkaa

Värmlannin läänissä on nykyään 16 kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[17]
1715   Kilin kunta Kil &&&&&&&&&&011682.&&&&0011 682
1730   Edan kunta Charlottenberg &&&&&&&&&&&08460.&&&&008 460
1737   Torsbyn kunta Torsby &&&&&&&&&&012312.&&&&0012 312
1760   Storforsin kunta Storfors &&&&&&&&&&&04218.&&&&004 218
1761   Hammarön kunta Skoghall &&&&&&&&&&014943.&&&&0014 943
1762   Munkforsin kunta Munkfors &&&&&&&&&&&03702.&&&&003 702
1763   Forshagan kunta Forshaga &&&&&&&&&&011229.&&&&0011 229
1764   Grumsin kunta Grums &&&&&&&&&&&09017.&&&&009 017
1765   Årjängin kunta Årjäng &&&&&&&&&&&09827.&&&&009 827
1766   Sunnen kunta Sunne &&&&&&&&&&013142.&&&&0013 142
1780   Karlstadin kunta Karlstad &&&&&&&&&&086409.&&&&0086 409
1781   Kristinehamnin kunta Kristinehamn &&&&&&&&&&023698.&&&&0023 698
1782   Filipstadin kunta Filipstad &&&&&&&&&&010514.&&&&0010 514
1783   Hagforsin kunta Hagfors &&&&&&&&&&012282.&&&&0012 282
1784   Arvikan kunta Arvika &&&&&&&&&&025907.&&&&0025 907
1785   Säfflen kunta Säffle &&&&&&&&&&015394.&&&&0015 394

VäestönkehitysMuokkaa

Värmlannin läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
134 808
1820
  
148 260
1830
  
172 858
1840
  
195 546
1850
  
221 885
1860
  
247 171
1870
  
260 392
1880
  
268 417
1890
  
253 326
1900
  
254 284
1910
  
260 135
1920
  
268 681
1930
  
269 998
1940
  
267 731
1950
  
281 396
1960
  
291 074
1970
  
284 688
1980
  
284 070
1990
  
283 110
2000
  
275 003
2010
  
273 265
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[18] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 11,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 2 475 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 3 200 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 1,1 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 176 084 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 18,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %

Väestö maakunnittainMuokkaa

Värmlannin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 272 736 asukasta,[24] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:

Maakunta Väkiluku
(31.12.2011)[24]
%
Värmlanti 272 581 99,9
Dalsland 155 0,1

Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. (PDF-tiedosto "Ruotsin maakunnat ja läänit" http://www.kielikello.fi/media/maakunnat.pdf) Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio Viitattu 1.11.2015.
  4. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Bertil Waldén: Örebro slott, s. 26–29. Örebro läns hembygdsförbund 1960.
  7. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  11. a b c d e 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  12. Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  13. Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  15. Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  16. Val till landstingsfullmäktige i Värmlands län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
  17. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  18. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  19. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  22. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa