Latvian hallinnollinen jako
Latvian hallinnollinen jako pohjautuu tasavallan kaupunkeihin (latv. republikas pilsēta), ja kuntiin (novads). Maan nykyinen aluejako tuli voimaan 1. heinäkuuta 2021, jolloin useita kuntia yhdistettiin suuremmiksi kunniksi osana aluehallintouudistusta. Uudistuksen jälkeen Latviassa on seitsemän itsehallinnollista tasavallan kaupunkia ja 36 kuntaa. Lisäksi Jēkabpilsillä, Ogrella ja Valmieralla on tasavallan kaupungin asema, vaikka ne kuuluvatkin hallinnollisesti kaupunkeja ympäröiviin kuntiin. Latvian kunnat jakautuvat edelleen kuntien alaisiin kaupunkeihin (novada pilsētas) ja pitäjiin (pagasts).[1]
Aluejako vuodesta 2021
muokkaa
Tasavallan kaupungit
muokkaa- Daugavpils
- Jēkabpils (kuuluu Jēkabilsin kuntaan)
- Jelgava
- Jūrmala
- Liepāja
- Ogre (kuuluu Ogren kuntaan)
- Rēzekne
- Riika (latv. Rīga)
- Valmiera (kuuluu Valmieran kuntaan)
- Ventspils
Kunnat
muokkaaAluejako 2009–2021
muokkaaEnnen vuoden 2021 aluehallintouudistusta Latviassa oli voimassa 1. heinäkuuta 2009 voimaan tullut aluejako. Se korvasi aiemman kaksitasoisen paikallishallinnon yksitasoisella, ts. entisestä piiritasosta luovuttiin ja jäljelle jäi vain kuntatason jako. Samalla toteutettiin laajoja kuntaliitoksia. Uudistuksen jälkeen Latviassa oli 110 kuntaa ja lisäksi yhdeksän tasavallan kaupunkia joilla oli oma kunnallishallintonsa.
.png)
Tasavallan kaupungit
muokkaaKunnat
muokkaa- Ādažin kunta
- Aglonan kunta
- Aizkrauklen kunta
- Aizputen kunta
- Aknīsten kunta
- Alojan kunta
- Alsungan kunta
- Alūksnen kunta
- Amatan kunta
- Apen kunta
- Aucen kunta
- Babīten kunta
- Baldonen kunta
- Baltinavan kunta
- Balvin kunta
- Bauskan kunta
- Beverīnan kunta
- Brocēnin kunta
- Burtniekin kunta
- Carnikavan kunta
- Cēsisin kunta
- Cesvainen kunta
- Ciblan kunta
- Dagdan kunta
- Daugavpilsin kunta
- Dobelen kunta
- Dundagan kunta
- Durben kunta
- Enguren kunta
- Ērgļin kunta
- Garkalnen kunta
- Grobiņan kunta
- Gulbenen kunta
- Iecavan kunta
- Ikšķilen kunta
- Ilūksten kunta
- Inčukalnsin kunta
- Jaunjelgavan kunta
- Jaunpiebalgan kunta
- Jaunpilsin kunta
- Jēkabpilsin kunta
- Jelgavan kunta
- Kandavan kunta
- Kārsavan kunta
- Kocēnin kunta
- Koknesen kunta
- Krāslavan kunta
- Krimuldan kunta
- Krustpilsin kunta
- Kuldīgan kunta
- Ķegumsin kunta
- Ķekavan kunta
- Lielvārden kunta
- Līgatnen kunta
- Limbažin kunta
- Līvānin kunta
- Lubānan kunta
- Ludzan kunta
- Madonan kunta
- Mālpilsin kunta
- Mārupen kunta
- Mazsalacan kunta
- Mērsragsin kunta
- Naukšēnin kunta
- Neretan kunta
- Nīcan kunta
- Ogren kunta
- Olainen kunta
- Ozolniekin kunta
- Pārgaujan kunta
- Pāvilostan kunta
- Pļaviņasin kunta
- Preiļin kunta
- Priekulėn kunta
- Priekuļin kunta
- Raunan kunta
- Rēzeknen kunta
- Riebiņin kunta
- Rojan kunta
- Ropažin kunta
- Rucavan kunta
- Rugājin kunta
- Rūjienan kunta
- Rundālen kunta
- Salacgrīvan kunta
- Salan kunta
- Salaspilsin kunta
- Saldusin kunta
- Saulkrastin kunta
- Sējan kunta
- Siguldan kunta
- Skrīverin kunta
- Skrundan kunta
- Smiltenen kunta
- Stopiņin kunta
- Strenčin kunta
- Talsin kunta
- Tērveten kunta
- Tukumsin kunta
- Vaiņoden kunta
- Valkan kunta
- Varakļānin kunta
- Vārkavan kunta
- Vecpiebalgan kunta
- Vecumniekin kunta
- Ventspilsin kunta
- Viesīten kunta
- Viļakan kunta
- Viļānin kunta
- Zilupen kunta
Aluejako 1963–2009
muokkaa
Ennen heinäkuun 2009 hallintouudistusta Latviassa oli 26 piiriä (rajons) ja seitsemään erikoisaseman omannutta, piireihin kuulumatonta kaupunkia.
Piirien sisällä alemman hallintotason muodostivat kaupungit (pilsēta), kaupunkien maaseutualueet (pilsētu lauku teritorija) ja pitäjät (pagasts). Yhteensä näitä alempia kunnallishallinnon yksiköitä ennen uudistusta oli 553. Vuonna 2009 muodostettuihin kuntiin yhdistettiin yleensä useita pitäjiä ja osaan niistä hallintokeskuksena toimiva kaupunki.
Erilliset kaupungit
muokkaaPiirit
muokkaaLähteet
muokkaa- Administratīvi teritoriālais iedalījums (Arkistoitu – Internet Archive) www.raplm.gov.lv (latviaksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Law on Administrative Territories and Populated Areas LIKUMI.LV. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio