Kalmarin lääni
Kalmarin lääni[3] (ruots. Kalmar län) on lääni Itämeren rannikolla Etelä-Ruotsissa. Se kattaa Smålandin maakunnan rannikkoalueen ja koko Öölannin maakunnan. Läänin pääkaupunkina toimii Kalmar. Valtiopäivävaaleissa alue muodostaa Kalmarin läänin vaalipiirin.
| Kalmarin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Småland ja Öölanti |
| Maakäräjäkunta | Kalmarin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Kalmar |
| Perustamisvuosi | 1634 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Stefan Carlsson |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 11 165,51 km² |
| Väkiluku | 233 090 |
| – Väestötiheys | 20,9 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | H |
| – Läänikoodi | 08 |
Vuonna 2007 läänissä oli 1 239,11 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,0 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys muokkaa
Kalmarin lääni luotiin vuonna 1634, mutta sai nykyiset rajansa vasta 1700-luvulla.
Monien mielestä lääni on "keinotekoinen" alue, jossa ainoita yhdistäviä tekijöitä ovat vain harva asutus ja läänin suuri koko. Osoituksena epäyhtenäisyydestä läänissä ei ollut yhtä maakäräjäkuntaa, vaan kaksi: Kalmarin läänin pohjoinen maakäräjäkunta ja Kalmarin läänin eteläinen maakäräjäkunta, jotka yhdistettiin vasta vuonna 1971. Maakäräjäkuntien pääpaikat olivat Västervik ja Kalmar, joista Kalmarissa oli myös lääninhallitus ja maaherra. Syynä tähän jakoon oli läänin suuruus ja alhainen väestötiheys, sekä Kalmarin ja Västervikin välillä vallinnut kilpailu siitä kumpi saisi olla johtava Smålandin satamakaupunki. Västervik olisi halunnut muodostaa oman läänin, mihin Kalmar ei suostunut. Ratkaisuna lääniin perustettiin vuonna 1864 kaksi maakäräjäkuntaa, mikä oli poikkeuksellista Ruotsissa. Pohjoinen maakäräjäkunta kärsi kuitenkin väestön vähenemisestä, joten yli sadan vuoden olemassaolon jälkeen maakäräjäkunnat yhdistettiin nykyiseksi Kalmarin läänin maakäräjäkunnaksi.
Läänin pohjoisosassa oli perinteenä hakea yhteyksiä Itä-Götanmaan suuntaa, koska alue sijaitsi myös Linköpingin hiippakunnassa. Läänin eteläosa puolestaan kuului Växjön hiippakuntaan ja suuntautui enemmän etelään. Nykyäänkin läänin kahtiajako näkyy murteissa, sillä pohjoisosassa puhutussa kielessä on piirteitä Itä-Götanmaan murteesta ja eteläosassa taas puhutaan Kalmarin seudun murteella.
Vaakuna muokkaa
Vaakunaselitys: Smålandin ja Öölannin vaakunoiden jakama kilpi. (Ruotsiksi Sköld kvadrerad av Smålands och Ölands vapen.)
Lääninhallitus käytti aiemmin molempien läänien vaakunoita rinnakkain tai jaetussa kilvessä. Nykyinen lääninvaakuna vahvistettiin vuonna 1944.
Kulttuurimaantiedettä muokkaa
Kalmarin lääni oli pitkään köyhä ja jälkeenjäänyt jopa Smålandiin verrattuna. Se teollistui myöhään ja teollistuminen jäi heikoksi. Vuonna 1880 läänissä asui 245 000 asukasta, minkä jälkeen väkiluku kääntyi laskuun. Vielä nykyäänkin läänin väkiluku on pysytellyt tuon lukeman alapuolella. Etenkin pohjoinen lääni ja metsäseudut ovat kärsineet väestön vähenemisestä, mutta Kalmarslättenin tasankoalueella ja Keski-Öölannissa on mennyt paremmin. Kalmar oli tärkeä rajakaupunki siihen asti kunnes Ruotsi liitti Skånen, Blekingen ja Hallandin itseensä vuonna 1658 Roskilden rauhasa. Tuolloin Kalmar menetti strategisen merkityksensä. Öölanti oli 1800-luvulle asti kruununpuistoa, jota leimasivat kannattamaton maatalous, maastamuutto ja köyhyys. Öölannin väestö väheni koko 1900-luvun alun aina Ölansbronin sillan vihkimiseen asti vuonna 1972. Sen jälkeen saaren taajamista on tullut eräänlaisia Kalmarin esikaupunkeja, joista mainittakoon Färjestaden.
Luonto muokkaa
Kalmarin läänistä voidaan erottaa tiettyjä maisema-alueita:
- Tjustbydgenin peruskalliosaaristo ja pronssikautinen maisema
- Kalmarsundetin rannikon tammea kasvavat rantaniityt ja aidot rannikkoyhdyskunnat
- Kristdalan seudun aidot esimerkit vanhasta Ruotsista
- Glasriketin omaleimaiset lasitehdasyhdyskunnat
- Öölannin ainutlaatuiset alvarit, tuulimyllyt ja rivikylät
Rannikot läänin pohjois- ja eteläosassa eroavat toisistaan. Pohjoisen graniittikalliot ovat hyvin vanhoja, mutta etelässä viimeisin jääkausi on luonut moreenisaaristoa kivistä ja sorasta sekä upeita hiekkarantoja.
Kalmarin läänin pohjoisosassa on murrosvyöhyke, jossa on paljon järviä ja pittoreskejä kyliä, kuten Djursdala ja Hjorted. Alueelta löytyy esimerkkejä myös kuylistä, joissa isojakoa ei ole tehty. Tällaisia säilyneitä kyliä ovat esimerkiksi Stensjö ja Lund Oskarshamnin ja Västervikin välisen tien varressa.
Kalmarin läänissä on kaksi kansallispuistoa, 14 luonnonhoitoalueta ja noin 100 luonnonsuojelualueta.
Maantiedettä muokkaa
Suurimmat taajamat muokkaa
Vuonna 2010 Kalmarin läänissä sijaitsi 90 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Kalmar | 36 392 |
| 2 | Västervik | 21 140 |
| 3 | Oskarshamn | 17 258 |
| 4 | Nybro | 12 810 |
| 5 | Vimmerby | 7 934 |
| 6 | Lindsdal | 5 510 |
| 7 | Hultsfred | 5 143 |
| 8 | Färjestaden | 5 018 |
| 9 | Emmaboda | 4 824 |
| 10 | Mönsterås | 4 731 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Kalmar, Västervik, Oskarshamn, Nybro ja Vimmerby ovat entisiä kaupunkeja; Hultsfred, Emmaboda ja Mönsterås puolestaan entisiä kauppaloita. Lindsdalia ja Färjestadenia lukuun ottamatta luettelon taajamat ovat kaikki samannimisten kuntien keskustaajamia. Taajamat sijaitsevat mantereella lukuun ottamatta Öölannin saarella sijaitsevaa Färjestadenia. Öölannissa sijaitsee myös entinen Borgholmin kaupunki.
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,1 | 4,0 | |
| jalostus | 28,3 | 27,7 | |
| palvelut | 65,9 | 66,7 | |
| tuntematon | 1,7 | 1,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 105 555 | 108 112 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 97,6 | ||
Valtiopäivävaalit muokkaa
Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] |
Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 26,90 | 3 | |
| Keskustapuolue | 8,94 | 1 | |
| Liberaalit | 5,07 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,04 | 1 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 35,62 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 4,96 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,63 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 5,79 | 0 | |
| Muut | 1,04 | 0 | |
| Yhteensä | 9 | ||
Maakäräjäkunta muokkaa
Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Kalmarin lääni on jaettu seuraaviin 6 vaalipiiriin:[15]
- Kalmar 1 Västervik (9 kiinteää paikkaa)
- Kalmar 2 Hultsfred Vimmerby (8 kiinteää paikkaa)
- Kalmar 3 Högsby Mönsterås Oskarshamn (12 kiinteää paikkaa)
- Kalmar 4 Emmaboda Nybro Torsås (9 kiinteää paikkaa)
- Kalmar 5 Kalmar (16 kiinteää paikkaa)
- Kalmar 6 Borgholm Mörbylånga (6 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 67 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] |
Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,17 | 13 | |
| Keskustapuolue | 10,14 | 7 | |
| Liberaalit | 5,05 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 8,16 | 5 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 40,90 | 30 | |
| Vasemmistopuolue | 5,02 | 3 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,64 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,26 | 3 | |
| Muut | 0,67 | 0 | |
| Yhteensä | 67 | ||
Läänin kunnat muokkaa
Lääniin kuuluu nykyään 12 kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[19] |
|---|---|---|---|
| 0821 |  Högsbyn kunta
|
Högsby | 5 768 |
| 0834 |  Torsåsin kunta
|
Torsås | 6 886 |
| 0840 |  Mörbylångan kunta
|
Mörbylånga | 14 138 |
| 0860 |  Hultsfredin kunta
|
Hultsfred | 13 515 |
| 0861 |  Mönsteråsin kunta
|
Mönsterås | 12 853 |
| 0862 |  Emmabodan kunta
|
Emmaboda | 9 039 |
| 0880 |  Kalmarin kunta
|
Kalmar | 63 055 |
| 0881 |  Nybron kunta
|
Nybro | 19 636 |
| 0882 |  Oskarshamnin kunta
|
Oskarshamn | 26 166 |
| 0883 |  Västervikin kunta
|
Västervik | 36 015 |
| 0884 |  Vimmerbyn kunta
|
Vimmerby | 15 397 |
| 0885 |  Borgholmin kunta
|
Borgholm | 10 622 |
Väestönkehitys muokkaa
Vuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,1 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[21]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 863 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 0,8 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 142 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 179 751 kruunua.[24]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[25]
- 0–17-vuotiaat: 18,5 %
- 18–64-vuotiaat: 58,5 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,0 %
Väestö maakunnittain muokkaa
Kalmarin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 233 090 asukasta,[26] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[26] |
% |
|---|---|---|
| Småland | 208 330 | 89,4 |
| Öölanti | 24 760 | 10,6 |
Öölannin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Småland vain osittain.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 22.9.2010. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Länsstyrelsen Kalmar län (ruotsiksi)
- Regionförbundet Kalmar län (ruotsiksi)
- Regionfakta - Fakta och perspektiv om Kalmar län (ruotsiksi)
